Lisää ääntä -kampanja on pyrkinyt kevään aikana nostamaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä EU-vaalikeskustelun ytimeen. Tulevana sunnuntaina kampanja huipentuu valtakunnalliseen Lisää ääntä -ilmastomarssiin, joka järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla.
Keywords:
Valtionyhtiönä Kemin Veitsiluodon tehdasta ei olisi lopetettu
Pörssiyhtiö Stora Enso ilmoitti lopettavansa Kemissä olevan Veitsiluodon paperitehtaan. Kemissä lopettaminen on otettu vastaan suurella järkytyksellä. Tehtaalta häviää suoraan noin 600 työpaikkaa. Lisäksi toistasataa kunnossapitoyhtiön ja muiden ulkoistettuja toimintoja toteuttavien yhtiöiden työntekijää jää vaille työtä.
– Suomessa on ollut pitkään sellainen omituinen tilanne, että hallitukset ovat toteuttaneet oikeistolaista politiikkaa siitä riippumatta, mitä puolueita on ollut hallituksessa. Yksi tyypillinen piirre on ollut julkisen toiminnan supistaminen. Toimintoja on lopetettu, yhtiöitetty ja ulkoistettu. Lähes kaikki valtionyhtiötkin on myyty kokonaan tai osittain niin, että valtiolla ei ole niihin enää mitään määräysvaltaa, sanoo pitkään työsuojelun valvonnassa työskennellyt, SKP:n kemiläinen kuntavaaliehdokas Tapio Siirilä.
– Tämän väärän politiikan seuraukset ovat tulleet ikävällä tavalla näkyviin. Kun valtiolla ei ole yhtiöihin sananvaltaa, ne pyrkivät vain voittojensa maksimointiin. Työpaikkojen säilymisellä tai toimintojen sijoittamisella Suomeen ei ole väliä. Tänä vuonna ensin Neste päättää sijoittaa uuden jalostamonsa Hollantiin ja nyt Stora Enso ilmoittaa lopettavansa Veitsiluodon paperitehtaan, jatkaa Siirilä.
Historiallinen tehdas
Lopettamisuutinen on järkytys siksikin, että Veitsiluodon tehdas on osa Kemin ja Suomen teollisuushistoriaa. Tehtaan alkuna oli vuonna 1922 aloittanut Metsähallituksen saha Veitsiluodon saarella. Veitsiluoto Oy perustettiin vuonna 1932 valtiolliseksi metsäteollisuusyhtiöksi. Silloin saarella oli jo selluloosatehdaskin sahan lisäksi.
Ensimmäinen paperikone käynnistyi vuonna 1955 ja viides kone vuonna 1972. Sen jälkeen jalostusastetta on nostettu muun muassa muuttamalla sanomalehtipaperia tekevät koneet päällystettyä paperia tekeviksi koneiksi. Lisäksi saarelle on rakennettu arkittamo, jossa paperirullista on leikattu A4- ja A3-kokoisia arkkeja.
Veitsiluoto Oy:stä ja toisesta valtionyhtiöstä, Enso-Gutzeit Oy:stä, muodostettiin vuonna 1996 Enso Oy. Enso Oy fuusioitiin ruotsalaisen Stora-yhtymän kanssa nykyiseksi Stora Enso Oyj:ksi vuonna 1998. Suomen valtio omistaa yhtiöstä Solidium Oy:n kautta vajaat 11 %.
Stora Enso toimii yli 30 maassa. Sen liikevaihto oli vuonna 2020 noin 8,6 miljardia euroa ja operatiivinen liiketulos 650 miljoonaa euroa.
Siirilän mielestä mistään tappiollisesta yhtiöistä ei siis suinkaan ole kysymys.
– Veitsiluodon tehtaan lopettamisella ei pyritä tappioiden pienentämiseen, vaan yhä suurempien voittojen saalistamiseen.
Siirilän mielestä on aika lopettaa valtion omistuksen ja toimintojen myyminen ja siirtäminen yksityisille.
– Nyt on ryhdyttävä määrätietoisesti perustamaan valtionyhtiöitä ja muutenkin kasvattamaan julkisen vallan roolia tuotannossa ja muissa yhteiskunnan toiminnossa. Vain näin voidaan turvata Suomen ja kaikkien täällä asuvien edun huomioon ottaminen yritysten päätöksenteossa.
Kirjoittajan artikkelit
Tutun hoitajan sanoja sosiaalisesta mediasta lainaten:
– Kyl ny meni niin kuppi nurin.
Leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Maamme kuuluu maailman vauraimpiin, mutta varallisuus ja mahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti.
- ‹ edellinen
- 5 / 93
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.