Uusi kiky tulossa?
Näin alas on vajottu: Vientialojen liitot sekä kapitalisti- että duunaripuolelta vaativat hallitukselta uutta kiky-sopimusta. Liittojen mukaan hallituksen on nyt kautensa puolivälitarkastelussa keskityttävä teollisuuden kilpailukykyä parantaviin toimiin. Yhteisen kannanoton ydin on, että hallituksen on päätöksillään taattava, etteivät teollisuuden kustannukset kasva kuluvan vaalikauden aikana. Hallituksen tulee kaikin mahdollisin keinoin edistää yritysten investointeja ja tuottavuutta. Talouskasvun turvaamiseksi kilpailukyvyn, viennin ja investointien on oltava edelleen talouspolitiikan kärjessä. Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava ja verotuksen on oltava kilpailukykyistä.
Eli liitot vaativat suoraan sanoen palkkojen ja kustannusten jäädyttämistä ja leikkauspolitiikan jatkamista kaikkialla muualla paitsi ns. ”innovaatiorahoituksessa”, toisin sanoen yritysten julkisissa tuissa. Talouskasvun ja tuottavuuden hedelmät nähdään ”innovaatioissa” ja ”digitalisaatiossa” – näitä käsitteitä ei sen kummemmin avata.
Lisäksi liitot vaativat energia- ja ilmastopolitiikassa ”aktiivista ja kilpailukykyä parantavaa” otetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitoutumista ympäristön ja pitkässä juoksussa ihmisen kannalta kestämättömään kehitykseen.
Kerrataan vielä: Kilpailukyvystä puhuttaessa tarkoitetaan miltei aina hintakilpailukykyä. Tavoitteena on yksinomaan työkustannusten polkeminen.
Jos työläiset yhdessä maassa suostuvat palkkojensa ja työehtojensa polkemiseen, he auttavat samalla muiden maiden kapitalisteja pääsemään samaan päämäärään.
Palkkataistelussa kiteytyy työn ja pääoman etujen vastakkaisuus. Pääoman edustajat selittävät palkankorotukset syyksi kansantalouden kriisi-ilmiöihin, kuten inflaatioon, työttömyyteen, velkaantumiseen ja niin edelleen.
Marxin mukaan palkat eivät määrää hintoja eivätkä palkankorotukset voi olla hintojen nousun syynä. Palkkojen suuruus on tulonjaon kysymys. Palkkojen suuruudesta riippuu, minkä osuuden tuotetusta arvosta saavat työläiset, minkä osuuden kapitalistit. Palkkojen suuruudesta ei sen sijaan mitenkään riipu se, miten suuri on se tuotettu arvo, joka jakautuu palkkoihin ja kapitalistin voittoon.
Me kommunistit kannatamme työväenluokan kansainvälistä solidaarisuutta. Jos työläiset yhdessä maassa suostuvat palkkojensa ja työehtojensa polkemiseen, he auttavat samalla muiden maiden kapitalisteja pääsemään samaan päämäärään.
Työvoima on tärkein tuotantovoima. Tuotantovoimien kehityksen pahin este ovat kapitalistisen järjestelmän tuotantosuhteet, pääoma itse. Pääoman valtaa murentaa kamppailu kunnollisten palkka- ja työehtosopimusten puolesta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvalloissa vallitsee entistä enemmän rahan valta eli plutokratia, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.
Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.
Yksin asuminen on varsinkin suuremmissa kaupungeissa kallista. Eräs ratkaisu voisi tulevaisuudessa olla kollektiivi- tai yhteisöasuminen eli tutummin kimppakämppä.
- 1 / 162
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Leikkauspolitiikkaa ovat tehneet jo vuosikymmenien ajan enemmän tai vähemmän kaikki hallitukset.
Naisten aseman parantamiseksi tarvitaan suuria muutoksia talouden ja palvelujen järjestämisessä, työelämässä ja kulttuurissa. Sen huonontamiseksi oikeisto on sen sijaan tehnyt kaikkensa.
Nykyinen työelämä ei toimi työntekijöiden ehdoilla, vaikka he tuottavat yritysten voitot. Työn jakaminen kuuden tunnin työpäivään siirtymällä edistäisi työllisyyttä ja työssä jaksamista.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.