Tulonjako suosii pääomaa
Työn ja pääoman välinen suhde on Suomessa muuttunut. Yritysvoittojen osuus suhteessa työtuloihin on kasvanut lähes kaikilla toimialoilla.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela osoittaa uusimmassa Hyvinvointikatsaus-lehden (4/2011) artikkelissaan, miten 1990-luvulla tapahtui tulonjaossa merkittävä muutos. Laman jälkeen voittojen osuus kansantalouden arvonlisäyksestä nousi selvästi suhteessa palkkatuloihin. Vastaavasti työtulojen osuus väheni.
– Tulonjako on muuttunut pääomaa suosivaksi melkein kaikilla toimialoilla. Erityisesti näin on tapahtunut teollisuudessa ja kaupassa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, laskee Savela.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa voittojen osuus oli poikkeuksellisen suuri vuosina 1997-2008. Sen sijaan palvelualoilla voittojen osuus on kasvanut vähemmän kuin teollisuudessa.
Talouden taantuma on aivan viime vuosina kääntänyt voittojen osuuksia hieman laskuun, mikä on tavallista talouden suhdannevaihtelua.
Palkankorotukset eivät vastaa tuottavuutta
Syitä tulonjaon muutokselle Olli Savela löytää muun muassa tuottavuuden kasvusta, solmituista työehtosopimuksista ja valuuttakurssien vaihteluista.
– Tuottavuus on monilla aloilla parantunut huomattavasti. Siihen nähden toteutuneet palkankorotukset ovat jääneet suhteellisen alhaisiksi. Myös työntekijöiden vähentäminen ja suurtyöttömyys ovat vähentäneet työtuloja, toteaa Savela.
Avainkysymys on, mihin yritykset sitten käyttävät kasvaneen voitto-osuutensa. Savelan mukaan vain valitettavan pieni osuus voitoista käytetään kotimaisiin investointeihin. Yritysten kotimainen investointiaste on 2000-luvulla ollut pienempi kuin 1980-luvulla.
Aiempaa suurempi osuus voitoista on valunut ulkomaisiin investointeihin ja jaettu osinkoina omistajien taskuihin.
Savela arvioi, että Suomen talouden kehitys olisi voinut olla myönteisempi, jos voittojen osuus olisi 1990-luvun laman jälkeen ollut pienempi ja työtulojen osuus suurempi.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.