Vaalikamppailu kovenee Etelä-Afrikassa
Etelä-Afrikan huhtikuiset paikallis- ja parlamenttivaalit osuvat tiukkaan poliittiseen tilanteeseen. Kyse on siitä, minkä suunnan maan politiikka tulevaisuudessa ottaa.
Viisitoista vuotta sitten järjestettyjä Etelä-Afrikan ensimmäisiä demokraattisia vaaleja varjostivat väkivaltaisuudet. Poliittiset kysymykset ovat nyt monella tapaa entistä kiistanalaisempia. Aikaisemmin politiikan sisältöä määrittivät pesäeron teko apartheid-aikaan ja uuden demokraattisen suunnan määrittely. Afrikan kansalliskongressi ANC:n murskavoitto ei tullut kenellekään yllätyksenä.
Myös tällä kertaa odotetaan ANC:n voittoa, mutta puolueen tie vaaleihin on ollut katkera ja raskas. ANC:n johtajan Jacob Zuman oikeudenkäyntejä on yritetty monella tavalla politisoida. Valtakunnansyyttäjä päätti 6. huhtikuuta todisteiden valossa hylätä Zumaa vastaan nostetut syytteet. Pitkään käytyä oikeusprosessia oli todistettavasti manipuloitu poliittisista syistä.
Tämä vahvistaa näkemystä, ettei Etelä-Afrikan vaaleissa ole kyse pelkästään henkilöistä, vaikka valtamedia yrittääkin tehdä poliitikoista sarjakuvahahmoja.
ANC irti uusliberalismista
Nyt ANC on palannut perinteiselle paikalleen vähäväkisten puolustajaksi. Puolue on asettanut tavoitteekseen julkisen opetuksen maksuttomuuden, terveydenhuollon palvelujen saattamisen ajan tasalle ja maareformin nopeuttamisen. Valtaosa valtion resursseista tulisi ANC:n mukaan suunnata julkisten palvelujen kehittämiseen.
ANC asetti jo 2007 loppuvuodesta nämä teemat vaalikampanjansa perustaksi. Ne ovat irtiotto uusliberalismista, joka on leimannut ANC:n politiikkaa vuosikymmenen ajan. Politiikan suunnanmuutos aiheutti ANC:n oikeistosiiven irtaantumisen emopuolueesta. Oikeistosiipi perusti oman, kovalla rahalla ja korkealla profiililla toimivan Kansankongressinsa (Congress of the People, COPE).
COPE ei ole yksin. Kun COPE muodostettiin vuonna 2008, maassa oli 115 poliittista puoluetta, joiden tavoitteena oli ANC:n syrjäyttäminen. Lopulta vain 42 puoluetta asetti ehdokkaita valtakunnallisiin ja paikallisiin vaaleihin. Näistä 28 kilpailee parlamenttipaikoista.
ANC:n johtoasema mielipidekyselyissä heijastelee puolueen menestystä edellisissä vuoden 2004 vaaleissa. Silloin ANC sai lähes 70 % kannatuksen. Seuraavaksi eniten eli 12 % äänistä sai konservatiivinen Demokraattinen allianssi (Democratic Alliance), josta on löytänyt poliittisen kotinsa moni apartheid-aikoina valtaa pitäneen Kansallispuolueen kannattaja.
Zulujen vuonna 1975 perustettu Inkatha-vapauspuolue nauttii noin seitsemän prosentin kannatusta. Pienempiä ovat poliittiseen keskustaan sijoittuvat Yhtenäinen demokraattinen liike (United Democratic Movement, 2,3 % kannatus) ja riippumattomat demokraatit (Independent Democrats, 1,7 %) sekä konservatiivinen Afrikan kristillisdemokraattinen puolue (African Christian Democratic Party, 1,6 %)
Pienpuolueiden kirjavuus
Seuraavana kannatusluvuissa on Freedom Front Plus (0,9 %). Sen kannattajista osa on mustan enemmistön valtaa vastustavia entisen Kansallispuolueen oikeistosiiven tai erilaisten puolisotilaallisten ryhmittymien jäseniä, jotka päättivät lopettaa aseellisen vastarinnan ja osallistua parlamentaariseen politiikkaan 1994 demokraattisen murroksen jälkeen. Sen perässä tulevat Yhdistynyt kristillisdemokraattinen puolue (United Christian Democratic Party, 0,8 %) ja panafrikkalainen Azanian kongressi (Pan Africanist Congress of Azania, 0,7 %), joka syntyi vuonna 1959, kun joukko vasemmistolaisia irtaantui ANC:stä.
Selkeimmät poliittiset asetelmat kiertyvät ANC:n, COPE:n, Demokraattisen allianssin ja Freedom Front Plusin ympärille. Näistä kolmea jälkimmäistä yhdistävät luokkanäkökohdat. Ne edustavat kattavasti keski- ja ylemmän keskiluokan yhteiskunnallisia etuja, mutta eroavat siinä, miten ne vetoavat eri väestöryhmiin. Freedom Front Plusin kannatus rajoittuu lähes pelkästään konservatiivisiin afrikaanarien piireihin.
Inkatha-vapauspuolue edustaa monenkirjavaa joukkoa, joita yhdistää lähinnä heimouskollisuus zulujen alueelliselle hallinnolle Etelä-Afrikan kaakkoisosissa.
Poliittiset päätökset käytäntöön
Parannusta Etelä-Afrikan köyhyyteen ja alikehittyneisyyteen toivovat ihmiset eivät niinkään jännitä sitä, mikä ryhmittymä vaalit voittaa. Niin varmaa on ANC:n menestys. Enemmän kiinnostuneita ollaan siitä, miten puolueen uusittu mandaatti ja poliittinen suunnanmuutos toimivat yhdessä.
Etelä-Afrikan kommunistinen puolue sekä keskusammattiliitto COSATU ovat osana ANC:n liittoumaa käyttäneet voimavarojaan siihen, että entistä useampi eteläafrikkalainen rekisteröityisi äänestäjäksi. Tärkeää on myös vaalityö ANC:n kannatuksen kohottamiseksi mielipidetiedusteluissa ennen vaaleja.
Kommunistien ja COSATUn panos on keskeinen sen takaamiseksi, että poliittiset päätökset muuttuvat käytännöiksi, jotka parantavat eteläafrikkalaisten työläisten ja köyhien asemaa.
MARK WALLER
Käännös MARKO KORVELA