Jukka Heiskaselta on ilmestynyt uusi artikkelivihkonen Marxin uudet ulottuvuudet – niitä vanhoja unohtamatta. Kirjoittaja kertoo, että tietyssä mielessä Karl Marxin filosofisen ajattelun tiivistämisen tehtävä on mahdoton, koska Marx loi jatkuvasti uutta käsitteistöä, ylitti tieteenalojen rajoja ja monien ihailijoidensakin ymmärryksen. Vihkonen esittelee Marxin filosofista ajattelua eri kausilta.
Keywords:
Vesilain uudistus uhkaa raueta – "Hallitus on pettämässä vaelluskalat ja virtavedet."
28.05.2022 - 10:30
(updated: 13.06.2022 - 10:17)
Vesilain uudistuksen raukeaminen olisi hallituksen pahimpia ympäristöä koskevia epäonnistumisia. Kuvassa Vantaanjoen alin luonnontilainen koski, Ruutinkoski. Kuva Toivo Koivisto
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hallitusta priorisoimaan vesilain uudistuksen. Muuten hallitusohjelmassa oleva vaelluskaloille ja virtavesille tärkeä lakimuutos raukeaa ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa luvattiin: ”Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin.” Lakimuutosta tarvitaan, jotta vaelluskalojen kulkua parantavia lupaehtoja – kuten kalateitä, ohitusuomia ja ympäristövirtaamia – voitaisiin lisätä myös niiden vesivoimaloiden vesitalouslupiin, missä sellaisia ei vielä ole. Tällaisia vanhoja pienvesivoimaloita on Suomessa ainakin 50.
– Hallitus on pettämässä vaelluskalat ja virtavedet. Vesilain uudistuksen raukeaminen olisi hallituksen pahimpia ympäristöä koskevia epäonnistumisia. Myös Euroopan komissio on huomauttanut Suomea virtavesien suojelun parantamisen tarpeesta. Lakimuutos ei olisi iso työ, ja sen ehtisi vielä tehdä, jos asia priorisoidaan. Asiasta on tehty oikeusministeriön arviomuistio, josta kerättiin lausunnot jo vuonna 2019, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Lakihanke putosi pois alkuvuonna julkaistusta hallituksen lainsäädäntöohjelmasta. Se palautettiin kuitenkin suunnitelmiin Luonnonsuojeluliiton ja muiden virtavesitoimijoiden puututtua asiaan. Hallituksen esitystä lakimuutoksesta ei ole kuitenkaan vieläkään kuulunut, joten laki uhkaa raueta eduskuntavaaleihin.
– Vesilain päivittäminen on tärkeä asia, jota hallituksen on nyt ehdottomasti kiirehdittävä. Hallituksen on myös pantava vesivoimaloiden lupien velvoitteiden muutoksin vauhtia myös lisäämällä viranomaisten voimavaroja. Esimerkiksi Kemijoen patojen kalanhoitovelvoitteiden muutoksen käsittely on kestänyt aluehallintovirastossa jo viisi vuotta, sanoo Luonnonsuojeluliiton vanhempi asiantuntija Markku Marttinen.
Kirjoittajan artikkelit
DSL:n viikonlopun seminaarifestivaalilla 18.-19.6. nousee teemoiksi ympäristön, rauhan ja maailman taloudellisen sekä poliittisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset. Alustuksia kuullaan yli kymmeneltä vieraaksi saapuvalta kotimaiselta ja kansainväliseltä vieraalta. Lauantai-iltaan kuuluu myös kulttuuria, kun Matinkylän pirtillä nähdään West African dance show!
SKP:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin eläkkeellä oleva ylilääkäri Liisa Taskinen Kotkasta. Aikaisemmin puolueen varapuheenjohtajana toiminut Taskinen sanoo, että ihmiskunta on suurten ja kiireellisten tehtävien edessä.
- ‹ edellinen
- 19 / 94
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Sakset seis! -kulttuuriadressissa jo lähes 70 000 allekirjoittajaa – Mielenosoitus 5.12. Helsingissä
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.