Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Transihmisten oikeuksia heikennettiin

    Kotimaa
    Avainsanat: translaki, mielenosoitukset, tasavertaisuus, Ei takapakkia
    1.7.2020 - 12:44
    Tiina Sandberg
    Ei takapakkia-mielenosoitus Kuva Me muut - kollektiivi
    Ei takapakkia -mielenosoitukseen osallistui Helsingissä 23.6. 400-500 ihmistä. Kuva Me muut -kollektiivi

    1.) PALKO on Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettu terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto, joka antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisesti järjestetyn tai rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

    Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) 1. julkaisi keväällä suosituksensa binääristen transihmisten sukupuolidysforiaan2 tarjottavan hoidon muodoista. Suositus sai runsaan palautteen aktivisteilta ja PALKO:n odotettiin vastaavan esitettyihin ongelmakohtiin. Kun näin ei tapahtunut, vaan suositus hyväksyttiin kesäkuussa muutoksitta, raivostutti tämä trans-aktivistit, jotka syystä kokivat, että PALKO oli ohittanut sille lähetetyt evästykset suositusten muotoiluista.

    Suomalainen transihmisten hoitojärjestelmä on kankea ja hidastaa tarpeettomasti pääsyä hoitojen piiriin. Verrattuna muihin Pohjoismaihin, on Suomessa hoitovalikoima suppeampi. Nyt annettu virallinen suositus ei kuitenkaan paranna tilannetta, vaan heikentää palveluja entisestään.

    2.) Binääriset transihmiset ovat henkilöitä, joiden koettu sukupuoli ei vastaa heille syntymässä määritettyä sukupuolta. Tämän määritelmän ulkopuolelle jäävät vielä ne ihmiset, joiden koettu sukupuoli on muu. Dysforia viittaa siihen, että tämä ristiriita aiheuttaa henkilölle vakavan psyykkisen ongelman sitä kautta, että hän kokee kehonsa vääräksi.

    PALKO:n suosituksen herättämä tyrmistys purkautui Me muut – kollektiivin järjestämässä Ei takapakkia-mielenosoituksessa, johon osallistui 23.6. Helsingissä arviolta 400 – 500 ihmistä. Tilaisuudessa käytettiin monia perusteltuja puheenvuoroja translain epäkohdista.

    – Milloin translaki ei etene koska hallituksessa on Vähemmistöviha rp tai ei vain kiinnosta, milloin muunsukupuolisten hoidot katkaistaan koska joku tamperelainen tohtori nousi sängystä väärällä jalalla, milloin yhteisömme nuoret hylätään suurten puheiden jälkeen samalla kun poliitikot kruunaavat itseään Twitterissä transnuorten suojelusenkeleiksi ja milloin jo ennestään äärettömän vaikeasti saavutettavia ja auttamattoman suppeita hoitoja ruvetaan rajaamaan koska kourallinen lääkäreitä hermostui kun vähemmistöt eivät menneetkään makuulle kuralätäkköön mahtavan tohtorin edessä, luetteli tilaisuuteen lähetetyssä puheenvuorossa transaktivisti Maria syitä translain hitaalle etenemiselle.

    – Se mikä toimii on paine. Äänen pitäminen. Vastaan taisteleminen.

    Maria on toiminut pitkään translain muuttamiseksi ja kokee, että asiat eivät ole edistyneet siten kuin niiden olisi pitänyt. Yhä edelleen transihmisten elämät ovat aivan liian paljon muiden käsissä ja aivan liian vähän heidän itsensä päätettävissään. Muutos tähän tulee toimimalla.

    – Se mikä toimii on paine. Äänen pitäminen. Vastaan taisteleminen. Lääkärillä on aina esihenkilönsä ja esihenkilöllä on aina joku yläpuolellaan, kunnes päästään poliitikoihin. Ja poliitikot kuuntelevat sitä painetta, joka julkisuuteen ja kaduille viedään, totesi Maria tervehdyksessään.

    – Siksi on tärkeää, että olette täällä tänään. Siksi on tärkeää, että jaksetaan julkaista blogeja, twiittejä, videoita, haastatteluja, kaikkea mahdollista. Sillä lähtökohtaisesti ihmiset tukevat ajatusta siitä, että kaikkia pitää auttaa ja kaikki ansaitsevat yhdenvertaiset oikeudet voida hyvin, olla oma itsensä ja elää turvassa. Ja he kyllä kannattavat sitä myös meille, vaikka meidän tilanteemme heille selittäminen ja heidän ymmärtämään saamisensa työn takana usein onkin.

    Erityisen kriittisesti Maria käsitteli transpoliklinikoita, joissa käytännössä tehdään päätös hoitoon hakautuneen ihmisen diagnoosista, ja sitä, miten niillä tällä hetkellä on valta ohittaa hoidettavien ihmisten tahto.

    – Asiaa osaavat ovat puolellamme, transpolien henkilöstö ei. Siitä voi päätellä kumpi osapuoli on oikeassa ja kumpi väenväkisin roikkuu kiinni oikeudessaan alistaa ja kontrolloida toisia ihmisiä. Heiltä on se otettava pois ja siksi tarvitsemme perehtyneen suostumukseen perustuvan, portinvartijoimattoman hoitojärjestelmän sekä kansainvälisen huippuosaamisen mukaisen terveydenhoidon palveluvalikoimineen, kaikille. Vähempään ei tule tyytyä.

    Poliitikot havahtuivat

    Vasemmistolliton puheenjohtaja Li Andersson totesi jo 18.6., että hallitus ottaa saamansa palautteen vakavasti ja tarjoutui selvittämään mitä asialle on tehtävissä. Mielenosoituksen jälkeen hän kommentoi asiaa toteamalla, että lasten, nuorten ja perheiden palveluita on parannettava kun translakia uudistetaan. Tämä on myös transaktivistien listalla tärkeä asia, mutta painotus jätti toivomisen varaa aikuisten palveluiden ja itsemääräämisoikeuden osalta.

    Ilman voimakasta kansalaisvaikuttamista translain parannuksia tuskin saadaan aikaan, sillä Keskustalle asia on vaikea ja monille sen merkittäville vaikuttajille periaatteellisesti tärkeä. Vaikka puolue on sitoutunut puoluekokouksessa ajamaan transalain uudistusta ei tämä kanta ole puolueessa muuten vahva. Saattaa olla, että asia yritetään ratkaista pitkittämällä uudistusta yli hallituskauden, jolloin asia tulisi vasta seuraavan hallituksen päätettäväksi. Etenkään translapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan olisi varaa odotella niin pitkään.

    Tiedonantaja tutustumistarjous 2020


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Lupa- ja valvontaviraston tuore (1.4.

    Ukrainan toistuvat drooni iskut Venäjän kohteisiin Suomenlahden eteläpuolella kärjistävät tilannetta myös Suomessa. Kuva Bengt Nyman CC0 4.0
    Uutiset
    1.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomi tutkii Ukrainan droonien harhautumista – ilmatilaloukkaus paljastaa suurvaltojen varjokamppailun

    Ilves on Suomen metsissä yhä yleisempi näky kuva John Loehr
    Tutkimus
    31.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehometsätalous uhkaa ilvestä

    Miltonin myötätuntokuiluteoria osoittaa ongelma ei ole autistissa, vaan normissa. Kuva Chretien Legouais CCO 0.0.
    Uutiset
    30.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Autistit kommunikoivat keskenään sujuvasti – haasteet syntyvät vasta neurotyypillisten kanssa

    Kerttu Matinpuro kuva Miguel Lopez
    Ulkomaat
    29.3.2026
    Miguel López

    Länsi-Sahara ei ole kaukana

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!