Tuhansien laulujen mies

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 38 / 16.10.2009

Lähetin säveltäjä Kaj Chydeniukselle sähköpostiviestin sopivan ajan löytämiseksi hänen 70-vuotispäivähaastattelulleen ja lupasin myös lähettää etukäteen muutamia kysymyksiä. Chydenius vastasi myöntävästi ja toivoi kysymysten koskevan mieluummin nykyaikaa kuin mennyttä, koska "monet eivät usko, että minä edes elän".

Tuo sarkastinen perustelu oli tietysti Chydeniukselle tyypillistä kuivaa huumoria. Se että mies on elossa ja hyvissä voimissa, olisi ollut muutenkin selvää, mutta kävi vielä selvemmäksi haastattelun kuluessa.

Soitin Chydeniusten ovikelloa 2. lokakuuta kello 9. Meillä oli aikaa vajaat kaksi tuntia, sitten Kajn oli hypättävä taksiin ja sillä lentokentälle. Hänen juhlavuoden kiertueensa ympäri maata jatkui ja jatkuu joulukuulle saakka.

Jo keväällä ilmestyi muistelmateos Muistin juuri. Neljä Chydeniuksen säveltämistä lauluista, niin klassikoista kuin uudemmistakin, koostuvaa CD-levyä on ilmestynyt äskettäin. Tiistaina nähtiin Yle Teemalla Chydeniuksen 50-vuotiskonsertti ja haastattelu, ja tämä oli mediapyörityksessä vasta alkua. Syntymäpäivänä 16. lokakuuta on WABE-kulttuurikeskuksessa Berliinissä konsertti ja 15.–16. marraskuuta juhlavuoden pääkonsertit Finlandia-talossa.

Eiköhän se tule "monillekin" selväksi, että rakastettu säveltäjä on mitä suurimmassa määrin elossa.

Juhlakiertue

Haastattelu sopiikin aloittaa tuosta juhlakiertueesta.

Kiertueen konserteissa Chydenius esiintyy säestäjänä ja juontajana jonkun luottolaulajansa kanssa kahden. Juuri haastattelua edeltäneenä päivänä pidetyssä konsertissa oli ollut myös Juha Mäntylä toisena säveltäjänä.

–Se on ollut hyvin vaihtelevaa. Olen kuitenkin yrittänyt rakentaa ohjelmat sillä lailla, että siinä olisi näiden sävellysvuosien ajalta paljon ihan vanhimpia lauluja ja sitten ihan uusiakin, joita yleisö ei ole ennen kuullut.

Enimmäkseen Chydenius itse juontaa.

–Se on minusta kaikkein kivointa. Sen minä huomasin silloin parikymmentä vuotta sitten, kun oli 50-vuotiskonsertti, ja minä istuin eturivissä ja pönötin ja kumarsin lopuksi. Minä epäviihdyin aivan saamarin hirveästi siinä ja ajattelin, että mitä varten minä en ole tuolla lavalla. Siitähän minä justiin tykkään, harjoittelusta ja laulajien kanssa yhdessä pohtimisesta, että miten tämä tai tuo kappale pitäisi laulaa.

Sen jälkeen hän on kaksikymmentä vuotta tehnyt sitä toisella tavalla, "mennyt suuna päänä esiin".

–Ja sitten minä olen ruvennut myöskin juontamaan enemmän ja enemmän, koska huomaan, että ihmiset haluaa tietää niistä lauluista vähän taustojakin ja jakaa runoista niitä sisältöjä. Että ai jaa, olenko minäkin tuota mieltä. Se on myöskin yksi tapa pudottaa jäykkyyttä pois. Kun rupeaa kertomaan mitä kaikkea eilen tapahtui keittiössä, niin ei kukaan enää istu kovin jäykkänä katsomossa, vaan se on luontevaa kanssakäymistä. Silloin ne laulutkin ovat paremmassa asemassa.

Näin lauluihin voi Chydeniuksen mielestä suhtautua sillä tavalla, että mitä siinä laulussa sanotaan ja millä lailla se on sanottu.

–On olemassa hirveästi semmoista käsitystä, että jokaisella runolla on vain yksi sävellysmuoto ja että sitä ei saa tehdä toisella lailla. Päinvastoin, minä olen sitä mieltä, että kaikkien pitäisi löytää hyvät runot. Että mikäs se on sinulla, se tulee siinä normaalimmaksi.

Chydenius kertoo, että Oulu on ainoa paikkakunta, jossa on olemassa oikein hänen lauluihinsa keskittyvä korporaatio, ja he ovat pitäneet Pohjois-Suomessa, varsinkin Oulun harpilla konsertteja. Heidän kanssaan säveltäjä on ollut Juankoskella, Lieksassa ja Satakunnassakin. Kaikkialla muualla hän käyttää niitä laulajia, joista eniten pitää. Hän mainitsee muun muassa Kai "Kuju" Hyttisen ja Puntti Valtosen.

–Mutta paljon laulajia kulkee mukana, varmasti niitä on pari-kolmekymmentä. He ovat erilaisia ja myöskin tehtävät ovat erilaisia. Lauri Maijala on hyvä laulamaan Matti Rossin poliittisia lauluja ja se haluaa hirveästi laulaa niitä, kun taas toiset haluavat laulaa toisenlaisia.

Joulukuun 7. päivänä on viimeinen kiertueilta. Juuri ennen sitä ovat Turun kaupunginteatterissa viimeiset isot konsertit, Ja sitten tulee vielä Lumijoelta kaksi laulajaa, joiden kanssa Chydenius on harjoitellut.

–Sen jälkeen tämä vuosi on pulkassa.

Entä joutuuko hän laulamaan ylimääräisiä? Mitä toivotaan?

–No en ehkä mitä toivotaan, kyllä minä päätän sen ylimääräisenkin itse. Mutta tämä vuosi on vain tämä vuosi. Olen ollut siinä tietyillä ehdoilla mukana ja suostunut kaiken maailman juttuihin. Kyllä minulla on tiedossa ensi vuoden konsertitkin, mutta vähän rauhallisemmissa merkeissä, eikä ole niin tiukkaa.

....

ERKKI SUSI