VIIKON PAKINA: Toveria ei jätetä?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 43/20.11.2009

SDP:ssä on käyty suurta toveritaistelua. Emmekä nyt tarkoita kähinää Jutta Urpilaisen puheenjohtajuudesta tai yritystä saada EU:n presidentiksi Paavo Lipponen, jonka nuoruuden taistolaiset hänen muistelmiensa mukaan pilasivat. Tarkoitamme taistelua toveri-sanan käytöstä.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ehdotti haastattelussaan, että SDP nykyaikaistaisi puheenparttaan luopumalla ensi alkuun toveri-sanan käytöstä.

Mäenpään ehdotus on ymmärrettävä. Toimihenkilöpuolella toveri-sanaa käytetään harvemmin, ja kanssakäymisessä työnantajapomojen kanssa Mäenpää ei ole törmännyt siihen koskaan. Silloin ollaan keskenään hyviä veljiä, selkääntaputteluvaiheessa myös kavereita.

Mäenpää korosti myös, että "SDP ei voi ripustautua mihinkään luokkaan". Tämäkin on ymmärrettävää, onhan kouluissakin siirrytty yhä enemmän luokattomaan opetukseen. Ja mitenkäpä Mäenpään vaatimukseen SDP:n "sopimisesta jopa johtajalle" voitaisiin uskottavasti vastata, jos samalla pidetään vähänkään meteliä työväestä.

Kaiken tämän jälkeen, keskellä kapitalismin syvää kriisiä, ymmärrettävää on sekin, että Mäenpää vaatii SDP:tä ravistamaan harteiltaan "loputkin sosialismin rippeet", luopumaan "rakkaussuhteestaan valtion kanssa" ja "viestittämään ihmisille, että markkinatalous on hyvä juttu".

Seuraavaa loogista askelta, vaatimusta palkansaajien ja vähävaraisten luopumisesta etutaistelusta, Mäenpää ei vielä maininnut.

* * *

Mutta palataanpa tuohon toveri-sanaan.

Vanhimmissa työväenlauluissa käytetään usein säkeiden rimmauksenkin vuoksi sanoja "veljet", "siskot, veikot" jne. Enemmän lauletaan kuitenkin "tovereista": "Meill’ vapauden kaiho soi nyt rinnassamme toverit oi", "Tovereissamme meillä on voimaa", "Älä pelkää kysyä, toveri" jne.

Toveri-sanaa alettiin käyttää työväenliikkeessä 1800-luvun puolivälissä, ja siitä se vakiintui puhekieleen. Aatetoveria ja väljemmin ottaen taistelutoveria merkitsevä sana tunnetaan eri kielissä ympäri maailman. Toveri-sanalla on syvällinen merkitys. Toveriksi kutsuminen lähtee yhteisestä aatteesta ja tavoitteesta sekä siitä, että aate- ja taistelutoverit ovat keskenään samanarvoisia.

Olisi ehkä vainoharhaista väittää, että toveri-sanasta luopuminen tasoittaisi tietä muillekin Mäenpään esittämille "uudistuksille", ja myös aatetoverien samanarvoisuudesta luopumiselle–jos sellaista enää on. Mutta ehkä tämäkin kaihersi mielissä, kun selvä enemmistö demari.fi -uutisportaalin kysymykseen vastanneista vastasi, että toveri-sanaa ei jätetä.

"Sanat tärkeimmätkin käyttö kuluttaa, haalistaa ne niin kuin pukumme", muistutti Vladimir Majakovski. Tärkeintä ei tietenkään ole pelkän sanan säilyttäminen sanana. Tärkeintä on sen sisäistäminen ohjeeksi työväenliikkeen käytännössä. Että toveria ei jätetä.

Jos pidetään kiinni tästä, voidaan voittaa kaikki vaikeudet. Jos ei pidetä, ollaan hukassa.

EERO