Vaikerointi ei auta – toimintaan
Vanhasen–Kataisen porvarihallituksen politiikkariihen tulos on tiiviisti sanottuna seuraava:
Hallitus aikoo nostaa yleistä vanhuuseläkeiän alarajaa kahdella vuodella, nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Eläkeiän alarajaa aiotaan nostaa vuosittain kahdella kuukaudella vuodesta 2011 alkaen. Kahden vuoden eläkeiän korotus saavutettaisiin siis noin kahdessatoista vuodessa.
Myös varhaiseläkejärjestelmien alaikärajaa halutaan hilata ylöspäin vuodesta 2013 alkaen. Varhaiseläkeväylien tiukentamista tai poistamista perustellaan sillä, että muuten vanhuuseläkeiän nostaminen ei tepsi, koska ihmiset purkautuvat työelämän ulkopuolelle varhaiseläkkeiden kautta.
Pääministeri Vanhanen myönsi avoimesti, että hallitus käyttää taantumaa hyväkseen eläkejärjestelmän rukkauksessa, koska nyt se on helpompi tehdä.
Hallitus haluaa pidentää suomalaisten työuraa molemmista päistä. Nuoret halutaan kouluun ja sen jälkeen tienaamaan nykyistä nopeammin vähentämällä välivuosia ennen korkeakouluopintojen aloittamista, tekemällä mahdolliseksi kokopäiväinen opiskelu ja vähentämällä opintojen keskeyttämisiä.
Hallitus on myös valmis tekemään lisää veronkevennyksiä. Ne kytketään tulopolitiikkaan, eli vastineeksi hallitus haluaa maltillisia palkankorotuksia. Muita veroratkaisuja ovat pääomasijoittamisen ja yritysten verotuksen keventäminen, alkoholiveron korottaminen ja kunnille annettava lupa nostaa kiinteistöveroja. Kuntien yhteisövero-osuutta nostetaan väliaikaisesti. Vastineeksi kunnilta vaaditaan pitkiä ja maltillisia palkkaratkaisuja.
Hallitus on valmis ottamaan lisää velkaa ja maksamaan laskut "suomalaisella työllä". Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla euroilla ja valtiontalouden alijäämä kasvaa vuosittain. Siksi suomalaisten on tehtävä töitä muutama vuosi pidempään, Vanhanen perustelee.
Mitä tästä hallituksen uudesta "saavutuksesta" olisi sanottava?
Hallitus maksattaa eläkeikää lähestyvillä työntekijöillä ja osittain opiskelevilla nuorilla veronkevennykset, joita se aikoo jakaa pääosin hyvätuloisille taas lisää. Noin puolet velanotosta menee veronkevennyksiin.
Hallitus käyttää talouskriisiä hyväkseen sellaisen muutoksen läpi ajamiseen, jolla ei ole mitään tekemistä laman kanssa eikä vaikutusta sen voittamiseen – jo senkään takia, että esimerkiksi eläkeiän nostaminen vaikuttaa täydellä voimalla vasta kymmenen vuoden päästä. Kyse on pelkästään työväenliikkeen saavutusten murentamisesta ja opiskelijoiden hiostamisesta.
Hallitus ratsastaa mielikuvalla eläkekriisistä. Todellisuudessa mitään eläkekriisiä ei ole olemassa. Eläkerahastoissa makaa yli sata miljardia euroa, ja ns. sosiaalitupo vielä kasvattaa summaa.
Hallitus esittää toimenpiteensä ikään kuin vastaukseksi talouskriisiin. Mutta missä ovat kriisin torjumiseksi välttämättömät työpaikat, missä työttömyysturvan parannukset? Vaikka edellisen lamankin aiheuttama suurtyöttömyys ja työttömyyteen suistettujen ihmisten alkeisedut ovat yhä suurilta osin hoitamatta. Ja maassa on tosiasiassa lähes 300 000 työtöntä.
Nykyinen talouskriisi on suurelta osin keinottelutalouden tulos Nyt kun se on romahtanut, hallituksen resepti kansalaisille on: tee työtäsi vielä pidempään! Entistä vähemmällä, väsyneemmällä ja ikääntyneemmällä työntekijämäärällä halutaan teettää entistä enemmän töitä. Suurin osa ei kuitenkaan jaksa työelämässä edes nykyiseen eläkeikään saakka, jolloin täysi eläke ei heille kerry. Hallituksen kauppaama eläkeiän myöhentäminen yhdessä hallituksen yleisesti ja kunnilta kiristämien "maltillisten" palkkaratkaisujen kanssa on yhtä kuin vähemmän verotuloja yhteiskunnalle ja vähemmän eläkekertymää ja pienempi eläke työntekijöille
Hallitus lupaa tehdä laskelmia siitä, olisiko kuntien valtionosuutta mahdollista nostaa, ja antaa epämääräisiä lupauksia kuntien yhteisöverotuoton nostamisesta, mutta samaa on lupailtu jo pitkään, eikä mitään ole tehty.
Vanhanen on mainostanut irtiottoa uusliberalismista ja kolmatta tietä, mutta missä se näkyy? Mitään johtopäätöstä pörssikursseihin nojanneen mallin romahduksesta eivät Vanhanen eikä hänen hallituksensa ole tehneet. Ei keinottelutalouden suitsimista, ei pörssiyhtiöiden voittoihin ja osinkoihin kajoamista, ei pääomatulojen verotusoikeuden antamista kunnille, ei laajamittaista satsaamista julkisen vallan työllisyystoimiin.
Ay-pomot ja parin vasemmistopuolueen edustajat itkevät nyt hallituksen päätösten törkeyttä. Mutta vaikerointi ei auta SAK:n ja muiden ammatillisten järjestöjen pitäisi nopealla aikataululla valmistautua joukkotoimiin työntekijöiden etuja vastaan suuntautuvan hyökkäyksen torjumiseksi. Yleislakko Kreikan ja Ranskan tapaan olisi paikallaan. Aivan samanlaisten hallitusten ja työnantajien törkeyksien vuoksi näissä maissa on oltu yleislakossa ja osoitettu mieltä.
Toiminnan varmistamiseksi eri alojen ammattiosastojen ja luottamusmiesten ympäri maata pitäisi verkostoitua ja suunnata painetta ylätasolle. Tätä menoa yhä kovempia iskuja on tulossa. Niitä ei pidä jäädä tumput suorina odottamaan. Historia ei nyt anna anteeksi toimettomuutta.
ERKKI SUSI