Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Valkeakoskelle SKP:n valtuustoryhmä
14.12.2021 - 12:30
(updated: 04.01.2022 - 15:03)
Reijo Heinonen pitämässä puheenvuoroa Valkeakosken valtuustossa kaupungin taloustilanteesta 13. joulukuuta. Kuvakaappaus videolta.
Kaupunginvaltuutettu Reijo Heinonen on perustanut Valkeakosken valtuustoon Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ryhmän. Heinonen ilmoitti perustamisesta valtuuston kokouksessa 13. joulukuuta.
Yhteensä 43 vuotta valtuutettuna toiminut Heinonen oli alkujaan valtuustossa vuodesta 1965 vuoteen 1987. Nykyinen pesti on kestänyt vuodesta 2001 ja ennen eilistä SKP:n ryhmän perustamista Heinonen oli sitoutumattomien ryhmän ainoa valtuutettu.
Nykyään eläkkeellä oleva Heinonen teki pitkän uran Valkeakosken teknisen viraston toimistopäällikkönä. Kaupungin talousasiat ovatkin miehellä hyvin hallussa, eikä niiden hoito saa valtuutetulta ruusuja.
– Valkeakoskella on kova velkataakka päällä. Nyt sote-uudistuksen myös veroprosentit tulee romahtamaan, ja velat on otettu aikaisemmalla veroprosentilla. Lisäksi valtionosuudet tulee jäämään kolmasosaan aikaisemmasta. Se menee siihen, että me ei voida kohta varmistaa kuin henkilöstön palkanmaksu, mutta kaikki muu on rempallaan, sanoo Heinonen.
Aluevaaleissa SKP:n ehdokkaana oleva Heinonen näkee sote-uudistuksessa muun muassa verotuksellisia ongelmia.
– Kun verotus menee valtion kautta, niin valtio tulee myös sanelemaan miten hommat tehdään. Omalla maakuntaverolla pidettäisiin aluetta itsehallinnossa. Lisäksi nyt hyvinkin pienituloisista tulee valtionveron maksajia. Toisaalta hyvinvointialueiden oma verotus loisi epätasa-arvoa eri alueiden välille, listaa Heinonen ongelmia.
Työntekijöiden oikeudet ovat valtuutetulla myös huolenaiheena.
– Kuntaan töihin jäävälle loppuporukalle tulee YT:t, toteaa Heinonen ykskantaan.
Heinonen liittyi SKP:n jäseneksi ennen valtuustoryhmän perustamista. Aikoinaan myös Demokraattisen Nuorisoliiton Tampereen piirin puheenjohtajana toiminut valtuutettu kertoo, että maailmankatsomus ei ole mihinkään muuttunut.
– Tulipahan nyt vahvistettua, että kun kommunisti on, niin on sitä virallisesti jäsenkirjan kera, sanoo Heinonen puolueeseen liittymisestä.
Reijo Heinosen linjoista ja henkilöhistoriasta voi lukea lisää vuoden 2022 alussa ilmestyvästä laajan painoksen Tampereen Näköala -lehdestä.
Kirjoittajan artikkelit
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
- ‹ edellinen
- 6 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?