Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Työntekijöitä poltetaan loppuun
Kotimaiset ja Suomessa toimivat suuryritykset ovat jatkaneet härskiä toimintaansa koko koronakriisin ajan. Työntekijöiden työpanoksesta ei olla halukkaita maksamaan ja sen lisäksi heiltä odotetaan yhä enemmän joustavuutta ja vastaantuloa.
Työnantajat ovat lähteneet syksyn TES-neuvotteluissa siitä, että työntekijöiden tärkein tehtävä on tehdä töitä yritykselle mahdollisimman halvalla ja mielellään luopua myös yksityiselämästään. Neuvottelupöytiin tullaan täysin ylimitoitetuilla vaatimuksilla, jotta läpi saadaan edes osa työehtojen heikennyksistä.
Työntekijöiden hiostaminen ja työajan pitkälle viedyt joustot ovat kasvattaneet stressin ja työuupumuksen kestämättömiin mittoihin. Tästä yhtenä esimerkkinä on lokakuussa toteutettu tutkimus, jonka mukaan jo yli puolet SuPerin jäsenistä kokee työtään kohtaan luovuttamisen tunteita. Tilanne on heikentynyt kesän jälkeen ja riski hoitajien alan vaihtamiselle on entistä suurempi.
Tutkimuksessa kysyttiin SuPerin jäsenten tunteita päivittäistä työtä, henkilöstömitoituksia, Suomen terveydenhuoltoa sekä viranomaisten koronaepidemiaa koskevia päätöksiä kohtaan. Yleisin tunne kaikissa asiayhteyksissä oli pettymys, joka kuvaa odotusten ja lupausten pettämistä.
Työajan lyhentämisen puitteissa voidaan parantaa palvelujen laatua.
Työaikaa on lyhennettävä
Tällaiset kyselyiden tulokset näkyvät vahvasti myös perheiden kasvavana pahoinvointina. Työelämän palauttaminen säännönmukaisiin uomiin ja lisäajan antaminen perheelle ja ystäville on turvattavissa vain työaikaa lyhentämällä ansiotasoa alentamatta. Stressistä vapaa aika lasten kanssa olisi arvokas lahja monille perheille.
Työajan lyhentäminen tarjoaa mahdollisuuksia myös vähentää työuupumusta ja parantaa työssä jaksamista. Työntekijöille jäisi enemmän vapaa-aikaa, mahdollisuuksia sivistää itseään, harrastaa sekä parantaa ja monipuolistaa ammattitaitoaan.
Suomen kommunistinen puolue teki jo vuosituhannen alussa esityksen työajan lyhentämisestä. Lyhentämällä työaikaa siten, että yleinen päivittäinen työaika on kuusi tuntia ja viikkotyöaika 30 tuntia, luodaan uudet työntekijöiden oikeudet paremmin turvaavat normit työelämään. Uudistus voidaan ja se on välttämätöntä toteuttaa työnantajia velvoittavalla lainsäädännöllä. Työajan lyhentämiselle voidaan avata tietä myös ay-liikkeen sopimuspolitiikalla.
SKP on laskenut, että työajan lyhentämisellä saataisiin aikaan huomattava tulonsiirto työntekijöiden hyväksi. Kommunistien uudistus korjaisi voittojen ja palkkojen välisen tulonjakosuhteen Suomessa pitkän aikavälin keskiarvon mukaiseksi. Työllisyyttä työajan lyhentäminen kohentaisi merkittävästi, jopa sadoilla tuhansilla uusilla työpaikoilla.
Hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös se, miten julkiset palvelut toimivat ja miten niitä on saatavissa. Tämänkin ongelman ratkaisemisessa työajan lyhentämisellä on erittäin suuri merkitys. Työajan lyhentämisen puitteissa voidaan parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta palkkaamalla lisää työvoimaa ja toteuttamalla palvelutuotannossa esimerkiksi 6+6-työaikavuoroja.
Lisäksi julkisten palvelujen rahoituspohja parantuu, kun verotulot kasvavat työttömyyskulujen vähentyessä ja tulonjaon muuttuessa oikeudenmukaisemmaksi. Näin voidaan siirtyä leikkauslinjalta palvelujen kehittämisen tielle.
Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Suomen Nato-jäsenyyteen ja hakuprosessiin kriittisesti suhtautuvat tahot järjestävät mielenosoituksen Helsingissä sunnuntaina. Tapahtumassa puhuvat muun muassa vapaa kirjoittaja Arja Alho ja emeritusprofessori Jyrki Käkönen.
Sovintoesitys ei olisi tarjonnut palkkakuopassa oleville hoitajille pois pääsyä palkkakuopasta, eikä vähentänyt hoitajapulaa, kommentoi tehyläinen lastenhoitaja Mervi Grönfors liittojen hylkäämää sovittelulautakunnan sovintoehdotusta.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut vaihtoehdotonta. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja yhteistyöhön perustuva rauhanomainen linja ei tarkoita Suomen jäämistä yksin konflikteissa, kuvaa Arja Alho toimittamaansa julkaisua Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei?
- 1 / 72
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Suomessa on ollut käynnissä historiallinen työtaistelujen kevät. Eri aloilla on otettu laajasti käyttöön tehokas ase työtätekevien oikeuksien ajamiseen – joukkovoimaiset lakot.
Herrojen sotatoimet tuottavat jälleen laskun työväenluokalle – kaiken vaurauden yhteiskuntaan tuottavalle luokalle.
Nainen, tunnetko itsesi väsyneeksi? Onko arjen pyörittäminen välillä ylivoimaista? Koetko, että sinuun kohdistuu odotuksia, joita et voi täyttää? Luultavasti et tarvitse kotiisi uutta hilavitkutinta tai purkista uutta kallista lumerohtoa. Luultavasti tarvitset yhteiskuntajärjestelmän muutoksen.