Hanif Kureishi pohtii syyllisyyttä ja siitä vapautumista
Teoria & Politiikka -liite: Vasemmistosivistyneistön vaiheita Suomessa
28.03.2008 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)
Italialaiselle marxilaiselle ajattelijalle Antonio Gramscille termi intellektuelli oli erittäin tärkeä. Gramsci jakaa intellektuellit kahteen eri ryhmään, orgaanisiin ja traditionaalisiin intellektuelleihin. Orgaaniset intellektuellit ovat Gramscin mukaan henkilöitä, jotka käytännön kautta nousevat työväenliikkeessä johtavaan asemaan. Traditionaaliset intellektuellit puolestaan ovat perinteisissä, henkisesti johtavissa asemissa.
– Gramscin hegemoniateorian mukaan työväenliikkeen ja sen puolueen tärkeä tehtävä on myös vetää puoleensa traditionaalista sivistyneistöä, jonka tausta on usein aivan muualla kuin työväenluokassa. Näinhän toki on tapahtunut Suomessakin, huomautti SKP:n historiaseminaarissa alustanut tohtori Timo Kallinen. Vasemmistosivistyneistöllä Kallinen viitasi siihen sivistyneistön osaan, joka tavalla tai toisella on perehtynyt marxilaisuuteen.
Gramscin ohella Kallinen nosti heti kärkeen esiin Raoul Palmgrenin, jota hän pitää kansainvälisen tason suomalaisena intellektuellina. Palmgrenin tällä hetkellä ehkä tunnetuin teos on vuonna 1948 ilmestynyt Suuri linja, jossa Palmgren kuvaa autonomian ajan suomalaista sivistyneistöä. Kallinen pitää kirjaa sodanjälkeisen SKP:n ja SKDL:n kulttuurielämän huippuna. Valitettavasti se ilmestyi tilanteessa, missä kylmä sota alkoi eikä kulttuuria koettu niin tärkeänä. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen nosti kirjan arvoonsa 1970-luvulla ja suositteli jopa sen levittämistä kansan keskuuteen.
– Gramscia ja Palmgrenia yhdistää myös se, että Gramsci oli erittäin kiinnostunut Italian historiasta ja Palmgren puolestaan Suomen historiasta. Molemmat arvioivat kansallista perinnettä uudesta näkökulmasta.
Timo Kallinen mainitsi myös Palmgrenin jättiteokset Joukkosydän sekä Kapinalliset kynät, jotka ovat hänen mukaansa keskeisiä teoksia vasemmistosivistyneistön ymmärtämisen kannalta.
MARKO KORVELA