Uusia tuulia ay-toimintaan
Tiedonantajan 40-vuotistapahtuman yhteydessä Tampereen työväentalossa pidetyssä ay-toimintaa ja työehtosopimuskierrosta käsitelleessä seminaarissa nousi keskeiseksi vaatimus ay-liikkeen toiminnan radikalisoimisesta. Teknologiateollisuuden päänavaus työehtoratkaisuksi, puolen prosentin palkankorotuksineen, ei seminaarin osallistujille kelvannut. Nyt tarvitaan työntekijöiden ostovoiman lisäämistä ja taistelua työpaikkojen puolesta.
Työttömyyden vastaisen toiminnan kehittämiseen tarvitaan asennemuutos. Ay-liike ei voi enää jatkaa niin, että se unohtaa pitkäaikaistyöttömät ja kantaa huolta vain niistä, joilla se katsoo olevan työllistymisen mahdollisuudet. Työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on välittömästi korotettava 120 eurolla kuukaudessa.
Palvelualoilla reippaat vaatimukset
Palvelualojen ammattiliiton PAM:in Häme-Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Koivuniemi linjasi palvelualojen palkkatavoitteita toteamalla, että teknologiateollisuuden sopimuskorotustasolla ei matalapalkkaisten palvelualojen jälkeenjääneisyyttä voida korjata.
– Työnantajilla on palkanmaksukykyä huomattavasti suurempiin korotuksiin. Meidän aluejärjestömme vaatimukset liikkuvat 10–15 prosentin tasolla, sanoi Koivuniemi.
Hän kertoi, että palvelualojen työntekijät ovat valmiita työtaisteluun tavoitteiden läpiviemiseksi. Edelliseltä työehtosopimuskierrokselta saadut positiiviset kokemukset ovat kannustaneet liiton jäseniä tarttumaan radikaaleihin toimiin etujensa ajamisessa.
Tampereen Metallin ammattiosasto seiskan puheenjohtaja Pauli Schadrin oli erittäin tyytymätön liittonsa solmiman sopimuksen palkankorotuksiin. Erityisen pahana hän piti sitä, että paikallinen sopiminen otettiin taas mukaan ratkaisuun.
– Tämä tarkoittaa, että pienillä työpaikoilla, joissa monesti ei ole edes luottamusmiestä, korotukset voivat jäädä saamatta ja työnantajat päättävät kuka saa korotuksen ja kuka ei.
Työttömyys otettava tosissaan
Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen valotti omassa puheenvuorossaan työttömyyden kehitystä ja olemusta. Kokonaistyöttömyys on hänen mukaansa kasvamassa jo tämän syksyn kuluessa samoihin mittoihin kuin 1990-luvun alussa, eli puoleen miljoonaan. Pitkäaikaistyöttömiä on yli 100 000 ja uusia yli vuoden kestäneitä työttömyysjaksoja tulee vuoden vaihteessa olemaan 22 000 lisää.
Työmarkkinatuella olevia, joilla 500 työttömyyspäivää on täynnä, on myös yli 100 000. Tänä syksynä jäi ilman koulutuspaikka 8 000 nuorta, jotka uhkaavat jäädä myös ilman työpaikkaa.
Karjalainen kertoi, että työvoimahallinnossa suunnitellaan siirrettäväksi kaikki ne työttömät, joilla ei katsota olevan työllistymisen mahdollisuuksia viimesijaisen toimeentulon piiriin, eli kuntien harteille. Näistä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä niin sanottuja passiivityöttömiä, joille ei työtä yritetäkään järjestää.
Lisäksi uhkana on EU-komission kaavaillut rajoittaa valtion rahoitusta tukityöllistämiseen. Tämä hanke perustuu siihen, että komissio katsoo tukityöllistämisen olevan kilpailun rajoitusta. Mikäli tämä menee läpi, se tulee tuhoamaan kolmannen sektorin mahdollisuudet pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
– TVY esimerkiksi työllistää valtion tuella paikallisyhdistyksissään vuositasolla noin 6 000 pitkäaikaistyötöntä ja jos valtion rahoitus loppuu, niin silloin loppuu työllistäminen ja myös työttömien toimintakin kuihtuu väistämättä, sanoi Lea Karjalainen.
Hän vaatii, että työttömyyden torjuntaan ja työllistämiseen on saatava lisää rahaa. Kuntien palvelujen alas ajamisen sijaan niitä on parannettava ja kehitettävä. Se on myös oikeaa työllistämistä. (TA)