Tervetuloa Tiedonantajan mediaseminaariin 3. lokakuuta Helsinkiin! Seminaariin on mahdollista osallistua myös etänä.
Tytöt 1918
Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä saa ensi vuoden tammikuussa kantaesityksensä musikaali Tytöt 1918. Musikaali nuoruudesta, raivosta ja rakkaudesta kertoo vuonna 1918 Tampereella toimineen naiskaartin tyttöjen tarinan.
Musikaalin käsikirjoittaa ja ohjaa Sirkku Peltola, musiikin säveltää Eeva Kontu ja laulujen sanat kirjoittaa Heikki Salo. Musikaalin työryhmä on monista menestysteoksista tuttu: heidän viimeisin yhteistyönsä on Viita 1949 -musiikkinäytelmä.
Lempi, Rauha ja Martta
Tarina pohjautuu Anneli Kanton romaaniin Veriruusut (2008) ja tutkimuslähteisiin.
Tehtaan tytöt Lempi, Rauha ja Martta asuvat samaa huonetta Amurissa. Lempi on Tampereelle tehtaaseen työhön tullut piikatyttö Teiskosta. Rauhalla on mielessä kihlattu ja kesällä tulevat häät. Martta on ison talon tytär, joka joutui pois kotoaan aatteensa vuoksi. Naapurin Lydia on jo naimissa, vaikka oikeisiin sormuksiin ei vielä ole tarpeeksi säästöjä.
15-vuotias Sigrid aloittaa kehruutolpalla ja saa käteensä ensimmäisen oman palkkapussinsa. Puuvillatehtaassa työskentelee monta heidän kaltaistaan nuorta naista, joiden päivät täyttyvät raskaasta työstä, sydämet isoista ja pienistä unelmista.
Tehtaan tytöt ovat tavallisia nuoria arkisine huolineen. He pohtivat hameen helman leikkausta, otsakiharan muotoilua, poikain hymyjä, nisupullaa ja tasapannua. He voisivat olla kenen tahansa meistä tyttäriä, siskoja, sussuja, vaimoja tai äitejä.
Vuonna 1918, Tampereella, he tarttuivat aseisiin ja olivat valmiita kuolemaan. Ja surmaamaan.
Lähes lapsia
Kevättalvella 1918 Tampereella perustettiin aseellinen naiskaarti, jonka muodostivat pääosin hyvin nuoret tytöt, lähes lapset. Tämä musikaali kertoo heistä. Tekijöiden mukaan Tytöt 1918 on tarina nuorten tamperelaistyttöjen intohimosta ja taistelutahdosta, viattomuudesta ja julmuudesta, rakkaudesta ja vihasta, ilosta, naurusta, häpeästä ja osattomuudesta.
– Tarinan tytöt ovat lähes lapsia. Osalle naiskaartilaisuuteen liittyi aatetta ja tietoisuutta ja älyllistä paloa, mutta suurelle osalle kyse oli nuoruuden intohimosta ja heittäytymisestä tapahtumien virtaan, kertoo musikaalin käsikirjoittaja ja ohjaaja Sirkku Peltola.
"Sodan hävinneiden naisten historia on ollut erityisen vaiettua."
– Tytöt ovat samaistuttavia. Heille tapahtuu asioita, jotka ovat mahdollisia myös tänä päivänä eri puolilla maailmaa. Se tekee musikaalista hurjan, traagisen ja kysymyksiä herättävän. Ja tämä kaikki on tapahtunut täällä, Tampereella. Sisällissotaa on tutkittu paljon, mutta edelleen esiin nousee uusia tapahtumia ja ihmiskohtaloita. Sodan hävinneiden naisten historia on ollut erityisen vaiettua. Ankarista kokemuksista ei ole kerrottu edes omille jälkeläisille.
Peltola on tutkinut aihetta pian kymmenen vuotta. Heikki Salon kirjoittamat laulutekstit täydentävät tarinaa heittämällä siihen kytköksiä nykypäivään.
– Tyylilajillisesti musiikki on tämän päivän musikaalimusiikkia. Se ammentaa rytmisesti hiphopista ja popmusiikista ja melodisesti perinteisestä musikaalista. Nuoruudessa on tietynlaista vimmaa ja päättömyyttä, se tulee kuulumaan musiikissa, toteaa säveltäjä Eeva Kontu.
Liput myyntiin toukokuussa
Suunnitteluryhmässä ovat mukana ovat myös luottovisualistit lavastaja Hannu Lindholm, video- ja valosuunnittelija Eero Auvinen ja pukusuunnittelija Marjaana Mutanen. Uutena mukaan työryhmään tulee koreografi Marjo Kuusela, jonka koreografioita on nähty yli 50 teatteriteoksessa.
Musikaalin liput tulevat myyntiin heti vapun jälkeen 2. toukokuuta, jolloin teatteri myös kaikki musikaalin näyttelijät.
Tytöt 1918. Musikaali nuoruudesta, raivosta ja rakkaudesta. Kantaesitys 25.1.2018 Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä.
Kirjoittajan artikkelit
Venäjän hallinnon vastuuta selvittää myrkytys ei ole syytä vähätellä. Europarlamentin lausumassa hutkitaan kuitenkin jo ennen kuin on tutkittu – oikeusvaltioperiaatteista piittaamatta.
Marx on ajankohtaisempi kuin koskaan. Tämän modernin ajattelun jättiläisen ajatuksilla on edelleen paljon annettavaa niin taloudelliselle, yhteiskunnalliselle kuin filosofiselle keskustelulle.
- ‹ edellinen
- 20 / 327
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.