Yliopistolaki uusiksi
Yliopistolain uudistus "on fantastinen uudistus, aivan loistava uudistus. Se on parasta mitä suomalaisille yliopistoille on tapahtunut sen jälkeen kun ne on perustettu", kehui kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen puolueväelleen 14. maaliskuuta Hämeenlinnassa.
Siinä oli – kokoomuksen eurovaalisloganin iskusanoja lainaten – enemmän intoa kuin tietoa ja taitoa. Vähän värittömämmin sanoin yliopistolakiehdotusta kehua retostivat myös kokoomuslainen opetusministeri Henna Virkkunen ja monet muut. Samalla kun opiskelijat ja muu korkeakouluväki kävivät sitkeää taistelua lakiehdotusta vastaan.
Edunkunnan perustuslakivaliokunta heitti kylmää vettä Kataisen ja kumppanien niskaan lausunnossaan, jossa muun muassa todettiin, että ulkopuolisille annettava oikeus valita yliopistojen hallitusten enemmistö on perustuslain vastaista ja rikkoisi yliopistojen oikeutta itse päättää hallintonsa enemmistöstä.
Perustuslakia oltiin valmiit rikkomaan – vaikka tätä valiokunta ei suoraan sanonut – yliopistolaitoksen muuttamiseksi "enemmän business-luonteiseksi" ja elinkeinoelämän hallitsemaksi.
Valiokunta myös piti erikoisena sitä, että säätiöpohjalta jatkossa toimivia yliopistoja, pääkaupunkiseudun Aaltoa ja Tampereen teknillistä yliopistoa, on ryhdytty toteuttamaan jo ennen kuin niitä koskeva lainsäädäntö on edes valmis. Niille on jo muun muassa valittu ulkopuoliset hallitukset, Aallolle uusi rehtorikin.
Nyt tilanne on sellainen, ettei siitä enää selvitä valmistelemalla sivistysvaliokunnassa "tarvittavat pykälämuutokset". Yliopistouudistuksessa on otettava aikalisä ja koko hanke on palautettava uudelleen valmisteluun.
ERKKI SUSI