Työeläkerahastojen varoista riittäisi talouden elvytykseen
Työeläkerahastojen varoja voitaisiin käyttää talouden elvyttämiseen, ehdottaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela.
Hän muistuttaa, että työeläkerahastojen varat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistuneet 180 miljardiin euroon. Varallisuus on kasvanut talouskriisistä huolimatta.
Savelan mukaan eläkerahastojen varoja voitaisiin käyttää julkisen talouden tilanteen helpottamiseksi. Hän listaa kolme konkreettista tapaa.
1. Korotetaan eläkkeitä
Monet eläkeläiset elävät Euroopan unionin mittapuulla köyhyysrajalla tai sen alla. Entä jos korotettaisiin eläkkeitä?
Savelan mukaan keskimääräisen eläkeläisen rajavero on noin 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että jos eläkettä korotetaan sadalla eurolla, palautuu siitä noin 40 prosenttia suoraan kunnille ja valtiolle verotuksen myötä.
Lisäksi eläkkeiden korotuksista valtaosa menee kulutukseen, mikä merkitsee muun muassa lisää arvonlisäverotuloja.
Kaiken kaikkiaan verojen myötä valtio ja kunnat nettoavat eläkkeiden korotuksista verotuksen kautta noin puolet.
2. Alennetaan työntekijöiden eläkemaksuja
Eläkerahastojen varallisuuden vuoksi voitaisiin työntekijöiden eläkemaksuja alentaa. Se parantaisi ostovoimaa ja kohentaisi kotimaista kysyntää.
3. Eläkerahastojen sijoitukset Suomeen
Eläkerahastojen sijoituksista yli 70 prosenttia suuntautuu ulkomaille. Rahastot käyttävät Savelan mukaan merkittävää valtaa siinä, mihin varoja sijoitetaan.
– Jos sijoituksia kohdistettaisiin Suomeen, ne elvyttäisivät taloutta, huomauttaa Savela.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.