Keywords:
Veroparatiisit kuriin ja hallitus ulos!
Moniaatteellinen aktivistien joukko yhteistyössä Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan -kansanliikkeen Turun ja Pääkaupunkiseudun osastojen kanssa järjestää Helsingissä lauantaina 23. huhtikuuta mielenosoituksen, jossa vaaditaan veroparatiiseja kuriin ja hallitusta ulos.
Hallitus haluaa yhtiöittää sosiaali- ja terveyspalvelut.
Harmaa talous maksaa Suomelle arviolta 10–14 miljardia euroa vuodessa. Suurimmat rahat liikkuvat veroparatiisitaloudessa. Sen keskeisin ongelma on, että valtaosa aggressiivisesta verosuunnittelusta hyödyntää lain porsaanreikiä, vaikka on kuitenkin lain hengen vastaista kyseenalaista menettelyä. Nämä rahat ovat pois niistä varoista, joilla rahoitetaan julkiset palvelut, kuten neuvolat, päiväkodit, koulut, yliopistot, sairaalat, terveyskeskukset ja julkinen liikenne.
Lisäksi on huolestuttavaa, että hallitus haluaa yhtiöittää sosiaali- ja terveyspalvelut. Näin julkisilla palveluillamme pääsevät rahastamaan monikansalliset yritykset, joiden tiedetään jo nyt käyttävän hyvin aggressiivista verosuunnittelua.
Ministerit mukana vilunkipelissä
Pääministeri Juha Sipilä on järjestänyt omaisuuttaan niin sanottujen vakuutuskuorien kautta, jotka mahdollistavat omistusten piilottamisen ja osinkojen saamisen verottomana. Valtiovarainministeri Alexander Stubb yrittää valehdella veronkiertoa helpottavan hallintarekisterilain läpi. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on toiminut luxemburgilaisen veroparatiisiyhtiön johdossa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on järjestellyt omaisuutta ulkomaille holdingyhtiön kautta verosuunnittelusyistä.
He kehtaavat väittää, että on pakko leikata pienituloisilta.
He kehtaavat väittää, että on pakko leikata pienituloisilta, jotka jo nyt sinnittelevät toimeentulon rajamailla.
Ainakin nämä neljä ministeriä ovat siis sekaantuneet järjestelmään, jossa suurituloiset voivat piilotella varallisuuttaan ja välttyä maksamasta veroja. Toisaalta he kehtaavat väittää, että on pakko leikata pienituloisilta, jotka jo nyt sinnittelevät toimeentulon rajamailla. Tämän he yrittävät oikeuttaa lietsomalla turhaa paniikkia maan taloustilanteesta.
Verokeinotteluun on puututtava
Mielenosoituksen järjestäjien mielestä oikeudenmukainen tapa kasvattaa valtion tuloja olisi puuttua verokeinotteluun. Talousrikostutkijat ovat tuoneet valtiolle enemmän tuloja kuin heidän palkkaamisensa on maksanut, mutta tähän hallitus ei ole panostanut. Päinvastoin, se leikkasi määrärahat harmaan talouden torjuntaohjelmasta, mutta joutui palauttamaan ne opposition painostuksesta.
Epäluotettavan hallituksen on erottava välittömästi, kuuluu mielenosoituksen vaatimus.
Rasistiset, seksistiset tai muut fasistiset tai fasismin kanssa flirttailevat tunnukset eivät ole tervetulleita mielenosoitukseen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Seppo Ruotsalainen tuo marxilaista näkökulmaa veroparatiiseihin.
Sipilän hallituksen leikkauksilla ja verojen alentamisella rapautetaan hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa.
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.