Valkoisten heteroiden yhteiskunta ylläpitää erilaisten syrjintää
Suomalainen yhteiskunta on yhä valkoisen, lisääntymiskykyisen ja -haluisen heteron yhteiskunta. Erilaisuuksia ja eroja vieroksutaan ja rasistiset, trans- ja homofobiset sekä naisvihamieliset mielipiteet kuuluvat niin kaduilla, internetin keskustelupalstoilla kuin eduskunnassakin.
Vaikka heterous ei ole enää yhtä oletusarvoista kuin viime vuosituhannella eikä homous ole enää sairaus saati rikos, elävät normit vahvasti kulttuurissamme. Onko normaalia heteroutta kuitenkaan edes olemassa? Ketkä asuttavat noita ihanneruumiita, jotka esityksellisesti saatetaan yhteen tuottamaan jälkeläisiä? Mihin asettuu vinksahtanut, viisto, outo ja kiero heterous?
Leena-Maija Rossintuore teos Muuttuva sukupuoli (Gaudeamus 2015) pohtii outouden ja erilaisuuksien kohtaamista valkoisuuden, sukupuolen ja seksuaalisuuden risteyksissä.
Rossi on sukupuolen ja visuaalisen kulttuurin tutkija. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat identiteettejä muotoilevien erojen yhteisvaikutukset ja niiden kuvalliset esitykset niin mediakulttuurissa kuin nykytaiteessa. Rossi on sekä Helsingin yliopiston että Turun yliopiston dosentti. Hän on toiminut Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajana vuodesta 2011.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, identiteettien ja syrjinnän kysymyksiä ratkottaessa on otettava sukupuolen ja seksuaalisuuden ohella huomioon myös ihonväri, ikä ja yhteiskuntaluokka sekä näiden kaikkien risteymät ja leikkauspinnat. Sukupuolen merkitykset muuttuvat kulttuurissamme koko ajan. Oudon tai vieraan kohtaamisen lisäksi myös valkoisuutta on välttämätöntä ajatella ja tutkia suomalaisessa kulttuurissa – juuri siksi, että maailma ei ole valkoinen.
Muuttuva sukupuoli pohtii outouden ja erilaisuuksien kohtaamista valkoisuuden, sukupuolen ja seksuaalisuuden risteyksissä. Se tutkii rasismia, sukupuolioletuksia, hetero- ja homonormatiivisuutta ja erilaisuutta ylläpitäviä asenteita. Kirja on feministinen ja antirasistinen, yhteiskuntaluokan kysymyksiin tarttuva tutkijan puheenvuoro.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.
11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.