Tuleeko Sipoon pakkoliitoksesta malli kuntauudistukselle?
"Helsinki Sipoolta tahtoo maan, ei kysy lupaa vaan ryövää vaan",lauloivat sadat sipoolaiset Helsingin kaupunginvaltuustolle sen kokoontuessa käsittelemään uudelleen esitystä Sipoon ja Vantaan osien pakkoliittämisestä Helsinkiin. "Näpit irti Sipoosta", vaativat mielenosoittajat.
Valtuusto päätti kuitenkin äänin 77 – 7 uudistaa esityksen pakkoliitoksesta, jolla Sipoon arvokkaimmille alueille voidaan rakentaa 50 000 asukkaan lähiöt ja pientaloalueet.
Lainvastainen kaappaus
Pakkoliitoksen kannalla olivat valtuustossa kaikki muut paitsi RKP:n ja SKP:n ja asukaslistan ryhmät. Näin siitä huolimatta, että mm. professori Kaarlo Tuori oli lausunnossaan todennut Helsingin esityksen lainvastaiseksi.
Ratkaisevassa äänestyksessä olivat vastakkain pakkoliitosesitys ja Yrjö Hakasen (SKP&asukaslista) esitys siitä, että Helsinki peruuttaa esityksen Sipoon ja Vantaan osien liittämisestä Helsinkiin ja esittää neuvottelujen käynnistämistä Sipoon ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen alalla.
– Emme hyväksy asukkaita kuulematta tapahtuvia pakkoliitoksia. Lisäksi arvioimme, että esitys ei täytä kuntajakolain vaatimuksia eikä sille ole lain edellyttämiä erityisen painavia perusteita, Hakanen totesi.
Pakkoliitokselle ei ole perusteita
Hakanen asetti kyseenalaiseksi perustelut, joiden mukaan metropolialueen, asumisen ja liikenteen kehittäminen vaativat kuntajaon muutosta.
– Metropolialuetta voidaan kehittää itsenäisten kuntien yhteistyönä ja verkostona, hän totesi ja viittasi siihen, että muualla on monia metropoleja päinvastoin jaettu pienempiin yksiköihin.
Hakanen kertoi EU:n ympäristöviraston raportista, jossa Bryssel ja Helsinki nostetaan varoittaviksi esimerkeiksi alueista, joissa maata muutetaan kaupunkiasutukseen nopeampaa vauhtia kuin asukasmäärä kasvaa.
– Helsingin menestys kansainvälisessä kilpailussa ei voi perustua suureen asukasmäärään. Tämän alueen menestystekijöitä ovat mm. koulutus, julkiset palvelut, turvallinen ympäristö ja vihreys.
Miten käy palvelujen?
Esitys pakkoliitoksesta perustuu arvioon seudun asukasmäärän kasvamisesta 250 000:lla vuoteen 2030 mennessä.
– Näin voimakas kasvu tietäisi ongelmia sekä täällä asuvien että muun Suomen kannalta, Hakanen varoitti.
–Esimerkiksi Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan ja Keski-Pasilan rakentaminen vaatii noin 1,5 miljardin investoinnit kaupungilta. Kuinka palvelujen rahoitus turvataan tilanteessa, jossa uusiin alueisiin jouduttaisiin investoimaan vielä suurempia summia, kun rahaa ei ole osoitettu tarpeeksi nykyisiinkään palveluihin, hän kysyi.
Grynderit hyötyvät
Eräät valtuutetut puolsivat pakkoliitosta sillä, että näin saadaan tonttimaata ja edullisempia asuntoja. Hakanen muistutti, että Helsingillä on jo nyt kaavoituksessa alueita ainakin 80 000:lle asukkaalle.
– Asuntojen hinnat ovat nousseet jatkuvasti, vaikka kaavoitettua tonttimaata on tarjolla runsaasti. Valtapuolueet ovat tehneet sen mahdolliseksi ajamalla alas aravajärjestelmän ja purkamalla vuokrasääntelyn.
Hakanen kiinnitti huomiota myös siihen, että esityksessä jää avoimeksi, miten Helsinki aikoo tehdä Sipoonkorven arvokkaan metsäalueen rajauksen. Sama koskee Mustavuoren aluetta.
Kenen asialla?
Mielipidetiedustelujen mukaan 90 prosenttia sipoolaisista vastustaa pakkoliitosta. Myös helsinkiläisten enemmistö on sitä vastaan.
– Kenen asialla pakkoliitosta ajavat poliittiset ryhmät ovat? Onko niin, että suurten rakennusliikkeiden edut ovat tärkeämpiä kuin asukkaiden mielipiteet, Hakanen kysyi.
Hän varoitti, että Sipoon pakkoliitoksesta tehdään kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa mallia, jolla voidaan perustella asukkaiden ja kunnallisten itsehallinnon sivuuttaminen muuallakin.
Torstaina iltapäivällä julkistettiin kuntaministerin asettaman selvitysmies Pekka Myllyniemen Sipoo-esitys. Sen sisällöstä ei ollut vielä Tiedonantajan painoon mennessä tietoa.