USA painostaa Suomea syvemmälle Afganistanin miehityssotaan

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonanataja nro 27/2007

Yhdysvallat painostaa kulissien takana Suomea yhä syvemmälle Afganistanin miehityssotaan. Muita Nato-maita kohtaan painostus on luonnollisesti vielä kovempaa, sillä häviön partaalla niin Irakissa kuin Afganistanissakin oleva George W. Bushin hallinto tarvitsee pikaisesti muiden apua.

Suomea kohtaan painostus kytkeytyy Valkoisen talon oven sulkemiseen presidentti Tarja Haloselta, suomalaisten Hornetien lisäaseistusta koskevan kaupan pitämiseen jäissä sekä pyrkimykseen vetää Suomi Naton nopean toiminnan joukkojen operaatioihin ja viime kädessä Naton jäsenyyteen.

USA:n ei ole tarvinnut käydä juurikaan julkista painostuskampanjaa. Suomen porvarihallituksen kokoomuslaiset ministerit ja kansanedustajat ovat käyneet sitä USA:n puolesta.

Kuolema Maimanassa

Toukokuun alkupuolella Matti Vanhasen tuore porvarihallitus vasta harjoitteli toimintaansa, eikä Afganistanista puhuttu.

Puolustusministeri Jyri Häkämies vain totesi neitsytvierailullaan Ruotsissa hallituksen päättävän alkusyksystä, lähteekö Suomi mukaan Naton nopean toiminnan joukkoihin eli NRF-joukkoihin (HS 5.5.).

Helsingin Sanomat uutisoi 15.5.: "Bush torjui Halosen tapaamispyynnön".

Häkämies oli uudelleen äänessä 19.5., kun hän kertoi Helsingin Sanomille, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon on valmistuttava vuonna 2008 (HS 20.5.). "Hänen mukaansa puolustuspolitiikassa saatetaan pian tarvita päätöksiä, joita varten "isot linjat" on hyvä tietää."

Ulkoministeri Ilkka Kanerva oli vähän aikaisemmin ehtinyt arvioida, että selonteon pitäisi valmistua vuonna 2009.

Mutta toukokuun 23. päivänä suomalainen kersantti Petri Tapio Immonen sitten sai surmansa tienvarsipommin räjähdyksessä Maimanassa Pohjois-Afganistanissa. Se oli ensimmäinen suomalainen kuolonuhri Afganistanissa.

Oppositio vaati samana päivänä hallitukselta selvitystä Afganistanin turvallisuustilanteesta ja Isaf-operaation luonteesta, osa myös selontekoa, jotta eduskunta pääsisi arvioimaan, jatketaanko operaatiossa. vai ei. Häkämies ei luvannut kumpaakaan. Sen sijaan Vanhanen lupasi 24.5., että hallitus on valmis harkitsemaan selonteon antamista koko eduskunnalle, jos ulkoasiainvaliokunta sitä haluaa.

Helsingin Sanomat esitti pääkirjoituksessaan 25.5.synkähkön kuvan Afganistanin tilanteesta, mutta vaati, että Suomen on tehtävä ratkaisunsa "yhdessä muiden osallisten kanssa" ja muistettava, "miten pahoja seurauksia Afganistanin sortumisesta uuteen anarkiaan tai Talebanin valtaan saattaisi olla myös täällä Euroopassa".

Kanervan poliittinen valtiosihteeri Teija Tiilikainen ei Helsingin Sanomien haastattelussa 27.5. puhunut Afganistanista, mutta arveli, että "avoin keskustelu toisi Natolle lisää kannattajia".

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainenkaan ei ottanut (HS 1.6.) kantaa Afganistaniin, mutta vaati Suomea menemään mukaan Naton NRF-joukkojen toimintaan ja päätöksen tekemistä asiasta marraskuuhun mennessä.

Suomen roolin laajentaminen esille

Suuri liikahdus tapahtui julkisuudessa sopivan suruajan jälkeen 9.6., kun ulkoministeri Kanerva kertoi USA:n vierailunsa aattona Ylen radiouutisissa Suomen suunnittelevan kriisinhallintatehtävien laajentamista Afganistanissa. Hänen mukaansa kyseessä olisivat alueelliset johtotehtävät Suomen nykyisellä vastuualueella Pohjois-Afganistanissa. Hän kertoi keskustelevansa asiasta USA:n ulkoministerin Condoleezza Ricen kanssa. (HS 10.6.)

Häkämies sanoi Brysselissä 15.6., että selitys tai selonteko kriisinhallinnasta Afganistanissa olisi hyvä ja perusteltu, koska vallitseva kuva siitä on "vähän liian kapea" Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli juuri toivonut jompaakumpaa. Hän sanoi, että "kriisinhallinta etenee Afganistanissa oikeaan suuntaan". (HS 16.6.)

Helsingin Sanomat kertoi 21.6., että Suomi lähettää Afganistaniin EU:n poliisioperaatioon lisää siviiliasiantuntijoita heinäkuun alussa.

Helsingin Sanomat kertoi 25.6. Häkämiehen vierailusta Afganistanissa ja Mazar.i.Sharifin alueen kriisinhallintajoukkojen komentajan Mats Danielssonin hänelle tekemästä ehdotuksesta, että Suomi ja Ruotsi voisivat johtaa yhdessä alueen kriisinhallintajoukkoa.

Häkämiehen mukaan Suomi voi harkita asiaa. "Suomen näkyvyys operaatiossa kasvaisi, jos Suomella olisi oma alue johdettavanaan." Hän totesi, että "toiveita tulee paitsi Afganistanin hallitukselta, myös Yhdysvalloista" ja että Suomi rooli nousee väistämättä esille, kun hän tapaa syyskuussa USA:n puolustusministerin Robert Gatesin.

Komennusvastuu merkitsisi sitä, että Suomen pitäisi lisätä joukkojaan. Häkämies ei pitänyt lisäämistä mahdottomana; "asiaa tarkastellaan syksyllä".

Liisa Jaakonsaari (sd) reagoi toteamalla, että joukkojen lisäämiselle olisi perusteita. (HS 26.6.07).

Helsingin Sanomat uutisoi 27.6. USA:n puolustusministeriön edustajan Richard J. Milliesin Hornet-hävittäjien modernisointia koskevista neuvotteluista Suomen puolustusministeriön kanssa muun muassa seuraavasti: "Millies myönsi epäsuorasti, että esimerkiksi Suomen aktiivisuudella Afganistanin Isaf-operaatiossa voi olla vaikutusta myös muuhun yhteistyöhön."

100 000 Kalashnikovia

Kun Häkämies tapasi Kabulissa Afganistanin nukkepresidentin Hamid Karzain, tämä pyysi Suomelta kaikenlaista tukea, erikseen 100 000:ta Kalashnikov-rynnäkkökivääriä. Häkämies vastasi, että rynnäkkökiväärien lahjoittaminen on mahdollista ja muutakin apua annetaan. Isaf-operaation amerikkalainen komentaja Dan McNeill toivoi Suomelta lisää joukkoja Afganistaniin. Häkämies vastasi, että asiaa harkitaan. (HS 28.6.)

Erkki Tuomioja (sd) muistutti, että edellinen hallitus kieltäytyi viime syksynä lahjoittamasta aseita Afganistaniin, koska aseiden vieminen sotatoimialueelle on Suomen lain vastaista. Ulkoministeri Kanerva ei halunnut ennakoida nykyisen hallituksen päätöstä. "Puolustusministeriön virkamieslähteiden mukaan viimesyksyinen kielteinen päätös oli luonteeltaan enemmän poliittinen kuin juridinen. Viennille ei ollut suoranaisia esteitä, vaan kyseessä oli lain tulkinta." (HS 29.6.) Markku Laukkanen (kesk) ilmoitti kannattavansa rynnäkkökiväärien lahjoittamista. (HS 30.6.)

Häkämies kiisti luvanneensa aseita Afganistaniin, mutta lupasi hallituksen selvittävän asevientiä säätelevän lain tulkinnan ja käsittelevän asepyyntöä syksyllä. (HS 1.7.)

Kun pääministeri Vanhanen totesi 6.7. lakiin nojautuen, että Suomi ei vie rynnäkkökivääreitä Afganistaniin, Häkämies ilmoitti olevansa asian tulkinnasta eri mieltä ja piti Vanhasen kannanottoa "hätiköitynä" Ulkoministeriöstä kerrottiin, että Kanervan johdolla ryhdytään tekemään tukiohjelmaa Afganistanille ja siinä yhteydessä harkitaan myös rynnäkkökiväärien vientiä. (HS 7.7.)

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen (sd) kehotti hallitusta ja presidenttiä harkitsemaan Suomen Afganistan-operaation laajentamista ja kannatti myös osallistumista Naton nopean toiminnan joukkoihin. (HS 19.7.) Paavo Lipponen (sd) ilmoitti olevansa samaa mieltä. (HS 20.7.)

Ulkoministeri Kanerva sanoi 20.7. haluavansa vahvistaa Suomen läsnäoloa Afganistanissa. "Onko suomalainen sotilasperinne se, että jos tilanne käy vaikeaksi, lähdetään käpälämäkeen?", hän kysyi retorisesti. (HS 21.7.)

Presidentti Halonen toivoi lisää harkintaa ja seurausten miettimistä keskusteluun Suomen Afganistan-operaatiosta, torjui rynnäkkökiväärien viennin ja piti liian aikaisena päättää osallistumisesta Naton NRF-joukkoihin. (HS 27.7.)

Presidentin ja joidenkuiden muiden vastustuksesta huolimatta kokoomus painaa päälle USA:n kauko-ohjauksessa, varsinkin kun tukea tulee myös muutamalta näkyvältä demarilta ja keskustalaiselta.

ERKKI SUSI