Yhdysvaltain kommunistinen puolue: emme enää aio kuolla!
Yhdysvaltain rasistisen oikeuslaitoksen taustalla on hallitseva luokka. Nyt joukkoliikkeet etsivät vaihtoehtoa koko nykymuotoiselle kapitalistiselle Amerikalle, toteavat maan kommunistit.
Black Lives Matter -liike ei syntynyt turhan pantiksi. Protestit saivat uutta pontta, kun poliisi surmasi afroamerikkalaisen Rayshard Brooksin Atlantassa 12. kesäkuuta.
– Taas kerran amerikkalaisen poliisin rasistinen järjestelmä paljasti todellisen luonteensa koko maailmalle, huomauttaa Yhdysvaltain kommunistinen puolue kannanotossaan.
Sillä ei ole väliä, että surmateko tapahtui Atlantassa. Yhtä hyvin se olisi voinut sattua Minneapolisissa, Lousivillessa, Clevelandissa tai Staten Islandissa. Tuntuu siltä, kuin maailmanlaajuisilla, valtavilla protesteilla ei olisi ollut mitään merkitystä. Musta ihonväri on Yhdysvalloissa kriminalisoitu – poliisilla on oikeus tappaa.
Yhdysvaltain kommunistien mukaan on selvää, että sama minne päin maata menee, fasistiselle poliisille ei värillisten elämällä ole merkitystä.
– Kyse ei ole vain muutamasta mädästä omenasta: koko laatikko on mädäntynyt. Eikä se koske vain poliisia, vaan oikeutta, syyttäjiä, lakeja ja niiden laatijoita. Niin kutsutun oikeuslaitoksen taustalla oleva hallitsevan luokan kontrolloima järjestelmä on mätä.
– Me rohkaisemme Yhdysvaltojen kansaa uudistumaan niin, ettei rasismille, seksismille, homofobialle eikä taloudelliselle riistolle anneta enää tilaa.
Ei tilaa rasismille eikä riistolle
Jo viikkojen ajan on eri puolilla Yhdysvaltoja järjestetty monenkokoisia ja –näköisiä mielenosoituksia. Niiden vaatimuksena on ollut muun muassa poliisin asettaminen tehokkaamman valvonnan alaiseksi, rahoituksen leikkaaminen, poliisien aseistuksen karsiminen sekä vankilajärjestelmän purkaminen.
Laajat joukot afroamerikkalaisia, latinoja, aasialaisia, alkuperäiskansoja ja valkoisia haluaa määritellä oikeuden käsitteen uusiksi. Samalla etsitään vaihtoehtoa koko nykymuotoiselle kapitalistiselle Amerikalle. Kansanliikkeet vaativat kurille, vankiloille ja kohtuuttomille rangaistuksille perustuvan järjestelmän purkamista ja uuden rakentamista.
– Me rohkaisemme Yhdysvaltojen kansaa uudistumaan niin, ettei rasismille, seksismille, homofobialle eikä taloudelliselle riistolle anneta enää tilaa. Amerikan kaduilta ja työpaikoilta kasvaa uusi kansalaisyhteiskunta. Enää ei riitä pelkkä mielenosoittaminen, myös työläiset haluavat lakkoilla. Se johtaa väistämättä siihen, että työväenluokkainen Yhdysvallat alkaa kasvaa ja kukoistaa.
Vaatimukset keskeisiä
Muutos ei ole helppo, huomauttavat yhdysvaltalaiset kommunistit. Se vaatii mielenosoituksia, lakkoja, valtauksia, boikotteja ja myös vaaleihin osallistumista. Keskeisiä ovat vaatimukset. Ennen muuta republikaanien ja demokraattien esitykset poliisin resurssien lisäämisestä on hylättävä.
Vaalit ovat tärkeitä, ja niin myös uudet tavat, joilla kansanvallasta ja kamppailusta keskustellaan.
– Joukkojen liikehdinnässä on kyse siitä, kenen hallussa on valtio- ja hallitusvalta. Me julistamme kovaa ja selvästi: emme enää odota emmekä enää aio kuolla! toteaa Yhdysvaltain kommunistinen puolue.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.