Vasemmisto eteni ylioppilaskunnissa
Vasemmisto menestyi mukavasti marraskuun alussa käydyissä yliopistojen ylioppilaskuntien edustajistojen vaaleissa. Vasemmisto-opiskelijat joko säilyttivät asemiaan tai saivat lisäpaikkoja.
Jyväskylässä Vihreä vasemmisto Jyviva tuplasi paikkamääränsä kolmesta kuuteen. Helsingissä Sitoutumattomalle vasemmistolle tuli yksi lisäpaikka. Tampereella Vihreä vasemmisto Viva on suurin ryhmä kuudella paikallaan. Asemat säilyivät sielläkin. Turun ruotsinkielisen Åbo Akademin Gröna Vänster jatkaa edustajistossa kolmella paikalla.
Lapissa läpi meni ehdokas Punapippurit-listalta. Lista koottiin yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa, ja se sai kaksi lisäpaikkaa. Oulussa asemat säilyivät ja läpi meni yksi punavihreä ehdokas.
– Ainakaan Helsingin osalta vasemmiston menestys ei ollut yllätys. Töitä on tehty paljon jo keväästä lähtien, kertoo Sitoutumattoman vasemmiston puheenjohtaja Katri Immonen.
Helsingin yliopiston kommunistien Lauri Alhojärvi huomauttaa, että vasemmisto olisi voinut kerätä suuremmankin äänipotin.
– Ihmisille ei vielä ole kunnolla valjennut yhteys talouslaman ja oikeistopolitiikan välillä, mutta suunta on hyvä.
Kaksikosta Immonen tuli valituksi, Alhojärvi jäi vielä tällä kertaa edustajiston ulkopuolelle.
Asioihin voi vaikuttaa
Vaikka edustajistovaalien äänestysprosentti nousikin viime kertaisesta melkein prosenttiyksikön, ei 28, 4 prosentin määrää voi pitää hyvänä. Osa opiskelijoiden äänestyspassiivisuudesta menee varmasti yleisen yhteiskunnallisen poliittisen flegmaattisuuden piikkiin. Katri Immosen mielestä monia opiskelijoita vaivaa voimattomuuden tunne: asioihin ei voi vaikuttaa. Se on harmi, koska Immosen mukaan ylioppilaskunnalla on valtaa, jos sitä vain uskalletaan käyttää.
– Ylioppilaskunnalta pitää edellyttää tiukkuutta kannanotoissa ja toiminnassa, vaatii Immonen.
Helsingissä väännetään kättä muun muassa ylioppilaskunnan taloudesta. Edessä on kovia säästöjä, mutta niiden kohdentamisesta kiistellään.
Korkeakoululaitosta ravisteleva uusi yliopistolaki nostatti vastarintaa myös Helsingissä. Opiskelijatoiminta-liike syntyi pitkälti vastustamaan yliopistouudistusta, mutta on nyttemmin ajanut laajemmin opiskelijoiden asiaa vaatimalla muun muassa kohtuuhintaisia asuntoja sekä korotuksia opiskelijan perusturvaan. Opiskelijatoiminta suuntautui alun alkaenkin yliopistolakia laajemmin vastustamaan yliopistojen ja yleensä yhteiskunnan kapitalisoitumista.
Lauri Alhojärven mielestä opiskelijat olivat liian passiivisia yliopistolain edessä. Sanelupolitiikalla aikaansaatu uudistus runnottiin läpi tiukassa aikataulussa, eikä opiskelijaliike ehtinyt kunnolla mukaan.
– Toisaalta lakimuutos toiseen suuntaan on mahdollista yhtä nopeasti, tuumii Alhojärvi.
Katri Immonen toteaa, miten seuraava suuri haaste on sosiaaliturvan kokonaisuudistusta puuhaavan Sata-komitean linjaukset opintotuen osalta. Tähän mennessä tihkuneet tiedot eivät lupaa hyvää: opiskeluaikoja pyritään lyhentämään lupaamalla enemmän keppiä kuin kannustavia porkkanoita ja opiskelijoiden toimeentuloa ollaan kampeamassa entistä enemmän lainarahan varaan.
Oikeistohegemonia taittumassa?
Sekä Katri Immonen että Lauri Alhojärvi näkevät ainakin opiskelijoiden piirissä merkkejä oikeiston valta-aseman heikkenemisestä. Tästä kielii muun muassa se, että Helsingin yliopistolla kokoomus oli valinnut vaalitunnuksekseen "Sitoutunut oikeisto" -sloganin. Tällä kokoomus yritti peesata Sitoutumattoman vasemmiston tunnuksia. Myös kokoomusnuorten jokin aika sitten lanseeraama verkkokampanja Vaikuta paremmin on selvästi reagointia radikaalin punavihreän vasemmiston toimintakulttuuriin.
Vihreät menestyivät yliopistovaaleissa selvästi aikaisempaa huonommin, mitä voi pitää pienenä yllätyksenäkin. Helsingissä vihreät menettivät kolme paikkaa. Taustalla vaikuttaa selkeästi vihreiden kivinen hallitustaival, jonka aikana puolue on tehnyt oikeistolaista politiikkaa ja jättänyt ympäristöarvotkin vähemmälle.
MARKO KORVELA