Tutkimus koronan vaikutuksesta kuljetusalan työhön

 

Tutkimus koronan vaikutuksesta kuljetusalan työhön

Yhteenveto ja haastattelujen lyhennelmät. Lyhyempi artikkeli tutkimuksesta luettavissa täällä.

 

Taustatiedot

 

Linja-autonkuljettaja 7 (HSL-alueelta 6, maakunnasta 1)

Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja 5 (ulkomaankuljetus 1, Häme-Varsinais-Suomi 1, E-Suomi 3)

Taksiautoilija, joista kaksi yksinyrittäjää 3 (pk-seutu 2, E-Pohjanmaa 1)

Kuorma-autonkuljettaja 3 (hinausauto, imuauto, kivikuljetus; pk-seutu)

Yrittäjä 2 (E-Pohjanmaa, toinen toimii myös Lapissa)

--------------------------------------------------------------

Yhteensä 20 kuljettajaa

 

Ikä: 30-40v 2 henkilöä

41-50v 7 henkilöä

51-60v 10 henkilöä

yli 61v 1 henkilö

Asuinpaikka: Pk-seutu 13 henkilöä

Häme-Pirkanmaa 4 henkilöä

E-Pohjanmaa 2 henkilöä

Pohjois-Suomi, Lappi 1 henkilö

 

Koronan takia: työttömyys 1 henkilö (taksin yksinyrittäjä)

lomautus 2 henkilöä (taksin- ja imuautonkuljettaja)

työpaikan vaihto 2 henkilöä (rekka- ja linja-autonkuljettaja)

työnkuvan vaihto 2 henkilöä (taksiyrittäjä ja kulj.alan kouluttaja)

paikkakunnan- ja työnkuvan

vaihto 1 henkilö (taksiyrittäjä)

-----------------------------------------------------

Iso muutos elämässä: 8 henkilöä /20

 

Tutkimusasetelma

 

Tutkimuksessa selvitettiin koronapandemian vaikutusta kuljetusalan työhön. Tutkijalla oli lieviä haasteita saada haastateltavia, kun kävi ilmi, että kuljettajat eivät oikein tahdo tuntea toisiaan, ”kuplassa” eli hytissään kun yksin työtään tekevät. Aikaakaan ei juuri jää muuhun kuin pelkkään työöntekoon, nykyäänei ehditä paljon edes taukopaikoilla jutustella. Tutkija käytti ensin omia verkostojaan, sitten rahoittajan yhteyksiä. Ratkaisevaa oli kuitenkin AKT:n piiritoimisto, jonka kautta haastateltavia saatiin seitsemän. Tutkija haastatteli puhelimitse 20 kuljetusalan työntekijää (joukossa kaksi yrittäjää) syys-lokakuussa vajaan neljän viikon aikana. Kaksi haastattelua tehtiin lokakuun puolella.

Haastatteluihin tuli syyskuussa parin viikon tauko, jonka voi huomata vastauksissa: tulevaisuutta koskeneet optimistisimmat lausumat muuttuivat varovaisemmiksi pandemian nostaessa syyskuun aikana uudelleen päätään. Tutkimus vaatisi melkein seurantaa esimerkiksi kesän 2021 jälkeen.

Tutkimuksen rahoittajana on Kuljetusalan opintosäätiö ja toteuttajana Kustannusyhtiö TA-tieto.

Haastattelukysymykset löytyvät tutkimuksesta tehdyn lehtiartikkelin alusta.

Haastatteluvastausten lyhennelmät ovat kokonaisuudessaan tämän tutkimusyhteenvedon lopussa.

 

Yleistä

 

Yleisesti ottaen haastattelujen ympärillä leijui tietynlainen kiire ja levottomuus, epävarmuus. Muutamat totesivatkin, että ”kun karenssit poistui, maahan tuli yt-aalto ja ”kyllä se [pandemia] on siellä takaraivossa koko ajan… että jatkuvatko työt.” Tällaiset kokemukset herättävät epäluottamusta työn jatkuvuudesta. Toisin kuin julkisuudessa annetaan usein ymmärtää, ansiosidonnaisella on tiukkaa elää, kuten eräs luottamusmies kuvaili.

Chaplinin Nykyaika kuvasi työprosessin kiihtymistä. Tämä haastattelututkimus kuvaa urbaanin elämän kiihtymistä. Nykyihminen elää keskellä prosessia, jossa henkilö-, tavara-, tieto- ja maksuliikenne nopeutuu,. Tämä johtuu markkinavetoisesta talousjärjestelmästä, joka puolestaan perustuu pääoman jatkuvaan liikkeeseen. Tätä kiertoa nopeutetaan kehittämällä kuljetus-, maksu- kommunikaatioteknologioita.

Tavaratuotannon yleinen laki on, että työn tuottavuus ja työn tuottama arvo ovat kääntäen verrannolliset: mitä halvemmalla työ voidaan tehdä, sitä suurempi on työn tuottama arvo. Kiihtyvällä tahdilla tämä pätee myös kuljetusalaan. Haastatteluaineiston molemmat yrittäjät sekä yksi entinen yrittäjä, tuskailivat raakaa kilpailua, jossa voittaa se, joka halvimmalla kuljettaa:

”Järkeistyis nuo (kuljetus)hinnat! Kilpailu on niin kovaa. En ymmärrä millä tyylillä julkisia hankintoja, 3-5 vuoden kilpailutussopimuksia tehdään [kun hinnat on niin alhaiset]”

Entinen kumipyöräyrittäjä jopa tunnusti, että ajaa rekkaa Tes-sopimusta alemmalla palkalla ja ”silti kuljetus kannattaa nipin napin”.

Kolmea haastateltavaa jouduttiin haastattelemaan lennosta, heidän vaihtaessaan bussia tai ajaessaan rahtia. Joku kertoi miten ennen vanhaan kuljettajilla oli aikaa vaihtaa kuulumisia taukopaikoilla tai tavaran lastauksen / purkamisen yhteydessä. Nykyään aikataulut ovat niin kireitä, että tällaiset kohtaamiset ovat suhteellisen harvinaisia. Kapppaletavaran kuljettajalla (yhdistelmäajoneuvot) ei välttämättä ollut oikein mitään käsitystä mitä kollegat koronatilanteesta ajattelivat.

 

Asiakaskuljetusala kärsi, rahti ei – silti lisätyövoimaa ei palkattu

 

Koronakevät 2020 vaikutti kuljetusalaan vaihtelevasti. Pandemia murjoi niitä, jotka olivat asiakaspalvelualalla ja toimivat lipputuloilla. Toisaalta taas kappaletavara- ja elintarvikekuljetukset (viisi haastateltavaa) olisivat tarvinneet lisää kuljettajia mutta yrittäjät olivat joko varovaisia palkkaamaan tai lisäkuljettajaa ei vain voinut saada logistisesti järkevästi esimerkiksi vain yhteen rekkaan. Schenker (entinen Kiitolinja) lisäsi tuottoaan reilusti mutta karttoi kuitenkin kustannusten nousua eikä palkannut lisää kuljettajia. Tämä lisäsi kuljettajien ylitöitä.

Markkinavetoisessa yhteiskunnassa ei ole yhdentekevää ovatko kauppakeskukset sunnuntaisin auki tai ruokakaupat ympäri vuorokauden. Tai ehtiikö kuljettaja käymään vessassa. Markkinat pysyvät pystyssä vain, jos pääoma on alituisessa liikkeessä. Jos se ei liiku, kapitalismi joutuu kriisiin. Siksi esimerkiksi kuljetusala on markkinataloudessa tärkeä. Samalla ala on yksi pääoman kiertokulkukustannuksista (kuten myös varasto-, kirjanpito- ja myyntikulut). Nämä eivät tuota tai tuo lisäarvoa mutta kiertokulkukustannuksia tehostamalla voidaan säästää kuluissa.

Jotenkin surkuhupaisaa oli kuunnella yhdistelmäajoneuvonkuljettajien vaikeuksista päästä vessaan tai saada pestä käsiä. Tämä johtui toki pandemiarajoituksista mutta oli silti herättävää havaita, että yhden työntekijäryhmän perustarpeita, kuten vessaan pääsyä ajatteli hyvin harva yritys, jonka liiketoiminta oli kuitenkin riippuvainen kuljettajan työstä.

Keväällä 2020 ajettiin täyteen niin vientivarastoja kuin kotimaisia varastoja. Yrittäjät myös suorastaan hamstrasivat tavaraa, kevät kun on kappaletavaramenekin kannalta muutenkin sesonkiaikaa, jota lisäsi koronarajoitukset: ihmisten vetäytyminen kotiin ja mökeille, joissa tehtiin rästiin jääneitä kiinteistöjen parannustöitä.

Teollisuus reagoi taantumiin ja kriiseihin usein viiveellä. Tavarakuljetusalalla voivat koronan todelliset vaikutukset näkyä vasta ensi vuonna. Keväästä syksyyn 2020 on ajettu lähinnä tilauksia, jotka on tehty ennen koronan puhkeamiasta. Ilmeisesti talvi 2020-2021 näyttää mihin suuntaan maailman - ja Suomen talous kulkee.

Ns. halpamaiden kuljettajat saavat terminaaleissa usein rahdit ensimmäisinä. Tämä ryhmä hävisi keväällä 2020 tavarakuljetuksesta pandemiarajoitusten myötä. Syksyn mittaan virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, puolalaiset, bulgarialaiset ja romanialaiset kuljettajat ovat erään haastateltavan mukaan pikkuhiljaa palaamassa.

 

Bussivuoroja pitäisi lisätä, ei vähentää

 

Julkisen liikenteen matkustajamäärät olivat erään haastateltavan mukaan syksyllä 2020 kolmannesta pienemmät kuin ennen koronaa. Helsingin seudun liikenne (HSL, kuusi haastateltavaa) ei ole tähän mennessä lomauttanut tai irtisanonut kuljettajia. Kuitenkaan 400 määräaikaisen kuljettajan sopimusta ei uusita joulukuun 2020 jälkeen. Tiedossa on myös HSL-linjojen karsintaa tammikuusta 2021 lähtien.

HSL:n vuoroja vähennettiin keväällä 2020 kymmenen prosenttia. Enempää ei voi tehdä ilman, että tuotto pienenee, kertoi yksi kuljettaja.

Lähes jokainen HSL-kuljettaja oli huolissaan vuorojen vähentämisestä. Heidän mielestään vuoroja pitäisi päinvastoin lisätä. Pienemmät matkustajamäärät olisivat kaikkien etu: työttöminä olevia kuljettajia voisi palkata lisää ja tartuntoja voitaisiin ehkäistä. ”Lisäksi kyse on meidän työturvallisuudesta.”

Kun koronarajoitukset astuivat voimaan, ”lomalistoja oli muutettava kevätpainoitteiseksi”, kertoi pääluottamusmies. HSL:n linja-autonkuljettajista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia. Heihin koronarajoitukset vaikuttivat eniten. Osa kuljettajista jäi lomamatkalla nalkkiin lähtömaahansa. Tämän takia ketään ei irtisanottu. Osa taas ei päässyt käymään sukulaisten luona ollenkaan. Myös pelko tartunnasta on suurempi, sillä perheet ovat suurempia ja usein yhden perheenjäsenen palkkatulojen varassa.

 

Kunnallinen liikenne selvisi pienin vaurioin – yksityinen asiakasliikenne romahti

 

Linja-autonkuljettajista vain yksi toimi HSL:n ulkopuolella. Hän oli myös luottamusmies. Keväällä 2020 yrityksessä oli 80 kuljettajaa. Syksyllä 2020 jäljellä oli enää 11 kokoaikaista kuljettajaa sekä neljä osa-aikaista.

Tutkimukseen saatiin pyydystettyä myös yksi entinen tilausajojen kuljettaja, jolta meni työ alta maaliskuun puolivälissä parissa päivässä (hän sai töitä HSL:lta). Suurin osa hänen vajaasta sadasta entisestä työtoveristaan ei ole saanut ainakaan alan töitä kevään jälkeen. Suurin syy yksityisen linja-autoalan ahdinkoon on lipputulojen ja tilausajojen romahdus.

Linja-autoala oli varma valinta vielä ennen kevättä 2020. Kuljettajista oli pulaa. Töitä sai helposti. Korona poisti tämän työvoimapulan. ”Säästöt tulivat tännekin”, sanoi alan luottamusmies.

 

Korona pahensi taksialan kriisiä

 

Laskutavasta riippuen taksinkuljettajia oli haastateltavien joukossa kolme tai neljä (yksi oli yrittäjä, ei siis vain yksinyrittäjä).

Helsinkiläinen taksinkuljettaja, joka ajoi koulukyytejä, lomautettiin heti keväällä koulujen suljettua ovensa. Helsingissä ajava taksiyrittäjä joutui viikolla 12 lomauttamaan ainoan kuljettajansa elokuun alkuun asti. Yrittäjä itse sai työttömyyskorvausta yhden kuukauden. Koska asiakkaat loppuivat kuin seinään hän eli säästöillään, jotka riittänevät vielä kevääseen 2021. Koronakeväänä hän lähti ajamaan taksiaan joka päivä, vaikka välillä ei saanut katettua edes auton kuluja. ”Jos ei korona ensi kevään jälkeen hellitä, sitten synkkenee.” Syyskuussa 2020 hänen tuloistaan puuttui vielä liki puolet. Taksiyrittäjä ei usko lento-, juna- ja bussiliikenteen elpyvän vielä muutamaan vuoteen, jos koskaan.

Taksiyrittäjä sanoi alan olleen murroksessa jo pidempään ja viimeisin iso isku ennen koronaa oli taksilakiuudistus, joka toteutettiin liikenneministeri Anne Bernerin aikana. Yrittäjän mukaan taksialan on vaikea toipua enää ennalleen koronan jälkeen. Luvassa on lukuisia taksialan konkursseja.

 

Kuorma-autonkuljettajilla riitti töitä

 

Kolmea kuorma-autonkuljettajaa pandemia kohteli melko hyvin. Yksi heistä ajoi pihakiviä ja muuta kappaletavaraa pääkaupunkiseudulla ja ylitöitä riitti mitä muutoin oli ollut vain satunnaisesti. Hinausalalla, uusien autojen jakelussa sekä ympäristöhuoltoalalla oli pandemian alussa pientä paniikkijarrutusta, mutta aiotut lomautukset peruutettiin. Luottamusmies tosin tiesi alihankkijoita, joissa oli lomautuksia. Tilanne kylläkin elää vielä. ”Syksylle on luvassa yt-neuvottelu mutta ainakin vielä näyttää rauhalliselta. Ei kannata murehtia etukäteen. Se tulee mikä on tullakseen”, totesi luottamusmies

 

Yrittäjän nuorallatanssi

 

Kaksi haastateltavaa oli kuljetusalan yrittäjiä. Toisella yrittäjällä oli niin laaja yrityskuva, että pandemialla ei ollut lainkaan negatiivisia vaikutuksia liiketoimintaan. Toisella yrittäjällä oli parin vuoden takainen konkurssi ja hänen yrityksensä oli hiljattain hävinnyt koulukyytikilpailutuksessa. Yrittäjän pelasti eräänlainen onnenkantamoinen: työtilaisuudet noin tuhannen kilometrin päässä kotoa, Lapissa. Yrittäjän kolmea, kotikulmilla Etelä-Pohjanmaalla toimivaa taksinkuljettajaa jouduttiin aina vuorotellen lomauttamaan.

 

Liiton ei pidä nostaa jäsenmaksua nyt

 

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) sai jäsenistöltään niin ruusuja kuin risuja. Varovaisetkin haastateltavat saattoivat kuitenkin arvostella liittonsa toimintaa. Vain pari henkilöä viidestätoista antoi täysin varauksettomat kehut etujärjestölleen (20 haastateltavasta yksi kuljettaja ei kuulunut liittoon ja neljä oli yrittäjiä).

Neljännes kuljettajista vetosi omaan liittoonsa, ettei se juuri tässä pandemiatilanteessa nostaisi jäsenmaksua 1,8 prosenttiin (nyt 1,5 %) vaan laskisi lähemmäs yhtä prosenttia, sillä ”Yleinen työttömyyskassa (YTK) joutuu varmasti nostamaan jäsenmaksuaan. Jos sen tekee tässä tilanteessa myös liitto, jäseniä varmasti lähtee”. Väläyteltiin mm. Kojamon tuloista muodostuvaa tasausrahastoa, jota liitto voisi nyt käyttää. ”Liiton talous kestäisi hyvin yhden tai kahden vuoden kassavajeen.”

Monilla oli ideoita liiton toiminnan kehittämiseksi. Muutama kuljettaja ja luottamusmies esittivät, että AKT yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa alkaisi ajamaan lyhennettyä työaikaa, ”sillä se on ainut konsti saada töitä ihmisille.”

Kaksi haastateltavaa heitti pohdittavaksi ammattiliittojen yhdentymisen (parhaillaan ilmailuliikenteen stuertit ovat liittymässä AKT:aan), että joukkovoima säilyisi. Yksi näki liittojen fuusiot hyväksi myös työn yhdentymisen näkökulmasta: ”Aina kun jokin ammattiala kuolee, joku toinen tulee tilalle.”

Yksi idea oli työmatkaliikuntaan investoiminen niin, että liitto ja työnantaja ostaisivat sähköpyöriä, ”ettei koko ajan istuttaisi tietokoneen äärellä tai puhuttaisi puhelimeen”.

Myös työttöminä olevien jäsenten tukemista kaivattiin esimerkiksi siten, että liitto kustantaisi ammattipätevyyskursseja, joita on suoritettava viiden vuoden välein. Myös omaa työnvälitystä ehdotettiin Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tapaan.

 

Liitto sulki ovensa

 

Haastattelujen eittämätön tulos oli, että liitto sulki ovensa koronakeväänä, niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisesti. Useampi haastateltava valitti sitä, että liitto suojasi henkilökuntansa mutta jätti kenttäväen oman onnensa nojaan. Kaikista tyytymättömämpiä olivat linja-autonkuljettajat, jotka kokivat jääneensä ilman oman väen tukea, kun kuljettajat halusivat kieltää bussien etuoven – ja käteisen käytön. Käteisestä luovuttiin, kun kuljettajia alkoi sairastumaan. Etuoven sulkemisvaatimus ei mennyt läpi.

Koronakeväänä paikallisosaston toiminta joko lakkasi tai siirtyi verkkoon (sähköposti, Whatsapp). Toimikuntien kokouksia ei pidetty kuin korkeintaan etänä. Tukitoiminta loppui (salibandyt, lomamökkeily, ay-koulutus). Kevätkokoukset siirtyivät syksyyn. Ainakin kaksi paikallisosastoa jakoi jäsenille ruoka-avustuksia.

Koronan myötä jäsenmäärä ei lisääntynyt, melkein päinvastoin. Tosin muutama paikallisosasto ilmeisesti sai jonkin verran lisää jäseniä. YTK:n jäsenmäärän nousu 60000:lla oli yleisesti tiedossa. Muutamat ihmettelivät miksi ihmiset liittyivät YTK:aan, ”joka näytti todellisen karvansa koronakeväänä”, kun korvauksia sai odottaa kuukausia. Liittojen kassat lisäsivät henkilökuntaa ja korvaukset tulivat parissa viikossa. YTK:sta ei myöskään saa lakineuvontaa, joka liittojen jäsenille on maksutonta. Liitoilla on työpaikalla myös edunvalvonta (luottamushenkilöt, työsuojeluvaltuutetut). Muutamat ajattelivat, että syy YTK:n suosioon oli siinä, että liittojen toiminnasta ei tiedetä. Pari haastateltavaa evästivätkin liittoon päin, että AKT:n pitäisi lisätä mainontaansa.

Kolmea tai neljää haastateltavaa lukuun ottamatta kaikki näkivät ay-liikkeen tulevaisuuden haasteellisena. ”Ensi keväänä on AKT:n teräsnyrkin, ahtaajien ammattiosaston Tes-neuvottelut. Uskon, että osasto vedetään silloin kölin alta.” Viitattiin myös siihen, kun Paperiteollisuus alkusyksystä 2020 irtisanoi yksipuolisesti yleissitovan sopimuksen: ”Kun pää on nyt saatu auki, se on [palkkatason ja ay-liikkeen joukkovoiman] menoa.”

 

Miten pandemia vaikuttaa tulevaisuuteen?

 

Koska haastateltaviksi saatiin kuljettajia, jotka eivät olleet menettäneet työtään ainakaan pysyvästi, tulevaisuuden näkymät olivat ehkä tästä syystä valoisia. Kaksi kuljettajaa opiskeli uuteen ammattiin ja yksi oli jäämässä puolen vuoden sisällä eläkkeelle.

Luottamus omaan selviytymiseen mahdollisen lomautuksen tai työttömyydenkin koittaessa oli voimakas: ”Täytyy olla taitava, jos pääkaupunkiseudulla on työtön” , ”Se on pari puhelinsoittoa ja töitä löytyy”.

Ainoastaan kaksi epäili, ettei pandemian aiheuttama kriisi hyvään pääty: ”Kun tuotannosta puuttuu [ajallinen tmv.] pala, siitä tulee vielä lasku.” Toinen oli huomannut yrittäjien varovaisuuden tilauksissa ja kertoi teollisuuden reagoivan aina viiveellä taantumaan. Kyllähän myös HSL:n 400 kuljettajan työttömäksi jääminen sen tähden, että määräaikaisia työsopimuksia ei enää uusita, kertoo aika karua kieltä.

Todettiin yleisesti se pandemian hyvä puoli, että koronarajoitukset olivat vähentäneet työpaikan sairauspoissaoloja: turvavälien, käsihygienian ja esimerkiksi matkustajamäärän vähenemisen takia kausiflunssat eivät levinneet.

Yhtä lukuun ottamatta kaikki uskoivat koronaa vastaan kehitettävän rokotteen helpottavan pandemiasta johtuvaa henkistä stressiä ja taloudellista taantumaa. Silti kukaan ei uskonut kaiken palaavan täysin ennalleen. Koronavirus ei koskaan enää katoaisi, vaikka itse pandemia väistyisikin. Ihmisten toimintamallien muutos, kuten turvaetäisyys ja käsien pesu, oli haastateltavien mielestä pysyvä. Se mitä tulevaisuus toisi tullessaan tuntui jäävän arvailujen varaan. Harva tosin halusi edes arvailla. ”Isot päättää ja me pienet mukaudutaan.”

 

Haastattelujen lyhennelmät

Raisa Lehtomäki

 

Yhteensä kaksikymmentä haastattelua:

 

3 taksinkuljettajaa (haastattelut: I-III)

3 kuorma-autonkuljettajaa (haastattelut: IV-VI)

5 yhdistelmäajoneuvonkuljettajaa (haastattelut: VII-XI)

7 linja-autonkuljettajaa (haastattelut: XII-XVIII)

2 kuljetusalan yrittäjää (haastattelut: IXX-XX)

 

 

I Taksinkuljettaja Matti 59, Helsinki

15 vuotta alalla, nykyisellä työnantajalla 11 vuotta, vammaisten koulukuljetus

 

1. Koronan vaikutus työhön

- lomautus 8.4-14.8.2020; ansiosidonnainen alkoi juosta kahden viikon kuluttua lomautuksesta

- työ loppui kuin salama taivaalta

- elokuusta lähtien työtä tehdään pienemmällä porukalla: täydet autot, pidemmät päivät

=> turvavälejä ei pysty pitämään, muutamalla matkustajalla maskit

- suojapleksin käyttäminen on taksissa mahdotonta

- työnantaja antoi käsidesin, käsineet oltava muutenkin invakuljetusten takia

- jouduin kylmiltään luottamusmieheksi, kun kevään kymmenkunta yt-irtisanomista/-lomautusta tuli: ”Ei ollut pääluottamusmiehenä kiva kokemus.”

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- toimikunnan kokoukset vähentyi, niitä pidettiin etänä; elokuussa oli kevätkokous

- moittii Yleistä työttömyyskassaa: ”YTK näytti todellisen karvansa”, kun kahdeksan viikkoa kesti ansiosidonnaisen saaminen ja lakiapu olikin maksullista, ”monet pettyi YTK:n toimintaan”

 

3. Koronan vaikutus tulevaisuuteen

- jos koulut vielä sulkeutuu, työt loppuu; ”lähden ajamaan normitaksia sitten”

Muuta: kun/jos kouluja lakkautetaan, ei tajuta sitä, että kyytien hinnat nousevat, kun välimatkat pitenevät

- ”pandemia kiihtyy vielä”

4. Liiton/osaston rooli kriisissä

- ”jouduin kylmiltään varasijalta pääluottamusmieheksi, sain kyllä piiritoimistolta neuvoja”

- ammattiosasto on antanut jäsenistölle ruoka-avustuksia

 

5. Muuta

”Yhteistyöllä päästään eteenpäin”

”Täytyy ymmärtää yrittäjääkin, joka jäi tyhjän päälle”

”Hirveen tärkee asia [koronan hoidossa], että työpaikat säilyisivät”

 

 

II Taksiyksinyrittäjä Aarne 53, Etelä-Pohjanmaa

20 vuotta alalla, osakkaaksi 2014, yksinyrittäjäksi kesästä 2020

 

1. Koronan vaikutus työhön

- kaksi autoa piti myydä, yksi jäi; ”olisin palakannut kuskin, jos ei koronaa olis tullu”

- 1.5.2020 lähtien lomautettu kuski, kaksi autoa seisomaan

- päiväkohtainen ansio tippui 60%; onneksi ei ole velkaa ja oli säästöjä; Business Finlandin yritystuki auttoi

- sairaala-, Kela-, vammaiskuljetuksiin tuli ohjeet: aloin käyttää maskia, käsineitä, asiakkaat istuvat vain takana

- ei ole suojapleksiä (en ole katsonut tarpeelliseksi), kollegoilla, jotka ajavat työkseen sairaaloiden välillä on pleksit

- sain ohjeita taksikeskukselta, tv:stä, radiosta, tiedonsaanti oli riittävää

- jonkin verran odotettiin välityskeskukselta kuinka toimia sairaalakuljetusten kanssa: auto desinfioitava jokaisen kuljetuksen jälkeen, kuljettajalla täytyy olla hanskat ja keskikonsolissa pitää olla käsidesi

- oma sairastuminen ei pelottanut

- normisti kuljetuksista 80% vammaiskuljetuksia; koronan myötä ”normikuljetukset junalle, bussille, ravintoloihin, tapahtumiin (Tangomarkkinat, Provinssirock)on topis” ( = ei yhtään kuljetusta)

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

-

3. Tulevaisuuden näkymät

Toimeentulo ei pelota: ”Riittää kun saan leivän nenän etehen”

Vielä puuttuu normaalituloista 30%

”Ihimiset sairastuu kuitenkin, oli korona tai ei”, ”kyllä [takseille] töitä [täällä maalla] on, kun vanahoja ihimisiä on niin paljon”

”Jos ajot loppuu, meen hoitoalalle tai jakeluautoon”

- ”Pandemia ei lähre mihinkään, kun rokote tulee, helpottaa”

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

-

 

5. Muuta

-”Kun töitä jatkossa olis ja tervehenä pysyys”

 

III Taksiyrittäjä Pekka 57, Helsinki, jolla yksi renki (lomautettuna 17.3 – 1.8.2020)

30 vuotta alalla, oma taksi 15 vuotta, asuu Kanta-Hämeessä

 

1. Koronan vaikutus työhön

- ajomäärät romahti kuin veitsellä leikaten, ei mitään ajoja 15.3.2020 jälkeen

- sai työttömyyspäivärahaa kuukauden, se vähän helpotti: ”Hakeminen oli tehty helpoksi, sen pystyi tekemään verkossa”

- ajoi keväällä(kin) töihin joka päivä paikallisteitä myöten: ”Motarilla oli [Uudenmaan sulun takia] kilometrin jono”

- päivisin oli jotain ajoa, hyvä jos auton kulut sai katettua (noin 20€/pv, heinäkuuhun asti), yöllä ei ollut mitään järkeä ajaa, kun ravintolat oli kiinni

- elokuuhun asti elin säästöillä

- ”mun rytmi vaihtui yörytmistä päivärytmiin – ja palasi takaisin yörytmiin elokuussa”

- alussa pelotti, että meneekö toimeentulo; ei kuitenkaan vienyt yöunia

- keväällä 2020 tulot tippui 80%

- renki oli lomautettuna 17.3.-31.7.2020

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

-

3. Tulevaisuuden näkymät

- ”alalta häviää lähitulevaisuudessa yrittäjiä”

- lento-, juna-, bussi- ja laivaliikenteen väheneminen vaikuttaa taksialalla vielä pitkään; kukaan ei tiedä elpyykö koskaan ennalleen

- tää [taksialan] murros (ahdinko) on vaikuttanut jo pitkään, haasteita toi [Bernerin] uusi taksilaki – ja nyt sitten korona

- toimeentulo on heikentynyt 40%, kun firmat etätöissä eikä ihmiset liiku; pärjään näin (säästöt ja pienentyneet tulot) vielä kevääseen 2021 mutta sitten synkkenee, jos ei korona hellitä

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

-

5. Muuta

-

 

IV Kuorma-autonkuljettaja (hinausauto) Marko 43, Helsinki

pääluottamusmies, alalla 20 vuotta, nykyisellä työnantajalla 16 vuotta

 

1. Koronan vaikutus työhön

- yt:t oli päällä jo ennen koronaa, korona kiihdytti; hinauksesta ei ketään irtisanottu, lomautettiin 16; työntekijöitä yhtiössä yhteensä noin sata

- huhti-toukokuussa 2020 työn merkittävä väheneminen, kesä-syyskuussa työtä normaalisti (sesonki alkaa lumen tulosta)

- ”noin puolet (hinaus)asiakkaista tulee kopissa korjaamolle, nyt ei saatu ottaa ketään; tuli omituisia tilanteita, vääntämistä, kun asiakas ei ymmärrä; motarille ei silti jätetty”

- tuli käsidesit autoihin ja maskit, kun (hinattavan auton kuljettaja eli) asiakas tuli kyytiin

- työnantajalta tuli {koronaturva]ohjeistukset ja käsidesit nopeasti; työnantaja oli notkeampi pandemiaan sopeutumisessa kuin ehkä muutamassa muussa asiassa, yhteistyö on pelannut

- kerran asiakas iloisena sanoi tulleensa juuri Thaimaasta (keväällä 2020) ja minä ihmettelin mitä tehdä (otanko hinurin koppiin vai en), kysyin HR-päälliköltä mutta vastausta ei koskaan tullut

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- Osaston kevätkokous pidettiin elokuussa

- osaston toimikunta ei kokoontunut maalis-toukokuussa 2020, vasta kesäkuussa

- ei salibändyä, ei kesäpäiviä, ei ole tulossa talvipäiviä, ei pikkujouluja

- pandemia ei ole vaikuttanut osaston jäsenmäärään

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- pandemia ei vaikuta työhön tulevaisuudessa, nyt ihmiset liikkuu juuri omalla autolla [syksy perinteisesti hiljainen lumen tuloon asti, sitten on kunnon kiire]

- toivottavasti tarttuvuusluvut pysyvät alhaisina, että pyörät pyörii

- ainahan koronan joku ulkomailta tuo, rokote on ainoa ratkaisu

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- Liitto aika hyvin jyvällä, hyvää informaatiota kotisivuilla; tiedottaminen saisi silti olla parempaa, yksilöllisempää, sähköposteja ei tule

- Kun joku [ammatti-/työ]ala kuolee, tulee aina jotain tilalle; voisi olla innovaatio liitoille: työn yhdentyminen

 

5. Muuta

- Muistakaa pitää turvavälit ja suojavarusteet! Miettikää missä liikutte!

 

V Kuorma-autonkuljettaja, ympäristöhuolto (imuauto) Niko 34, pk-seutu

luottamusmies, alalla ja nyk. työnantajalla 6 vuotta

 

1. Koronan vaikutus työhön

- alussa oli kaksi viikkoa ylireagointia: ’kaikki menee kiinni! kaikki loppuu!’

- ”pelkäsin, että työt hiljenis tosi paljon, kun maa meni kiinni kun esimerkiksi ravintolakaivot, tapahtumavessat katosi”

- ”työt hiljeni hieman muutamaksi viikoksi, sitten palautui”

- ”koko firma lomautettiin hyvin nopeasti, sitten huomattiin, että ylireagoitiin”

- 38 työntekijää, joista yli puolet lomautettiin huhti-kesäkuuksi 2020; liiton puolelta tuli heti päätös, ettei karensseja ja heti voi lomauttaa

- pidin lomautuksen ja kesäloman perään, heinäkuussa palasin töihin

- työantaja oli hommannut käsidesin ja maskit

-toiset oli ihan hysteerisia koronan suhteen, toiset suhtautuivat rauhallisemmin: ”On niitä muitakin tauteja.”; tämä jakautuneisuus näkyy ihan nytkin

- alussa tehtiin vain välttämättömät työt

- pidetään turvavälejä; tavallisia flunssia ei ole ollut nyt

- rajoituksia: vain viisi kerrallaan taukotilassa

- ei olla vietetty aikaa yhdessä (työpaikalla)

- tuli tiukennuksia: jos työskentelet toisen kanssa, käytä maskia

- meillä oli jo ennen koronaa paljonkin käsidesiä tapahtumavessojen takia, myös maskeja oli ennen koronaa

- kiinnitän huomiota hygieaniaan, etten sairastuisi itse

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- paikallisosaston toiminta lamaantui, sitten se lähti pyörimään Whatsappissa, peruttiin pari kokousta

- osaston kevätkokous pidettiin heinäkuussa, marraskuussa on syyskokous

- YTK on lisännyt jäsenmääräänsä koronan myötä

- ammattiosastoon ei ole tullut jäseneksiliittymiskyselyjä

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- työt jatkuvat; työnantaja joutuu miettimään, miten hoitaa työt, jos joku sairastuu (koronaan)

- ”jos nyt menee ravintolat taas kiinni, siihen osattaisiin meilläkin jo reagoida rauhallisemmin (kuin keväällä)”

- jos kaikki menee (toisen kerran) kiinni, meilläkin voi hiljentyä

- pandemia kestää vuoden vaihteeseen ja tauti voi jäädä liikkumaan vuosiksi

- opiskelee yhteisöpedagogiksi humanistisessa ammattikorkeakoulussa, ”jos haluan vaihtaa hommia”

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- liitto teki nettisivuille koronaohjeet; muusta liiton tiedottamisesta en tiedä

- liitto muutti omaa toimintaa: toimistot kiinni, puhelin kiinni, sähköpostilla yhteys

- liitto ja työnantajat neuvottelivat, että omavastuuaikaa (karenssi) ei ole, jos lomautetaan/ irtisanotaan

- ansiosidonnainen on varmaan työttömien ainoa tuki

- ”liitolla on tasoitusrahasto. Se on hyvä. Niitä rahoja pitäisi nyt käyttää eikä nostaa jäsenmaksuja tässä tilanteessa. Valtiokin on luvannut suoraa tukea liitoille”

 

5. Muuta

- Työhuonekunnan kokoukselle ei ole ollut tarvetta mutta on hyvä kysyä [luottamusmieheltä, ay-osastolta], niin ei tarvitse velloa yksin, sillä jollain toisella voi olla sun kysymys hyvin hanskassa

- Ei hysterisointia

- Järkevää pitää kaikki paikat tosi puhtaina.

- Annan krediittiä omalle työpaikalle: siellä on asiat hoidettu kohtalaisen hyvin

 

 

VI Kuorma-autonkuljettaja Jere 36, pk-seutu (pihakivet, rakennustarvikkeet)

työsuojeluvaltuutettu, 19 vuotta alalla, 2 vuotta nykyisellä työnantajalla

 

1. Koronan vaikutus työhön

- keväällä 2020 pandemia vaikutti työhön positiivisesti: yksityisasiakkaat tuplaantuivat, yrittäjätkin tilasivat varastoon, hamstrasivat; ihmiset sanoi tekevänsä kymmenen vuotta rästissä olleet pihakunnostukset

- ylitöitä tuli tosi paljon, kun muuten niitä on vain satunnaisesti; nyt (syksy 2020) ollaan oltu normaalitasolla elokuusta lähtien

- työt hiipui kesälomaa kohti (kuten normaalistikin)

- ketään ei lomautettu

- keväällä oli koko ajan mielessä, että ”mitäs jos kaikki hyytyy”

- työn tekemisen malli muuttui: aloin soittamaan ensin asiakkaalle, että olen tulossa, asiakas neuvoi ikkunasta käsin mihin kuorma puretaan

- työnantaja jännitti, että mitä tapahtuu

- työnantaja hommasi käsidesin autoihin, neuvoi pitämään turvaväliä ym.

- pelkäsin omaa sairastumista, tehostin turvaväliä ja käsienpesua, oli se korona koko ajan mielessä

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- syyskuussa kevätkokous

- kokouksia ei pidetty kun ”aina oli töitä”

- jäsenmäärä ei ole lisääntynyt

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- luulen, että työ jatkuu; muutama puhelinsoitto ja töitä löytyy

- korona vaikuttaa tulevaisuuteen: osa-aikatyöt ja pätkätyöt lisääntyvät; yleinen trendi kiihtyy: alustatalous, jossa työntekijä ei ole työntekijä eikä yrittäjä

- yrittäjät ovat varovaisia

- kolme vuotta kestää ennen kuin rokotukset tulevat

- espanjantaudilla oli neljä aaltoa, kolme korona-aaltoa tulee ainakin

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- työsuojelun näkökulmasta liitto reagoi heikosti; vasta kesällä tuli suosituksia

- liitto olisi voinut hoitaa normijäsenistön näkökulmasta paremmin koronakriisiä: vaatia työnantajilta rekkakuskeille vessapaperia autoihin ja puuttua siihen, kun yksi rekkakuski, joka normaalisti ajoi yhtä linjaa, joutuikin ajamaan kolmea linjaa (kun kuskeja ei palkattu tarpeeksi)

- hallituksen kokoukset peruuntui, Teamsissä palaveerattiin

- liiton tapahtuma peruuntui ja kaikki kokoukset meni Teamsiin, toimisto etätöissä

- ”Suosituksia olisin [työsuojeluvaltuutettuna] kaivannut”

- Linja-auton etuovea pyydettiin sulkemaan kokonaan, työnantaja ei suostunut, liitto ei reagoinut, kuski itse viritti lippusiimoja bussissaan; käteisraha kiellettiin bussissa vasta, kun kuljettajia alkoi sairastumaan, silloin työnantaja heräsi ja taipui

- PAM ja Rakennusliitto aloitti oman työnvälityksen, tätä voisi AKT jatkojalostaa

- edellinen työnantaja oli tutkinut: kuusi tuntia on tehokkain työaika; liitot ajamaan kuuden tunnin työpäivää tai 10-12 tuntia /4 päivää viikossa, yhdessä valtiovallan kanssa, näin syntyisi työpaikkoja

 

5. Muuta

- ”Yhdessä tästä selvitään”

VII Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Janne 45, Kanta-Häme, ajoalue E-Suomi (ulkomaan tuonti ja vienti)

20 vuotta alalla, nykyisellä työnantajalla 4 vuotta

 

1. Koronan vaikutus työhön

- rahtiliikenne kulki yli rajan rajoituksista huolimatta, laivoilla oli peräti ruuhkaa

- ”kapotaasiryhmä” eli liettualaiset, virolaiset ja puolalaiset kuljettajat katosivat, ”he saavat työt usein ensimmäisinä”; ovat kesän jälkeen pikkuhiljaa palanneet

- oli helppo ajaa, kun liikennettä oli teillä niin vähän

- jännitin tulevaisuutta, jos huolintaliike sanoo ”ei”, mun työt loppuu siihen

- valmistauduin pahimpaan: pidin kahdeksan viikon kesäloman, koko vuosilomakertymän kerralla, sillä ajattelin, että ”kahdeksan viikon aikana on ainakin varmat tulot”, autokin oli hajalla ja (kesällä) töitä vähän

- ”etätyö ei vaikuta muhun, sillä rekka ei kulje ilman mua”

- keväällä pelkäsin töiden loppumista, töitä kuitenkin oli verrattuna normivuoteen, jolloin esimerkiksi elokuu on hiljaisin, kun Eurooppa on kiinni

- päällikkö kysyi, että miten korona on vaikuttanut; vastasin, että ”töitä on niin helvetisti!”

- työt lisääntyivät 25%, teollisuuden tuotteita (mm. kivilevyjä), kaupan tuotteita

- ulkomaan varastoja ajettiin täyteen

- viennistä kuljetettiin tavaraa lähtemään

- ”sain tehdä ylitöitä niin paljon kuin laki myöten antoi”

- mun työnantajalla on vain yksi näin iso auto ja tähän ei pysty järkevästi palkkaamaan toista kuskia

- tuli rajoitukset, paperilappu ikkunassa tai tiskissä, kanssakäyminen tapahtuu huudellen pleksin läpi

Tarina

Kun työnantaja ei kustantanut hengityssuojaimia (niitä ei myöskään saanut mistään), niitä kuitenkin terminaalit vaativat. Itsepäisyyttäni en pitänyt ja terminaalin puolivillainen työnjohtaja tuli sanomaan, että näin on päätetty: maskit on oltava. Vastasin: - No, te tarjootte ne sitten. Eivät tarjonneet, kun ”se ei ollut valtion määräys”. Työnjohtaja sanoi, että ”tää ei mennyt niin kuin piti.” Luulin, että nyt tulee huuto lastauksessa. No, kaveri löi rahtikirjat käteen ja se oli siinä (tilanne ohi). Terminaaleissa maskipakko oli suunnattu vain rekkakuskeille.

- nykyään maskin saa terminaalissa jo portilla, jos omaa ei oo

- suurilla firmoilla, kuten Keskolla, oli/on selkeät koronaohjeet miten toimitaan ja maskit, käsidesit, hanskat on käytettävissä

- Schenkerillä on autoissa käsidesipullo, tiskeillä käsidesit

- tiedän firmoja, joissa maskit, käsidesit ja hanskat pitää kustantaa itse; tähän mulla olis idea: työnantaja painattaa maskiin oman logonsa sen sijaan että pihtaa niiden antamisessa

- yhdessä teräsfirmassa oli ala-arvoisia maskeja, ei ollut edes lenkkejä, kuin ”Sarmasteen maskit”

- asun viikot autossa, jossa omat ruuat, en käytä take-awayta, elän omassa kuplassa

- keskusteltiin huolto-asemista, kun aukioloaikoja alettiin rajoittamaan: mistä haen kaakaon

- jonkin verran wc-ongelmia, kun firmoissa oli vessan ovessa lappu: ”vain henkilökunnalle”, kuljettaja ei ole henkilökuntaa

- suojavälineet saan hakea kaupasta firman piikkiin

Tarina

”Vaihdan satamassa perävaunun, lastaan sen jossain, vien taas jonnekin. Toisinaan on minuuteista kiinni, että tyssäävätkö loppuviikon kuljetukset.” Koronakevät oli hyvää aikaa, kun ajoja oli niin paljon. ”Saan paljon itse veivata ja tuuriakin tarvita, että kuljetukset pyörivät.”

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- työnantaja antaa kaksi päivää vapaata luottamustoimien takia; keväällä 2020 näitä vapaita ei kyennyt pitämään ylitöiden takia

- osaston toiminta mullistui koronan vuoksi: kokoukset tauolla, hallituksen kokoukset Teamsissa, kevätkokous lykkääntyi, Hattulan mökin vuokraamiset lykkääntyi juhannukseen asti, tapahtumissa sai olla koolla maksimissaan vain 25 henkeä

- jäsenkasvua en ole huomannut

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- ”sillai takaraivossa voi välillä olla, että tuleeko lomautus”

- tämä (korona) ei ole välttämättä koskaan ohi, ehkä rokotus auttaa palaamaan normaaliin

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- meidän työttömyyskassa satsasi: lisättiin henkilökuntaa, että korvaukset tuli ajallaan

- ”YTK levisi käsiin, sehän on yhdistys, ei sillä ollut valmiuksia tällaiseen tilanteeseen”

- ehkä liitto voisi kustantaa ammattipätevyyskursseja työttömille ja järjestää niitä itsekin

- ay-liike heikkenee koko ajan, kun asiat on liian hyvin, on varjopuolena laiskistuminen

Tarina

Olen ay-henkilönä laajakatseinen. Oli opettavaista olla yrittäjänä: ”yksi kuski, yksi auto”. Sellaisen oli pyörittävä omillaan, sillä lainarahaa et saa mistään. Minulla ei ole Tes:n mukaista palkkaa ja siitä huolimatta tää toiminta kannattaa nipin napin. Suurin kilpailija on balttilainen kuljettaja. ”Kuljetusalalla hinnat on mitä on (alhaiset).”

 

5. Muuta

- kun ei ollut karenssia, tuli yt-aalto, vaikkei tarvetta lomautuksiin ollutkaan

[varastomiesvaimoni lomautettiin heti, kun saatiin tietää, ettei ole karenssia; työnantaja kuitenkin kutsui nopeasti takaisin]

 

VIII Täysperävaunuyhdistelmänkuljettaja Juha 57, pk-seutu

40 vuotta alalla, 15 vuotta nykyisellä työnantajalla

 

1. Koronan vaikutus työhön

- ”töitä ainakin oli”

- keväällä 2020 työnantaja antoi käsidesit ja suojaimet, ammattilaiset putsasivat auton hyttejä ja desinfioivat, syksyllä tarpeen mukaan ja aina viikonloppuisin (ajaa vain arkisin)

- osalle asiakkaista ei pääse sisälle asioimaan ollenkaan (tavaran lastaus/purku) eli ei saa poistua hytistä ollenkaan

- wc-tarpeet täytyy osata ennakolta hoitaa, kun rekkaparkit, sosiaalitilat, kuppilat oli kiinni; usein keplottelin itseni sisälle tehtaalle syömään; grilleillä myytiin ulos

- työ normaalisti on sitä, että keväällä työt lisääntyy, kun kuljetetaan rautakauppa- ja sahatavaraa; koronakeväänä sitä meni kaupaksi normaalia enemmän

- ajoa oli enemmän

- tiedotus / ohjeistus kulki hyvin

- hevosmiesten tietotoimisto tiedottaa koko ajan; tietyt tehtaat vaativat, että maski oltava omasta takaa ja työnantaja ei voinut kaikkea tätä aina tietää

- raskaalla puolella sairauspäivät väheni

- on se mielessä se oma sairastuminen, koitan noudattaa turvavälejä ja säädöksiä; kuljetusalalla on paljon riskiryhmäläisiä; tartunnanvaaraa täytyy omalla toiminnalla pienentää

- työnantajan etu, ettei kukaan sairastu; testiin pääsee nopeasti, jos on räkätauti; ”tuhat ukkoa eikä yhtään sairastunutta”

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- kaikki kokoontumiset peruttiin, ei hoidettu asioita enää kasvotusten

- osa jäsenistä jätetty oman onnensa nojaan, kun ei ole tukitoimintaa

- jäsenmäärä on laskenut, kun ihmisiä menee YTK:aan

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa

- ei työt heti lopu

- suhtaudun fatalistisesti

- mun katsantokanta on kapea, koska Schenkerillä menee hyvin

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- en halua kritisoida, tää oli kaikille uutta ja outoa

- pandemiassa ei koko ammattiliitosta tai pääluottamusmiehestä ollut hyötyä, jos yt:t, niin sitten tarvitaan

- AKT:tä viedään kuin litran mittaa (tulopoliittisissa neuvotteluissa)!

- vielä toistaiseksi on yleissitovuus (Tes) voimassa, on vain ajan kysymys milloin se kaadetaan

- liitot omistaa työttömyyskassat, se on hyvä

- maan hallitus ne päätökset tekee, ei ammattiyhdistysliike, ay-liike ajaa jäsentensä asiaa, ei se enempään tai vähempään pysty

 

5. Muuta

Purkaus

”Mua on nävertänyt puoli vuotta se, että on ollu tiukat rajoitukset ja säännöt ja nyt vielä maskitkin mutta silti oli rajat auki niin, että soi! Nähtiin Vuosaaressa ulkomaisia kuskeja, jotka oli ihan sairaan näköisiä, osa hyvä jos pystyssä pysyivät. Tähän ei puututtu mitenkään. Tavarat olisi pitänyt ajaa kotimaisin voimin eli vaihtaa kuskit rajalla. Näin olisi kotimaisille kuskeille ollut töitä. Ulkomaiset kuskit olisi pitänyt pysäyttää rajalla ja ottaa suomalaiset tilalle. Se olisi tapahtunut helposti satamissa ja raja-asemilla. Mutta ei pandemialla väliä, kunhan lasti tulee perille. Meillä oli maa kiinni Uuttamaata myöten mutta muualla väkeä lappaa vaikka kuinka!”

 

IX Täysperäyhdistelmänkuljettaja Terho 45, pk-seutu (kuljettaa myytäviä autoja)

pääluottamusmies, alalla yli 20 vuotta, nykyisellä työnantajalla 13 vuotta

 

1. Koronan vaikutus työhön

- pandemia ei vaikuttanut mitenkään

- noin 26 lomautettiin, ryhmissä: osa lomautettuina (90 päivää), osa töissä ja päinvastoin; nyt kaikki jo takaisin töissä

- kukaan ei vaihtanut työpaikkaa, alihankintafirmoissa yksi irtisanottu ja hän lähti muualle

- työturvallisuuslain mukaan oli heti pandemian alussa neuvottelu työnantajan kanssa: jäävätkö autojen avaimet postilaatikkoon kun autoja viedään myymälöihin vai viedäänkö avaimet sisälle

- yhtiöltä käsidesit ja maskit

- jos tulee tarve uusille toimintatavoille, heti keskustellaan

- yhtiö otti pandemian heti tosissaan: toimistotyöntekijät etätöihin, osa jäi toimistolle

- yksi työntekijä sairastui koronaan

- toimintavaksi tuli: jos perheessä korona, työntekijälle tulee 14 vuorokauden palkallinen karanteeni

- työntekijät keskustelivat: eivät halunneet tartuntaa tai altistumista

- yhtiö eriytti kahvilan pöydät, rajoitus 3 henkeä pöytää kohden

- alussa tuntui, että liioitellaan: tautihan on paha vain iäkkäillä ja tietyillä alueilla, ei se oo niin vakavaa, ei se mua koske; sitten tuli uutisia ja havahduttiin vähitellen, homma otettiin tosissaan; työnantaja otti tosissaan heti, työnantaja ei ajatellut ensin bisnestään vaan työntekijöitä

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- liitto tiedotti jollain tavalla; tietoa on muuten tullut ympäri ämpäri

- liiton toimisto ei ollut edes auki, olen itse tietoa etsinyt

- osasto totesi, ettei ole mitään järkeä pitää kokouksia entiseen tapaan, kun Uusimaa eristettiin

- elokuussa oli kevätkokous

- jäseniä tullut jonkin verran lisää, yleinen suuntaus on, että jäsenmäärä vähenee

- YTK:aan tullut 60000 uutta jäsentä koronan seurauksena

- SAK: myös ammattiliittoihin on tullut lisää uusia jäseniä, silti ei ole näkynyt varsinaista piikkiä

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- keväällä 2020 työt romahti eikä ole palannut ennalleen, menee vielä 2-5 vuotta, että autojen myyntimäärä palautuu

- mä uskon, että mulla on töitä

- on ollut puhetta, että tulisi toiset yt:t, nyt näyttää kuitenkin rauhalliselta; turha murehtia ennen kuin jotain oikeasti tapahtuu, muuten saa aina pelätä kaikkea

- jos rokote saadaan, rajoitukset alkavat poistua ja työntekijöiden pelko ja ahdistus alkaa helpottamaan

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- lomautettuja on paljon, tulee paineita nostaa jäsenmaksua. Sitä ei pitäisi nyt tehdä vaan jäsenmaksuja pitäisi laskea, vaikka se kurittaisia liiton taloutta, että työntekijöiden henkinen olo helpottuisi; on tiukkaa elää ansiosidonnaisella; kyllä liitto pärjää pari vuotta kassavajeella

- jos tulee toinen aalto, toivois että ihmiset heräis, että on parempi olla liiton jäsen: työehtosopimukset, paremmat työolot, että palkka tulee oikein – näitä liitto valvoo

- olen kuullut sanottavan: ”Joo, oon mä liiton jäsen – kuulun YTK:aan.” Liiton pitäisi mainostaa paljon enemmän, että ihmisille selkiäisi, että mistä on kyse liitossa ja YTK:ssa

- mua harmittaa kuljetusalan tila: monella työnantajalla ei ole mitään edunvalvontaa, kun ei kuuluta liittoon; voi olla yksi tai kaksi liittoon kuuluvaa tai ei yhtään eikä mitään hajua miksi pitäisi kuulua liittoon

- kuulen, että ”saan parempaa palkkaa kuin Tes sanoo” eikä tarkista omaa palkkaansa, että onko näin oikeasti; ilman liittoa ei olisi pekkasia, ilta- yötyölisiä… kuljetusala on niitä harvoja aloja, jossa on vielä pekkaset (pekkasvapaat 18-19 päivää vuodessa)

 

5. Muuta

- missään nimessä liitto ei saisi korottaa jäsenmaksua nyt

- en hyväksy sitä, että ensi vuoden (2021) palkankorotuksista luovuttaisiin, kun hinnat kuitenkin nousee

Purkaus

”Päättäjät tekevät kovia päätöksiä. Pitäisi miettiä pientä ihmistä, että miten kaikki vaikuttaa hänen elämäänsä eikä ajatella vain suuryhtiöitä. Tärkeintä olisi, että tulisi yhdellä palkalla toimeen. Kikyn ’paras’ ei todellakaan ole työntekijän paras.”

 

X Yhdistelmäperävaununkuljettaja Ville 41, Pirkanmaa (kotimaan kappaletavaran kuljetus)

yli kymmenen vuotta alalla

 

1. Koronan vaikutus työhön

- Schenker ei uskaltanut palkata lisää kuskeja, vaikka olisi keväällä 2020 pitänyt; tuli kauhea kevät!

- Schenkerilläkin oli yt:t: yksi lomautettiin muttei sitä toteutettu; kävi ihan päinvastoin: töitä tuli valtavasti!

- kuppilat meni kiinni, vessaan pääsyä piti funtsia

- me ollaan kartettavia työntekijöitä, sisään ei terminaaleissa saanut tulla, juhannukseen asti ei päässyt kuselle; lopulta tuli bajamajoja, varmaankin säälistä; kaupunkialueen teollisuusalueilla oltiin tarkimpia

- tuntimäärät lisääntyivät selvästi ja kevät on sesonkia muutenkin, varsinkin maalla; keväällä aletaan rakentaa, maajussi tarvitsee Kekkilän multaa – sitä kuljetettiin aivan älyttömiä määriä, lisäksi tavaramäärä kasvoi (perämoottoreita, puutavaraa)

- perusjuttuihin korona ei vaikuttanut

- viinan menekki kasvoi: ihmiset ryyppäs kotona

- käsidesiä ja maskeja on ollut saatavilla

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- ei pidetty osaston kokouksia, Whatsappissa keskusteltiin osaston asioista, ay-koulutus peruuntui

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- koronan vaikutuksen näkyminen teollisuudessa näkyy viiveellä

- syksy näyttää rupeaako hiljenemään; jos ihmisillä ei ole rahaa tehdä hankintoja; yrittäjät viivyttelevät uusia kauppoja, ovat odottavalla kannalla; tähän asti on ajettu vanhoja tilauksia

- kyllä se talous alkaa nousta, en ole paniikkitunnelmissa

- opiskelen logistiikkainsinööriksi; en usko, että pandemia aiheuttaa mitään suurempaa muutosta mulla

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- ammattipätevyyskurssit pitää kustantaa itse, siinä voisi liitto tulla vastaan, jos on työtön

 

5. Muuta

- työpaikalla liittoon kuuluu suurin osa, alihankkijoilla ei; ovat nuoria räkänokkia, joilla vastustus liittoa kohtaan

 

XI Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja (ulkomaat) Pertti 58, Pirkanmaa

alalla 37 vuotta, 2kk nykyisellä työnantajalla

[vuoden 2020 ensimmäinen puolisko kotimaista kappaletavaraa; työnantajan vaihdon myötä elintarvikekuljetusta Pohjoismaihin]

 

1. Koronan vaikutus työhön

- alkuvuoden työnantaja ei ymmärtänyt pandemian haasteita, työpaikalla vallitsi ”suuri välinpitämättömyys henkilöstöasioissa” vaikka 20 työntekijää

- keväällä hyttiin heitettiin kerran hanskalaatikko (jolla kappaletavaran kuljettaja ei tehnyt mitään)

- hyttejä ei siivottu tai desinfioitu koskaan, ei ollut lainkaan työyhteisöhenkilöä, vaikka oli resurssit

- kuskeja heitettiin autosta autoon ilman siivousta

- toimiston vastaanottajat ja lähettäjät siirrettiin asiakaspaikassa samaan lähetyskohtaan, missä kävi kaikki kuskit ja missä paperit täytettiin, kuskit käyttivät samoja kyniä; lopulta tuli bajamajoja, jotka olivat sanoinkuvaamattoman saastaisia, oikeita viruslinkoja, missään ei ollut juoksevaa vettä käsien pesuun, firmat (tehtaat, terminaalit) suojeli vain omiaan

- patistetaan pesemään käsiä mutta kun kuskilla ei ole mahdollista pestä käsiä missään: terminaalien, tehtaiden sosiaalitilat oli lukittu; oli vain tienvarsivessat ja ne on oikein taudin pesäpaikkoja

- henkilökunta siirrettiin etätöihin, ovien taakse, autokuskit jätettiin täysin suojaamatta

”Heinäkuussa vaihdoin toiselle työnantajalle”

- siellä oli heti käsidesit, hanskat, maskipakko tehdasalueella

- elokuun alussa ei Ruotsissa huomannut maskeja katukuvassa, Tanskassa kyllä oli käytössä

- Ruotsissa käytettiin äärettömän vähän suojausta, Tanskassa maskipakko

- tähän asti korona ei ole vaikuttanut työn vähenemiseen

- epävarmuus tulevasta, kun taas tuli pandemia uudestaan

- oma epävarmuus, kun koronasta ei ole ennustettavuutta

- totta kai yrittäjää pitää muistaa mutta ravintolat avattiin liian aikaisin

- Suomi-Ruotsi –laivaliikenteessä ei ollut maskipakkoa, Suomi-Tanska (Finnlines) –laivaliikenteessä ja maissa oli; potkaistiin pihalle, jos ei ollut maskia

- laivalla on paljon ihmisiä, siellä se leviää

Tarina

”Olin laivan hississä suomalaisen kuskin kanssa, kun kerroksesta tunki hissiin 7 ’litulatua’ (liettualaisia, latvialaisia, puolalaisia, romanialaisia kuskeja), ei mitään älyä päässä, siinä turvavälit katos eikä siitä päässyt karkuun. Onkohan niille edes kerrottu turvaväleistä? Niissä maissa jos missä pandemia leviää. Tää on sitä kuskin arkielämää. Olen kaksi kuukautta myllännyt laivoilla, Ruotsissa ja Tanskassa: kyllä korona olisi minuun jo tullut jos olisi tullakseen. Autoilijoilla on uskomattoman vahva bakteerikanta. Herrajumala, jos tietäisitte missä autokuski joutuu rypemään!”

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- En hakenut liitolta apua kun (kevään) työnantajaa ei henkilöstöasiat kiinnostanut

- vanha ulkomaankuljettajien osasto, joka kuihtumaan päin, kun suomalaiset kuljettajat vähenevät

- marraskuussa pidetään kevät- ja syyskokoukset (2020), kun ”meidän Tuusulan paikka (baari) meni keväällä kiinni ja osallistujamääriäkin rajotettiin”

- jäsenmäärä ennallaan, YTK:ssa nousua

- se on uskomatonta tää maailmankuva ja uusi sukupolvi, ”minä sain kodin perintönä, että ammattiyhdistysosastoon täytyy kuulua”; vaikka kuinka puhutaan arvoista, niin nää arvot on hukkuneet ihan totaalisesti nykysukupolvelta

- sisällissota varjostaa edelleen Suomessa, sata vuotta sitten lenteli kivet ja seipäät, sen merkit on edelleen jaollisena tässä yhteiskunnassa; 1918 oli julmaa ja raakaa aikaa, verrattavissa natsi-Saksaan, oon syntyny 1962 ja kuulin isoisältä näistä asioista, kun hän piilotti kiväärin; minua nuoremmat eivät näitä asioita enää tunne; (Nokian) verisessä Siurossakin vietiin 25 ihmistä ammuttavaksi

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- olen 38 vuotta ollut kuljettajana, monta lamaa läpikäynyt, en koskaan joutunut työttömäksi, olen tehnyt poikana hyvän uravalinnan; en edes tiedä miten työttömyyskorvausta haetaan

- tässä firmassa, elintarvikealalla, on paljon kuljetustoimintaa, ruokaa tarvitaan joka päivä

- kuljettajamääriin korona voi vaikuttaa, vielä ruoka kulkee kohtuullisen hyvin

- mitä korona tulevaisuudessa tekee: vielä ei ole ennustettu kolmatta aaltoa, saadaan epidemia ehkä tasoittumaan ja talttumaan

- kyllä tää tauti tulee jäämään tavalla tai toisella, ei se virus enää häviä mutta onko vuoden päästä jo tasoittunut

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- liitto ei ole velvollinen apua antamaan pandemiassa, tukemista toki mutta ihmisten pitää itse ymmärtää mitä tehdä, ei se ole liiton ongelma; eri asia niillä kuljettajilla, jotka ovat asiakaspalvelutyössä (bussit, taksit): heitä liiton pitää auttaa

 

5. Muuta

- että saisivat sen rokotteen aikaiseksi!

- eletään kaikki maltilla ja pidetään yhteisöt siisteinä, huolehditaan omasta hygieniasta, vaikka kuskeilla on huonot mahdollisuudet pestä käsiään, silti pyritään hyvään hygieniaan

- ehkä koronan ennustettavuus on enemmän ihmisen käsissä kuin koronan

 

XII Linja-autonkuljettaja Jukka 42, pk-seutu, luottamusmies

21 vuotta alalla, nykyisellä työnantajalla vuoden

 

1. Koronan vaikutus työhön

- matkustajat hävis kokonaan

- työnantaja vähätteli ensin koronan vaikutuksia

- minä luottamusmiehenä tein pandemian alussa aloitteita, kun työnantaja ei herännyt tilanteeseen

- pikkuhiljaa tulivat hanskat ja käsidesi, syksyllä maskit, turvaohjaamo oli jo valmiiksi

- ”liikenne meni tosi hiljaiseksi”

- moni meni taudista paniikkiin; monet meidän kuljettajista on iäkkäämpiä ja heillä oli oikeasti hätä

- sitten yhteistoiminta alkoi sujumaan, kun tilanne selkis työnantajallekin

- ilman ammattiyhdistysliikkeen painostusta työnantaja ei olisi reagoinut pandemiaan näin nopeasti

- tartuntavaara väheni, kun matkustajia oli niin vähän, vuorot oli rauhallisia

- HSL lopetti käteisen käsittelyn luottamushenkilöiden aloitteesta; vaatimus etuoven sulkemisesta ei mennyt läpi

- etupenkit on apumiehen puolelta on teipattuina, ei kuljettajan takana, joka on varattu näkövammaisille

- heinä-elokuussa alkoivat matkustajamäärät nousta

- kun koulut alkoivat, alkoi liikenne vilkastumaan

- tauti leviää, huolestuttaa, että leviää syksyllä autoissa

- oli pieni yt: ei lomautuksia meidän yksikössä mutta Länsi-Uudellamaalla oli

- on se oma sairastuminen huolestuttanut, oon kuitenkin aika nuori…

- maskeja saa 20 kappaleen pakkauksissa, hanskoja on hyvin saanut, käsidesipulloja voi täyttää varikolla

- välimatkaa pitäisi pitää mutta bussissa ja pienissä taukotiloissa se on vaikeaa; moni kuski karttaa taukotiloja, Pasilassakin on 400-500 kuljettajaa

- taukotiloissa ei ole rajoituksia, vain lappu ovessa: pidä turvaväli

- jonkin verran altistumisia on ollut, yksi varma: nuori kuski sairasti koronan, oli kuukauden sairauslomalla, tartunta tuli töistä

- ”korona on kyllä muuttanut ihmisten käyttäytymismalleja”

- Autojen ja taukotilojen siivoamista on tehostettu, VR-konsernissa kun ollaan, mutta miten on pienissä firmoissa?

- meidän työnantaja on kyllä parhaasta päästä

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- ammattiyhdistysosaston tapahtumia, kuten salibandyvuoroja peruttiin, kun paikat meni keväällä kiinni

- kevätkokous siirtyi elokuulle, ”varmaan pikkujoulutkin peruuntuvat”

- korona on vähentänyt jäsenmäärää, ihmiset menevät YTK:aan; AKT:n jäsenmäärä on pienentynyt koko ajan, tuntuu, että väheneminen vain kiihtyy

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- työehdot heikkenevät

- yt:t lisääntyvät jollain aikavälillä, 1-2 vuoden päästä (irtisanomiset, lomautukset)

- linja-autoliikenteessä on työvoimapula loppunut; ennen pääsi töihin heti, nyt ei enää

- bussiala oli ennen turvallinen ja varma ammatinvalinta, ei enää; säästöt tulevat tännekin

- on minulla pieni huoli siitä, että jos tuotannosta puuttuu [ajallinen] pätkä, lasku siitä tulee jossain vaiheessa

- palvelualat alkavat laittamaan väkeä pihalle varmaan vuodenvaihteen jälkeen

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- liiton touhu on onnetonta, ei ota kantaa mihinkään, ovat vain itsensä suojanneet: toimistot on kiinni, ihmiset etätöissä; homma on mennyt ihan luokattomaksi

- rivijäsenistöltä on kadonnut täysin yhteys liittoon

- meillä oli elokuussa kevätkokous: liiton edustaja ei tullut pitämään puheenvuoroa, vaikka avasi meille oven!

- puheenjohtaja on ollut ihan hiljaa, kun olemme yrittäneet jotain tehdä (käteisrahan poistaminen busseista, etuoven poistaminen käytöstä); liitolta ei tule meille mitään tukea, vaikea saada ketään edes kiinni

- tehtiin alkusyksystä AKT:n kierros eri varikoille turvavälit huomioiden, juteltiin ja paistettiin makkaraa: liitto moitti meitä tästä toiminnasta, että ”se vaarantaa turvallisuuden”

- nykyisen johtajan projekti on tuhota liitto ja siinä se on onnistunut: kenttä on unohdettu ihan kokonaan

- usko mennyt liittoon

- Timo Rädyn aikana liitto oli kova, timanttinen, nyt liitto on mennyt toiseen äärilaitaan

- ”uskon, että liiton teräsnyrkkinä toiminut ahtaajien ammattiosasto vedetään kölin ali kevään 2021 Tes-neuvotteluissa”

- liiton pitäisi ajaa työajan lyhentämistä; se on ainut konsti saada töitä ihmisille

 

Pamfletti

Nyt on paha aika nostaa jäsenmaksua. Sitä pitäisi laskea lähemmäs yhtä prosenttia, kun nyt se on 1,5%. Tarkoitus on nostaa 1,8%:iin, mikä olisi huono siirto, sillä se lisää jäsenkatoa. YTK joutuu joka tapauksessa nostamaan omaa jäsenmaksuaan ja siksi liittojen pitäisi tehdä päinvastoin. AKT:n pitäisi käyttää Kojamon rahoja nyt tähän. ”Mihin liitto oikein hilloaa rahojaan? Nytkin liitto toimii vain henkilökuntansa ympärillä.”

Jos jäsenmaksukorotus menee läpi, se menee läpi sellaisilla äänillä, joille on luvattu työpaikka liitosta.

 

Tarina

Tammi-helmikuussa 2020 oli Tes-kierros, jossa päätettiin sallia osa-aikaisten kuljettajien käyttäminen linja-autoissa 2022 lähtien. Tätä osa-aikaisuutta vastustettiin 2004-2006 lakoilla ja silloin me voitimme. Nyt osa-aikavaatimus meni laulaen läpi. Tämä sopimus heikentää vakinaisten kuljettajien ansiotasoa ja lisää työttömyyttä, varsinkin kilpailutustilanteessa. Uusi toimija voi vedota osa-aikaisiin kuljettajiinsa ja sanoa, että kuljettajia on jo tarpeeksi. Lonka-sopimus (kilpailutuksessa voittanut firma on velvollinen palkkaamaan hävinneen firman kuljettajat) menetti merkityksensä. ”Tämä osa-aikaisuuden tulo linja-autokuljettajien puolelle on elämäni kovin paikka. Ei uskoisi, että saa tapella omiaan vastaan [ay-liikkeessä, AKT:ssa].” Lonka-sopimusta on pehmennetty pitkin matkaa. Osa-aikaisuus vesittää nyt koko sopimuksen.

- pikku hiljaa murennetaan kaikkea ay-liikettä ja korona kiihdyttää tätä murentamista, sen näkee paperiteollisuudessa (kun paperiteollisuuden työnantajat yksipuolisesti julistivat yleissitovan työehtosopimuksen päättyväksi), ”sieltä se pää aukesi, sitten se on menoa”

 

5. Muuta

- espanjantauti kesti neljä vuotta, saman kestää koronakin, 2-3 vuotta ainakin

- ihmettelen miksi asuntokauppa käy kuumana, täytyy olla kova usko tulevaan silloin; ja kun ei etelänmatkalle päästä, ostetaan mökki!

 

XIII Linja-autonkuljettaja Olli 63, pk-seutu

alalla kuusi vuotta, nykyisellä työnantajalla yhden kuukauden; ammatinvaihtaja 2014 (elintarvikealan huolto- ja asennusteknikko)

 

1. Koronan vaikutus työhön

- alkuvaiheessa oli joukkohysteriaa: kerran keväällä bussissa yksi yskäisi ja muut olivat heittämässä häntä ulos; kuulutin, että kyseessä on tupakkayskä

- hygienia ei vierasta, pesin käsiä jo ennen koronaa entisen ammatin takia

- bussinkuljettajan puoleinen etupenkki on jätetty Helsingissä paikoilleen, koska se on tarkoitettu näkövammaisille

Tarina

Edellisessä työpaikassa, linja-autoalan charter-firmassa, työ meni nopeasti alta: to 13.3.2020 ministeri kertoi koronatoimenpiteistä, pe 14.3. oli yt. Ma 17.3. irtisanomiset valmiina, kun työnantaja oli kysynyt liitosta, että onko tämä ok. Liitto oli vastannut, että tässä tapauksessa on. Firman ei tarvinnut maksaa palkkaa kahta viikkoa vaan sen maksoi ammattiyhdistysliike ja yhteiskunta, kun liitto neuvotteli seitsemän päivän karenssiajan pois. Minä sain palkkaa viikon.

30.3. pääsin Nobinalle määräaikaiseksi kuljettajaksi neljäksi kuukaudeksi ja 11.8. vakinaiseen työhön

- Nobinassa osattiin asiat: hygienia, turvavälit, opastuskylttejä tuli joka paikkaan, työmaaruokala lopetettiin, yhtä pöytää kohden yksi tuoli

- autojen päätepysäkeillä kävivät desinfiointipartiot siivoamassa autot, myös vaihtohenkilöautot desinfioitiin

- kun Nobinalla yksi sairastui, tartuntaketjut käytiin läpi saman tien (150 puhelua)

- pääluottamusmies Riitta Huttunen ja Jukka Vanhalakka olivat hereillä koko ajan: olivat koko ajan tavattavissa, kävivät taukotilassa ja paimensivat

- 10% käyttää bussissa maskia (syyskuu 2020)

- linja-autot on riski tartuntaketjujen suhteen

- kun HSL tiputti pois 400 vuoroa, esimerkiksi Aviapoliksen bussivuorot olivat aivan täynnä; Espoon pääluottamusmies sanoi, että vuoroja pitää lisätä eikä vähentää, että voidaan pitää turvavälit – tässä olisi AKT:lla tehtävää! Se on meidän työturvallisuutta!

Tarina

Koronan myötä meni unelmatyö premium- eli huippukuljettajana. Ajoin valtioviraston ajoja, kyydissäni oli yhtaikaa ihmisiä, jotka omistivat puoli maapalloa. Korona harmittaa.

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- olin ennen aktiivinen osastossa, enää en jaksa; AKT:n Uudenmaan piirin kanssa kaivoimme esille ulkomaisia kuljettajia; löysimme heitä Myyrmannin monitoimitalon yksiöstä 10-15 ukkoa, jotka siellä majailivat

- - AKT voisi enemmän kitkeä halpamaiden kuljetuksia; kuljettaja voi olla sata päivää töissä ja saada 20€ päivässä palkkaa; AKT:n työntekijä, luottamushenkilö ja minä ollaan saatu tappouhkauksia, kun yritimme etsiä näitä

- laissa on porsaanreikä: ulkomaalainen rekkakuski voi ajaa viikon Suomessa, kun on neljä vuorokautta pois maasta

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- jään eläkkeelle helmikuussa 2021

- vaikka jään eläkkeelle, en hommia jätä, eläkeläisiä on kuljettajina

- tilausajot eivät enää herää henkiin: kiinalaiset, jenkit ym. eivät ensimmäisenä Suomeen tule, vaikka korona hellittäisikin

- minua ei pelota oma sairastuminen, pelkään ennemmin tyttäreni puolesta, joka on hoiva-alalla töissä

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- minulla ei ole tähän paljon annettavaa; järjetöntä tapella, kun tärkeää, että firmat pysyisivät pystyssä

 

5. Muuta

- Korpisaaren Antti oli TV:ssä ja sanoi: ”On unohdettu täysin miten liikenneala voi.”

- entisessä työpaikassani (tilausajot) oli 70-80 kuljettajaa, nyt 4-5, joista kaksi kuljettajaa tekee 8-10 –tuntisia päiviä; kahdeksan kuljettajaa sai uuden työpaikan

- Ventoniemellä yt:t syyskuussa: tilausajot loppuvat kokonaan, ainoa tulonlähde on lipputulot Helsinki – Riihimäki –reitillä; järkyttävä homma; Turussa sama edessä Vainiolla ja Muurisella

- Matka-Vekka ilmoitti konkurssistaan

- monille linja-autoalan yrityksille korona oli kuolinisku

 

- suurin virhe oli avata ravintolat; nuoret eivät jaksa välittää tartunnoista

- skeptinen rokotteen suhteen, mustasurmakin laantui itsestään; onneksi ei vanhuksia kuole nyt niin paljon kuin keväällä

 

XIV Linja-autonkuljettaja Rami 49, pk-seutu

alalla 23 vuotta, nykyisellä työnantajalla 12 vuotta

 

1. Koronan vaikutus työhön

- alussa oli pelkomieliala työpaikalla: pysähtyykö täällä kaikki?

- melkein puoleen putos matkustajamäärä, kesällä ajettiin harvemmin vuoroin; tekeekö HSL tässä hallaa: kun vuoroja harvennetaan, autot ovat täydempiä?

- työmäärä on pysynyt samana

- oon ihan tyytyväinen, että työt ovat jatkuneet

- ajatuksia kyllä heräsi pandemian suhteen

- jos tartuntapelossa menee ääripäähän, ei uskalla tulla töihin, jossa kuljetetaan massoja

- en ole osannut pelätä sairastumista, jos sattuu kohdalle, niin sattuu

- töissä paikkoja pidetään puhtaampana

- ketään ei ole lomautettu: nostan hattua Nobinalle

- koko aikana on koronaan sairastunut kolme (700:sta) ja hekin saivat taudin muualta

- lähikontaktit on nyt minimissä

- työnantaja tiedotti: vältettävä ylimääräistä oleskelua varikolla, ei tulla töihin tuntia ennen vaan varttia ennen

- koko firmassakaan korona ei ole aiheuttanut työvoiman vähennystä: toimistotytötkin olleet etätöissä, palavereita pidetty etänä

- mä en käytä maskia ja hanskoja, meillä on turvapleksi ja puhallin, niin ei tule pöpön pöpöä

- käsidesiä käytän vain silloin, kun liikun auton ulkopuolella

- HSL:llä ei ensimmäinen penkkirivi apumiehen puolella ole käytössä

- HSL:llä ei ole koronan myötä käteinen käytössä

- korona aiheutti sen, että tuli alhaiset sairauspoissaolot, ei tullut kausi-influenssoja turvavälin ym. takia

- häiriökäyttäytymistä busseissa vähemmän, koska matkustajia on vähemmän

- useampi kuin joka toinen matkustaja käyttää maskia (syyskuun loppu 2020)

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- kevätkokous lykkääntyi elokuulle

- vain eläkeläiset kokoontuivat kerran kuukaudessa kevään 2020 aikana

- jäseniä tullut vähän lisää, koska on pelkoa lomautuksista

- kentällä puhuttaa YTK:n jäsenlisäykset

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- matkustajia on edelleen vähemmän kuin ennen koronaa; ruuhka-aikana autot on täynnä, muulloin on vielä se 20%:n vajaus ja vähenee edelleen, jos ravintolat menee kiinni

- ”ei työ lopu jos teet sen hyvin”, firma saattaa kyllä vaihtua kilpailutuksen yhteydessä; Lonka-sopimus velvoittaa ottamaan kilpailun hävinneen firman irtisanotut töihin

- Hakunilan varikko häviää elokuussa 2021: 70 kuljettajaa irtisanotaan, joista 30 on vakinaista; tilanne aiheuttaa stressiä; ns. hankalista päästään eroon

- en näe mitään vaaraa työn menettämisestä, toivon pysyväni terveenä ja töissä

- pelottaa, että meneekö ensi vuosikin (2021) pandemian kanssa

- piti päästä talvella 2021 Thaimaahan viettämään (thai-)vaimon kanssa 50-vuotispäiviä, nyt sinne ei päästä

- ”kyllä pääkaupunkiseudulla on oltava taitava, jos on työtön”; en osaa ajatella työttömyyttä tai että jäisin työttömäksi, koska en ole koskaan ollut työtön

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- liitto reagoi hyvin kuten työnantajakin

- valtiovallan mukaan mennään

- liitto meni kiinni, henkilökohtaisia käyntejä ei enää voinut tehdä

 

5. Muuta

Kunpa ihmiset ymmärtäisivät pysyä poissa baareista ja ravintoloista!

Herrat päättää ja me pienet totutaan siihen.

 

XV Linja-autonkuljettaja Tuomo 58, Helsinki

26 vuotta ollut nykyisessä työssä

 

1. Koronan vaikutus työhön

- turvallisuuden lisääminen; pitää miettiä koko ajan mitä teet

- työturvallisuus: työnantajan mukaan takaseinä riittää

- pisaratartuntaa ei turvaohjaamo estä (kahta näkemystä)

- ”bussin ylipainekin estää, ettei tule pisaratartuntaa”, ristiriitaista tietoa

- oma suojautuminen: jos on täyttä tai ajan runkolinjaa, käytän maskia

- matkustajista osa käyttää maskia

- suojavälineiden käyttö on suositus, käyttö on jokaisen omalla vastuulla

- suojavälineiden saannissa oli alussa ongelmia

- maskeja saa 50 kpl kuukaudessa, niitä menee paljon, lisää saa pyytämällä

- 1250 kuljettajaa, ollut noin kymmenen altistusta

- yhtä prosenttia kuljettajista pandemia mietityttää; ulkomaalaistaustaisilla on isot perheet, sukua lähtömaissa – heidän keskuudessaan isokin ongelma

- neljä kertaa vuodessa tehdään työtyytyväisyyskysely: 80% ollut tyytyväisiä korona-ajan toimiin

- työ ei ole vähentynyt vaan päinvastoin, koko ajan on vajetta mm. karanteenien takia

- lomautus ei uhkaa; yksittäisiä linjoja on vähennetty; maakunnissa kuten Lohjalla pandemia on purrut enemmän, kun ollaan lipputulojen varassa

- HSL:n omissa tiloissa lisätty siivousta, käsidesiä ym., taukotilaa ei voinut käyttää, laajennus on ollut hyvä

- pääluottamusmies vie aina kaikki toiveet ja aloitteet työnantajalle; kaikki menee viipeellä; ongelmana on, että altistumistiedotteet tulevat parinkin viikon viiveellä

- stressiä ja pulmatilanteita voi tulla, jos joku yskäisee, ollaan valppaampia ja hereillä, ylivarautuneita

- muutaman metrin väli toiseen jos mahdollista

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- kymmenen vuotta ammattitoimikunnan jäsen

- keväällä oli muutama etäkokous, joka kokouksessa puhuttu koronasta

- korona ei ole vaikuttanut jäsenmäärään, joka on pikkasen laskussa

- ammattiosaston pitäisi panostaa enemmän lomamökkitoimintaan, kun nyt olla lainkaan voitu käynnistää mökkeilyä – menee varmaan vielä vuosi

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- kuljettajaan vaikuttaa eniten kilpailutuskierrokset (5-7 vuoden välein) ja se, kun linjoja tulee ja menee, ei korona

- ”pätkätyöläisiä ollaan”, silti uskon, että työ ei lopu: ”Jos rahat HSL:ltä loppuvat, loppuu kaupunkikin.”

- tähtään seuraaviin lomiin, jos yhden tai kahden vuoden päästä vois jonnekin päästä

- tästä taudista ei päästä ennen kuin rokote keksitään

 

4. Liiton rooli (kriisin aikana)

- parannusehdotus: liitto voisi satsata työmatkaliikuntaan, käynnistää yhdessä yhtiön kanssa työmatkapyöräilyn investoimalla sähköpyöriin, ettei olisi vain tietokoneella istumista ja puhelimeen puhumista

- liittojen olisi yhdistettävä voimansa, että useampi pää pähkäilisi samoja asioita mm. työttömien asiassa ja muutenkin; nytkin ovat Finnairin stuertit liittymässä AKT:oon; Finnairhan romahti kuin korttitalo

 

5. Muuta

- korona on iso juttu, joka vaikuttaa moneen

- toivon vastuullisuutta matkustajilta

- valtiovalta kyllä tekee voitavansa mutta kaikki eivät sitä ymmärrä

 

XVI Linja-autonkuljettaja Ripa 58, Helsinki

30 vuotta alalla, pääluottamusmies

 

1. Koronan vaikutus työhön

- lomia piti muuttaa alkukevätpainotteisiksi

- yli puolet kuljettajista on ulkomaalaistaustaisia; he eivät päässeet lomalle lähtömaahansa ja lähtömaassaan olleet jäivät sinne nalkkiin; ketään ei irtisanottu

- muutama sairaustapaus ja karanteenitapauksia; tartuntatautilääkäri hankki sairauspäivärahan

- alussa kuljettajat esittivät huolenaiheitaan, ei työnantaja

- turvaohjaamo = ei välitöntä kanssakäymistä

- ohjeistus alussa: hanskat ja käsidesi, ei turhaa oleskelua työpaikalla

- kasvomaskeja oli osalla jo alussa; autoihin tilapäisiä suojia, jos ei ollut turvaohjaamoa

- oli liikaa ihmisiä per auto: piti viilata aikatauluja

- syksyllä karsittiin vuoroja, jotka ovat ruuhka-aikojen ulkopuolella

- ”ne joiden on pakko, ne kulkee” (työssäkäyvät, vanhukset, opiskelijat)

- kaikki pitää ottaa kyytiin, ketään ei saa jättää pysäkille vaikka olisi ahdasta

- työnantaja organisoi kriisiryhmän, koronakokouksia, käytiin läpi tilanteita, mikä on tartuntatilanne, mitä muuta voidaan tehdä: taukotilojen ja bussien siivousta ahkerammin

- ”THL.n yleisillä mennään”

- pulmatilanteita tuli, kun ihmiset tulivat rahan kanssa bussiin eikä rahaa otettu vastaan; tätä tehtiin myös tahallaan

- tarkastajia on ollut liian vähän: ovat olleet mm. sairaina

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- AKT:n aluetoimisto oli suljettu, puhelimitse tai sähköpostilla yhteys

- jos työnantaja lomauttaa tai irtisanoo, on ollut vaikea saada liitosta ketään kiinni, että voisi kysyä neuvoa

- kevätkokous siirtyi kun kiellettiin osallistumasta

- kevätkokous syyskuun lopulla, syyskokous siihen perään, yritetään olla väljästi

- pakolliset kokoukset olleet kaikki nollissa

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- ei ole ollut koronaan liittyviä irtisanomisia

- työ menetetään kilpailutustilanteissa

- linjoja tulee vähemmän tammikuusta 2021 lähtien, vaikka niitä lisättiin keväällä ja kesällä

- lomautetut, jotka olleet määräaikaisia, ovat työssä 2020 loppuun asti (400 kuljettajaa)

- pandemiaa ei kukaan osaa ennustaa

- omalla käyttäytymisellä voi estää pandemian leviämistä

- ”moni yritys on ongelmissa kun ei ole matkustajia”

- elokuussa 2021 varikko loppuu, siirryn Ojankoon Vantaalle

- tammikuussa 2021 on yt-neuvottelut

- pitkän matkan busseissa paljon irtisanomisia

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- helpompi auttaa sellaista, joka kuuluu liittoon eikä YTK:aan; YTK:aan kuuluvia on paljon

- kuljettajien parissa tapahtui pieni havahtuminen koronan myötä, että työttömyyskassaan pitää kuulua

- korona lisännyt jäsenkasvua työttömyyskassassa

- liiton rooli on hankala linja-autopuolella

- korvaukset tulee nopeasti

- opastus työttömyystilanteessa tulee jo työpaikalla; työantaja teki selkeät nivaskat mitä tehdä jos lomautetaan / irtisanotaan, vastataan mm. kysymykseen: ”Voinko hakea toista työtä lomautuksen aikana?” ”Kyllä voi, jos kutsutaan takaisin, työnantaja voi odottaa viikon.”

 

5. Muuta

”Pysytään terveinä! Toivotaan, että töitä löytyy ja että yhteiskunta pyörii!

 

XVII Linja-autonkuljettaja Lauri 54, Länsi-Uusimaa

alalla ja nykyisellä työnantajalla 19 vuotta, luottamusmies

 

1. Koronan vaikutus työhön

- maaliskuussa 2020 matkustajat hävis; ehkä 9% jäi

- pari viikkoa ajoin tyhjää autoa, sitten tuli irtisanomisia 9.4.2020

- 80 kuljettajaa, 50 lomautettiin (osa vapaaehtoisina)

- heinä- ja elokuun alussa 2020 lomautettuja kutsuttiin takaisin, alkoi normaali liikenne

- syksyllä lomautetaan ehkä 15 kuljettajaa ehkä vuodeksikin

- nyt 11 kokoaikaista kuljettajaa ja neljä osa-aikaista

- pandemiasta puhuttiin paljon ja oudoksuttiin tilannetta

- ykköstie oli keväällä 2020 hiljainen, oli helpompi tehdä töitä

- työnantaja poisti etupenkit kuljettajan takaa

- tuli käsidesit ja hanskat

- autoihin käsidesi kesäkuussa etu- ja takaovelle

- siivousta tehostettiin taukotiloissa, varikolla ja busseissa

- taukotilassa ei saanut / ei saa oleilla, varikolle tuotiin bussi ylimääräiseksi taukotilaksi: ”Onneksi oli kevät, että voi olla ulkona”

- koulujen sulkeminen ja lomat aiheuttavat sen, ettei tarvita niin paljon kuljettajia

- osassa busseja hyväkin turvaohjaamo, pieni pleksi osassa, osa ilman

- bussista sai ostaa maskeja

- tiedotukseen käytettiin ilmoitustaulua, suullista ohjeistusta, tieto levisi nopeasti; alussa tiedotettiin hyvin tiuhaan

- turvaväleihin ei ole bussissa tarvinnut kertaakaan puuttua, maskeja käytetään paljon, vaikka itse en käytä

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

- liitto reagoi pandemiaan notkeasti: kaikki peruttiin, kuten toimistokäynnit, kentällä käynnit jne.

- liitto otti ehkä jäykästi kantaa kuljettajien vaatimuksiin, kuten käteisen käytön kieltämiseen, etuovesta kulkemiseen

- osasto ei toiminut

- jäsenmäärä on voinut vähän noustakin

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- luulen, että matkustaminen muuttuu stabiiliksi eli pandemia ei vaikuta enää, jos tautitilanne ei pahene ja kun pidetään huolta varotoimista

- uskon, että käsihygienia ja maskit jäävät pysyviksi ilmiöiksi

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- odotin keväällä 2020 ripeämpää, aktiivisempaa kannanottoa kuljettajien aloitteisiin

- liitto ei pysty olemaan kuin kannustavana voimavarana: tuettuja lomia enemmän ja tsemppiviikonloppuja voisi järjestää

 

5. Muuta

-ikuisesti on aina jotain haastetta

- jos rokote alkuvuonna 2021 saadaan, syksyllä on helpompaa

- mä toivon vastuullista käytöstä, turvavälien pitämistä ja käsihygieniasta huolehtimista

- ollaan järkeviä ja käytetään järkeä, ei olla tyhmiä

 

XVIII Linja-autonkuljettaja ja kouluttaja Kari 51, pk-seutu

vaihtanut YTK:aan 2004 ”lakkojen takia”

työ normaalisti: 40% ajoa ja 60% direktiivi- ja ammattipätevyys- sekä perehdytyskoulutusta

 

1. Koronan vaikutus työhön

- asiakkaat loppuivat ykskaks; lähestulkoon tyhjiä busseja, vähimmillään koko linjalla 2-5 matkustajaa

- ”Ajaminen oli helpompaa kuin heinäkuussa”, sanoi kuljettaja; sitten pohti, että ne matkustajat kuitenkin tuovat sen rahan

- hävitettiin linjoja, vähennettiin vuoroja

- uusia kuljettajia ei taloon tullut (3 päivän perehdytys)

- jonkin verran koulutettavia oli/on, koska 35 tunnin ammattipätevyyskurssi pitää suorittaa viiden vuoden välein

- opetustiloihin turvavälit, oli ehkä kymmenen koulutettavaa kevään 2020 kursseilla (kurssia kohden), kun pandemia oli pahimmillaan, aina ei ollut kymmentäkään

- käsidesi seinille, jota on opetuskiinteistön varastossa kanisteritolkulla

- kuljettajalle maskit matkustamoon, käsidesi, ennestään turvaohjaamo

- maskeja saa kuitata lisää 20 kpl, kun pyytää

- kuljettajien käytettävä maskeja, koska matkustajissa riskiryhmäläisiä

- kuljettajaa suojaa parhaiten käsineet; käsineet tärkeä suoja, kun auto siirtyy kuljettajalta toiselle

- 20 % matkustajista käyttää maskeja

- työnantaja noteerasi pandemian nopeasti; perustettiin kriisiryhmä, joka kokoontui joka toinen päivä

- konsernin turvallisuusuuspäällikkö ja toiminnanjohtaja tekivät yhteistyötä isossa tiimissä ja infoa tuli sisäiseen portaaliin hyvin; tietoa sai ”jos vähänkään ymmärsi suomea”

- kahden viikon palkallinen karanteeni

- työntekijällä alussa enemmän huolta tartunnasta kuin työn menettämisestä

- erillinen siivousfirma siivosi yöllä tiloja ja oma talon oma huolto siivosi päivällä

- penkeiltä otettiin päälliset pois jos sellaisia oli

- käteisellä myynti loppui

- alussa ei ollut maskeja käytettävissä

- kuljettajista noin puolet pitää maskeja

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

-

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- matkustajista puuttuu vielä kolmannes; HSL on pulassa, jos määrä ei kasva, sillä bussien määrää voi vähentää 10% ja se on jo käytetty; jos lippujen hintaa nostetaan ja lopetetaan vuoroja, ei taas tule tarpeeksi rahaa

- olen luottavainen, kyllä ihminen kuitenkin matkustaa, ei pandemia sitä vie

- kuljettajien käytäntöihin tulevat pysyviksi esimerkiksi hanskat

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

- lähdin AKT:sta 2004: ”Maksoin vuodessa 500-600 euroa ja sain kalenterin ja pikkukoulun; en ollut ay-aktiivi vaan rahoittaja”

- AKT:sta lähti paljon pois 2004-2006 ”lakkotsunamien aikana”

 

5. Muuta

- luja usko huomiseen, kyllä tästä noustaan

- mun mielestä maski on humpuukia, ”ei sitä ratissa voi käyttää kuin kymmenen minuuttia, sitten on lasit huurussa”; tulee happivaje, ei hyvä homma

 

IXX Taksiyrittäjä; yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, linja-autonkuljettaja Jari 52, Lappi, Etelä-Pohjanmaa

Taksiyrittäjä vuodesta 2003, ajanut tätä ennen rekkaa 14 vuotta

 

Tarina

Jari lähti Pohjanmaalta ajamaan Lappiin taksin joulusesonkia 26.12.2019. Tarkoitus oli palata Pohjanmaalle keväällä. Toisin kävi. Ajanut Lapissa yhdistelmäajoneuvoa, lavettia, pyöräkuormaajaa koronan puhkeamisesta lähtien, kun taksikyydit loppuivat maaliskuussa 2020 viikolla 12. Ajanut mm. soraa ja malmia kahdelle eri yhtiölle välillä Sodankylä – Kemi Ajos. Viikonloppuisin ajaa myös taksia.

 

1. Koronan vaikutus työhön

- ajot loppuivat keväällä 2020 viikolla 12, kun turistit lähtivät eikä uusia tullut tilalle

- firmassa E-Pohjanmaalla kolme kuljettajaa, joita on lomautettu vuorotellen

- ” jos minulla olisi ollut vielä bussit jäljellä, olisin nyt ihan kusessa” (konkurssi 2018; tähän vaikutti ratkaisevasti lainmuutos, jonka mukaan turistit eivät saaneet tuoda alkoholia busseilla vaan ne pitää ”kuljettaa henkilökohtaisesti”)

- Kela-kyydit vähenivät roimasti

- tulot tippuivat sata prosenttia Etelä-Pohjanmaalla (hävisi vielä koulukuljetuskilpailun) keväällä 2020; edelleen tulot ovat 25-30% normaalin alapuolella

 

Tarina

Ihan ensin pidin lomaa neljä viikkoa ja kun näytti, ettei loppua näy, aloin soitella. Tutustuin Luostolla taksia ajaessani malminkuljetusyrittäjään. Tein ensin maansiirtoa. Töitä on ollut 280 tuntia kuukaudessa, 15-17 tunnin työpäiviä

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

-

 

3. Tulevaisuuden näkymät

”Jos täällä Lapissa pysyn, hengissä säilyn.”

- talveksi on tulossa maansiirtoa

- jos ei tule totaalista toppia, Lapin surullinen yrittäjätilanne voi pelastua

- rekan, lavetin, pyöräkuormaajan ajaminen ei tuo elantoa niin nopeasti kuin taksi; ”siirryn taksiin heti, kun turisteja alkaa tulla”

- korona pani monet suunnitelmat jäihin

- minut tunnettiin täällä ennestään taksiajojen takia ja koronan takia sympatiat on olleet mun puolella; saan ne taksikuljetukset mitä on jäljellä

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

-

 

5. Muuta

- ”kun ei oo tarkka, saa töitä”

- ”olen ollut tyytyväinen kun on ollut töitä”

- ”kyllä [hallituksen] naiset oikein teki”

- ymmärsin kevään 2020 sulut mutta ei enää sellaista, että kaikki kiinni; rajoitukset saatava paikkakuntakohtaisiksi, sillä nyt ollaan eri tilanteessa kuin keväällä: tauti tunnetaan paremmin; pitää vain pysyä toisista kauempana

- Berner ajoi monta taksiyrittäjää alas

 

XX Yhdistelmäperävaununkuljettaja, yrittäjä vuodesta 2004, Sami 41 v., Etelä-Pohjanmaa

Kumipyöräpuolella seitsemän rekkaa, lisäksi ympäristöhuoltoajoneuvoja, öljyntorjuntaa (2 öljyntorjuntalusta: Perämeri, itäinen Suomenlahti), saaristolinjoja (10 alusta Turun saaristossa, 4 yhteysalusreitti: Utö, Saaristomeritie, Nauvo, Rymättylä), lainapeitetehdas Virossa

 

1. Koronan vaikutus työhön

- rekkakuljetukset tyrehtyivät maaliskuussa kahdeksi viikoksi tyystin (venekuljetuksia Ruotsin etelään ja pohjoiseen); ei siinä kerennyt ajattelemaan…

- yhtään kuljettajaa ei tarvinnut lomauttaa, kun on muutakin toimintaa (likakaivotyhjennystä, kierrätystavarakuljetusta); volyymi nousi, kun ihmiset vetäytyivät kotiin ja mökeille

- koronalla ei ollut negatiivista vaikutusta

- porukka alkoi itse tajuta enemmän, kun ohjeistettiin enemmän

- työturvallisuus: maskeja, hanskoja, käsidesiä on autot täynnä

- alussa keskustelu: ”Haluaako pojat ajaa Ruotsiin?”; kaikki päätyivät siihen, että ajavat

- ”määränpäässä kuski ei juuri näe ketään turvavälien vuoksi (Ruotsi)”

- laivat kulkivat Turusta, Naantalista ja Vaasasta; myös Tornion kautta ajettiin; ”Helsingistä ei pääse vieläkään paitsi sunnuntailähdöt”

- laivojen hytit desinfioidaan päivittäin; kun veneet luovutetaan jälleenmyyjille, ei olla lähikontaktissa, joissain terminaaleissa ei saa mennä sisään ollenkaan

- laivayhtiöt ohjeistivat, ohjeet oli selkeästi näkyvillä, kuljettajille on kerrottu vielä erikseen

 

2. Koronan vaikutus ay-toimintaan

-

 

3. Tulevaisuuden näkymät

- ”tää jää olemaan yhtenä viruksena”

- korona muuttaa toimintamalleja ja niihin on suhtauduttava niin, että niihin mukautuu

- kuljetusalaa tarvitaan, sillä tavara liikkuu aina

 

4. Liiton rooli kriisin aikana

-

 

5. Muuta

”Järkeistyis nuo (kuljetus)hinnat. Kilpailu on niin kovaa. En ymmärrä millä tyylillä julkisia hankintoja, 3-5 vuoden kilpailusopimuksia tehdään [kun hinnat on niin alhaiset]”

”Pidetään lippu korkealla!”