YK taas miehityksen viikunanlehdeksi Irakiin
Yhdistyneitä kansakuntia patistetaan taas palaamaan Irakiin. Kansainvälisesti hyväksytyn suunnitelman mukaan YK:lle kaavaillaan laajennettua poliittista roolia USA:n vasallina toimivan Irakin hallituksen tukemisessa.
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 10. elokuuta yksimielisesti päätöslauselman, joka valtuuttaa YK:n palaamaan Irakiin lähes neljän vuoden kuluttua siitä, kun se poisti suurimman osan henkilöstöstään maasta autopommin tapettua sen lähettilään.
USA:n ja Britannian yhdessä junailema päätöslauselma tulee tarvittaessa toimimaan viikunanlehtenä koalition joukkojen vetämiselle Irakista lähikuukausina ja särkyneiden palasten panemiselle paikalleen sen jälkeen. Mutta USA ja Britannia kiistävät sellaiset aikeet.
USA rakentaa parhaillaan Bagdadin vihreälle vyöhykkeelle maailman suurinta suurlähetystöä ja eri puolille maata sotilastukikohtia. USA puskee myös läpi öljylakia, joka antaisi Irakin öljyrikkaudet yhdysvaltalaisten yhtiöiden käsiin.
YK:n henkilöstö evakuoitiin pikaisesti Irakista sen jälkeen kun maailmanjärjestön johtava edustaja Sergio Vieira de Mello ja 21 muuta ihmistä sai surmansa elokuussa 2003. Hyökkäyksellä, jonka tekijöiksi leimattiin terroristit mutta joka antoi USA:lle vapaammat kädet huseerata ilman YK:n silmälläpitoa, oli traumaattinen vaikutus turvallisuudesta huolestuneeseen YK:n henkilöstöön.
YK:n paluu on niin ristiriitoja herättävä, että järjestön henkilöstöyhdistys kehotti pääsihteeri Ban Ki-Moonia vetämään pois 35 vielä Irakissa toimivaa kansainvälistä työntekijää ja olemaan sijoittamatta enää ketään.
Mutta YK:n pääsihteeri on luvannut presidentti George W. Bushille YK:n henkilöstön määrän lisäämistä Irakissa 95:een lokakuuhun mennessä.
Päätöslauselma antaa YK:n tehtäväksi "neuvoa, tukea ja avustaa Irakin hallitusta ja kansaa edistäen muun muassa poliittista vuoropuhelua ja kansallista sovintoa". Se myös valtuuttaa YK:n järjestämään alueellista ja kansainvälistä apua Irakille sekä helpottamaan alueellista dialogia muun muassa rajaturvallisuuteen, energiaan ja pakolaisiin liittyvissä kysymyksissä.
YK:ta pyydetään auttamaan humanitaarisen avun toimittamisessa ja kahden miljoonan Syyriaan ja Jordaniaan paenneen pakolaisen paluun helpottamisessa. USA:n YK-suurlähettiläs Zalmay Khalilzad ilmaisi toiveen, että muun muassa vuoden 2003 hyökkäystä vastustaneiden maiden kuten Venäjän ja Ranskan tukema päätöslauselma olisi ponnahduslauta Irakin nukkehallitukselle annettavalle suuremmalle kansainväliselle tuelle.
Päätöslauselma hyväksyttiin ajankohtana, jolloin Bushiin kohdistuu kasvava poliittinen paine hyväksyä aikataulu USA:n joukkojen vetäytymiselle, kun 20 000 lisäsotilaan paljon mainostettu "hyökkäysaalto" on epäonnistunut Bagdadin saamisessa valvontaan.
Brittijoukot Basrassa ovat myös saaneet vastaansa shiiajoukkojen lisääntyneitä hyökkäyksiä paikallisen väestön odottaessa, että Gordon Brown vetää jäljellä olevat 5 000 sotilasta pois Etelä-Irakista.
On olemassa vahvoja epäilyksiä siitä, miten tehokas YK voi olla Irakissa, kun otetaan huomioon, että USA ei piitannut Vieira de Mellon neuvoista.
ERKKI SUSI