Tavoitteena jälleen tynkä-tupo
Valtaosa Helsingin pörssin suurimmista teollisuuden ja palvelualan yrityksistä keräsi viime vuonna kaikkien aikojen liikevaihdon, teki historiansa parhaan tuloksen ja jakaa tänä keväänä ennennäkemättömät, jopa 11 miljardin euron osingot.
Vuosikausia eduskuntapuolueiden ja ay-liikkeen tuella harjoitettu maltillisten palkankorotusten tupo-linja takaa sen, etteivät työntekijät pääse nauttimaan yritysten jättivoitoista. Tulonjaon muuttuminen pääoman hyväksi on merkinnyt sitä, että suurituloisin prosentti on kolminkertaistanut reaalitulonsa vuoden 1990 jälkeen samalla kun köyhimmän kymmenyksen tulot polkevat paikallaan.
Nyt eduskuntapuolueet, ay-liike ja työnantajat tavoittelevat uutta tupoa ensi syksynä. Kaikesta päätellen työläisiä riistävä linja jatkuu ja jopa syvenee.
Demareiden ohjelma uusliberalisoi
SDP julkisti keskiviikkona oman talous- ja työllisyyspuheenvuoronsa, joka linjaa puolueen talouspoliittisia tavoitteita tulevalle vaalikaudelle. Teksti ei merkittävästi eroa joulukuussa julkaistuista Talousneuvoston tekemistä globalisaatioselvityksen johtopäätöksistä, joita valtionvarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) ehti tuoreeltaan voimakkaasti arvostelemaan.
Nyt Heinäluoman esittelemässä paperissa tavoitellaan talouskasvua ja työllisyyttä maltillisten palkkaratkaisujen, veronkevennysten ja työttömyysturvan kannustavuuden lisäämisen kautta.
Näillä eväillä tupo-pöytään istuvien demareiden ohjelma vie Suomen talouspolitiikkaa entistä uusliberalistisempaan suuntaan.
Keskustan vastaava ohjelma ei varmasti ole työntekijän näkökulmasta ainakaan parempi.
Työllisyystavoitteisiin ei päästy
Maltillisen tupon tärkeimmäksi perusteluksi uskotellaan työllisyyttä.
Hallitus on rehvastellut työllisyyspolitiikallaan. Demareiden mukaan työllisyystavoite, 100 000 uutta työpaikkaa, tavoitettiin jo viime joulukuussa.
Uusista työpaikoista puolet on kuitenkin osa-aikaista silpputyötä.
Työministeriön tuore työllisyyskatsaus kertoo, että Suomessa oli tammikuussa vajaatyöllisiä 11,4 prosenttia työvoimasta, lähes 395 000 henkilöä. Näistä työttömiä työnhakijoita oli noin 244 000. Hallitus jäi siis reilusti tavoitteestaan nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Todellinen työllisyysaste on tilastojen mukaan runsaat 67 prosenttia.
Jos tarkastellaan tehtyjä työtunteja, tilastot synkkenevät entisestään.
Pörssiyhtiöissä irtisanomisten aalto
Ennätystuloksia tehneet pörssiyhtiöt irtisanoivat tuhansia työntekijöitä.
Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä oli viime vuonna osapuilleen yhtä paljon työntekijöitä kuin toissa vuonnakin eli 19 000 henkilöä, mutta irtisanomiset yli kaksinkertaistuivat. Pörssiyhtiöt irtisanoivat viime vuonna Suomessa lähes 4 000 työntekijää, kun edellisvuonna potkujen kohteeksi joutui noin 1 900 henkilöä.
Tämä siitä huolimatta, että lukuisissa selvityksissä on uskoteltu, miten työpaikkojen karkaaminen ulkomaille voidaan estää palkkamaltin avulla. Maltilliset tupot eivät kaikesta huolimatta ole estäneet irtisanomisia eivätkä parantaneet työllisyyttä kestävällä tavalla. (TA)