Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta marssitaan kahden vuoden tauon jälkeen Tampereella ja Helsingissä. Vaatimuksissa korostuvat naisvaltaisten alojen huono palkkaus ja naisten itsemääräämisoikeus.
Ukrainan sotaa vastustettu tänään kaduilla ja verkossa
Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätös aloittaa sota Ukrainassa on saanut tänään osakseen kansalaisyhteiskunnan tuomion niin sosiaalisessa mediassa, kuin useissa mielenosoituksissa ympäri Suomen. Mielipiteissä on korostunut, että kansainvälisestä neuvotteluista luopumalla on tehty karhunpalvelus maailmanrauhalle.
– Tästä Putinin sotaretkestä kärsii ukrainalaisten lisäksi myös Venäjän oma kansa. Putin yrittää myös kalastella sisäpoliittisia pisteitä kiinnittämällä huomiota Ukrainaan tilanteessa, jossa Venäjälläkin varallisuus kasautuu oligarkkieliitille, koronakriisi hoidettu huonosti eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä, kommentoi Tiedonantajan toimittaja Marko Korvela.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Tampereen Keskustorilla esitettiin kritiikkiä Moskovaa ja Washingtonia kohtaan tänään. Kuva Petra Packalén
Suomen kommunistinen puolue linjasi tänään, että Putinin on lopetettava sota. Puolue ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa ja Venäjän toimet huokuvat imperialismia ja isovenäläisyyttä.
– Putinin lausunnot hyökkäyksestä ovat olleet äärimmäisen nationalistisia ja militaristisia. Hän on verrannut nykyistä tilannetta ja Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon tavalla, joka rinnastaa Naton ja Natsi-Saksan. Venäjän kokema sotilaallinen uhka ei kuitenkaan missään tapauksessa oikeuta tätä hyökkäystä, vaan vastuun kantavat Putin ja hänen tukijansa. Putin on myös lausunnoissaan perustellut toimiaan kommunismin vastaisena tekona.
– Euroopassa on välittömästi kutsuttava koolle kansainvälinen kokous, jossa Natosta ja Yhdysvalloista riippumatta aletaan valmistella rauhanneuvotteluja Venäjän, Ukrainan ja Naton välillä. Nyt tarvitaan rauhanaloitteita ja uskottavia suurvaltapolitiikkaan sitoutumattomia maita. Naton on myös kannettava vastuunsa vastakkainasettelun voimistamisesta, ja pidättäydyttävä pahentamasta tilannetta omilla toimillaan. Emme halua, että imperialistien välinen vastakkainasettelu muuttuu enää yhtään sotaisammaksi ja vahingollisemmaksi kuin se nyt on, linjasi SKP.
Mielenosoitus Ukrainan sotaa vastaan Tampereella 24.2.2022 kuva Petra Packalén
Mielenosoitus Ukrainan sotaa vastaan Tampereella 24.2.2022 kuva Petra Packalén
Mielenosoitus Ukrainan sotaa vastaan Helsingissä 24.2.2022 kuva Toivo Koivisto
Kirjoittajan artikkelit
Ruotsalais-suomalainen työryhmä on esittänyt avoimessa kirjeessä kymmenen perustelua, miksi Suomen ja Ruotsin tulee pysyä Naton ulkopuolella ja harjoittaa rauhanpolitiikkaa. Kirjeen perustelut on allekirjoittanut jo useat tunnetut vaikuttajat, tutkijat ja taiteilijat.
Suomessa elää tuhansia paperittomia vailla elämän perusoikeuksia. Helsingissä järjestetään tulevana torstaina 24.2. Oikeus elää! -mielenosoitus. Nimiä kerätään tällä hetkellä myös kansalaisaloitteeseen, joka helpottaisi oleskeluluvan saamista jo vuosia maassa olleille.
- ‹ edellinen
- 30 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.