Tutun hoitajan sanoja sosiaalisesta mediasta lainaten:
– Kyl ny meni niin kuppi nurin.
Keywords:
Työn keventäminen ratkaisuksi kuormitukseen
Kevan helmikuussa 2020 julkistama selvitys paljasti, että joka kolmas kuntasektorin työntekijä jää eläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Hoiva-nimikkeellä eläköityviä on 43 000 ja heistä joka kolmas jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Sama kohtalo on muillakin fyysistä työtä tekevillä sotelaisilla kuten sairaala- ja laitosapulaisilla tai kiinteistöhuollon työntekijöillä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä edeltää useimmiten osatyökyvyttömyyseläke ja sen kokevat myös monet yksityisen sektorin työntekijät samalla tavalla.
– Hyväksymmekö todella työelämän, joka vammauttaa pysyvästi ja johtaa työkyvyttömyyteen yli 30 prosentin todennäköisyydellä?
Hoivatyö on kärsinyt vuosikausia ylikuormituksesta, koska alalle ei ole palkattu riittävästi tekijöitä. Sama ongelma on myös monella muulla fyysisesti tai henkisesti kuluttavalla alalla. Tähän tulokseen on päätynyt Suomen suurin eläkevakuuttaja Keva, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista.
Suomen kommunistisen puolueen ay-ryhmä otti toukokuussa kantaa tulevaan eläköitymiseen.
– Moni kuntasektorin työntekijä on joutumassa jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Hyväksymmekö todella työelämän, joka vammauttaa pysyvästi ja johtaa työkyvyttömyyteen yli 30 prosentin todennäköisyydellä, ryhmä kysyi kannanotossaan.
– Koronakriisi on pysäyttänyt yhteiskuntaa tavalla, joka antaa meille hyvän mahdollisuuden parantaa työelämää. Kriisi pakottaa arvioimaan työelämää uudella tavalla ja niin, että se koskettaa entistä useampia henkilökohtaisesti. Monet matalapalkkaiset työt ovat välttämättömiä, eikä niitä voi keskeyttää tai siirtää etätyöksi, vaikka työturvallisuus on viruksen takia suuresti heikentynyt, sanottiin ay-ryhmästä.
Kansantalous on tuottava
SKP:n ay-ryhmä mielestä suuri kysymys kuuluukin: hyväksymmekö työelämän, joka vammauttaa pysyvästi ja johtaa työkyvyttömyyteen yli 30 prosentin todennäköisyydellä, vai emme?
– Vaihtoehto ylikuormitukselle on työn keventäminen ja tämän tarpeen nykyinen poikkeustilanne tuo hyvin esille. Suomen kansantalous on ollut pitkään erittäin tuottava, eikä ole mitään syytä, mikä pakottaa jatkamaan terveydelle tuhoisaa järjestelmää, ryhmästä sanotaan.
– Meidän on vaadittava myös työajan lyhentämistä 30 tuntiin viikossa. Se tulee tehdä ansiotasoa alentamatta, mutta se vaatii työn ja tulojen uudelleen jakamista. Tilanteen parantaminen vaatii ensinnäkin asian esillä pitämistä keskusteluissa. Joukolla voimme nostaa aloitetta työajan lyhentämisestä paremmin julkisuuteen ja liittojen johdon tietoon. Muutos tässäkin asiassa lähtee kentältä työläisten, aktiivien, ammattiosastojen ja -yhdistysten toimesta. Kaikki mahdollinen tuki työajan lyhentämisen aloitteelle on tarpeen, vaatii ryhmä lopuksi.
Kirjoittajan artikkelit
Leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Maamme kuuluu maailman vauraimpiin, mutta varallisuus ja mahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti.
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään perjantaina 8. maaliskuuta. Perinteiset naistenpäivän marssit järjestetään Tampereella ja Helsingissä. Mielenosoituskutsuissa saa kyytiä Petteri Orpon hallituksen leikkauspolitiikka ja naisviha. Katso täältä marssien tiedot.
- ‹ edellinen
- 9 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.