Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Ympäristöä parantavat isot lait jumissa hallituksessa
Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa hallitusta siitä, että hallitusohjelman tärkeimmät ympäristöä koskevat lait – luonnonsuojelulaki, ilmastolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki – ovat myöhässä. Liitto vaatii niiden saamista lausunnolle pian, ettei niiden valmistelu myöhästy.
– Hallitusohjelmassa luvattiin parantaa lakeja ilmastokriisin ja luontokadon torjumiseksi. Luonnonsuojelulaki, ilmastolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki luvattiin lausunnolle ennen kesää, mutta ne ovat juuttuneet hallituksen sisäiseen valmisteluun, toteaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.
Myöhästymisen syy on Sanna Marinin hallituksen aikaisemmasta poikkeavissa pelisäännöissä.
– Kaikkien hallituspuolueiden pitäisi hyväksyä lausunnolle menevät lakiluonnokset. Mutta jos lait hyväksytään poliittisesti ennen lausuntokierrosta, mitä merkitystä lausuntokierroksella enää olisi, Veistola ihmettelee.
Veistola muistuttaa, että hallitusohjelman ympäristötavoitteet koskevat kaikkia hallituspuolueita, eikä ympäristöä parantavien lakien jarruttaminen ole hyväksyttävää.
Luonnonsuojeluliiton tärkeinä pitämiä uudistuksia
Luonnonsuojelulain valmistelutyöryhmien jälkeisessä luonnoksessa on muun muuassa nykyistä lakia syvempi yhteys ilmastokriisiin. Tärkeää on myös luonnonsuojelualueiden, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien parempi turvaaminen sekä ekologinen kompensaatio.
Ilmastolakiin olisi Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeää saada EU:ta tiukemmat päästötavoitteet. Koordinoivan ministeriön pitää olla ympäristöministeriö. Kansalaisten ympäristöoikeudet on tärkeä saada lakiin saamelaisten oikeuksia ja muutoksenhakuoikeutta myöten.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin on Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeää saada sitova ilmastopykälä. Luontokadon torjumiseksi viherrakenteen tulee olla pakollisena asiana kaikilla kaavatasoilla. Lisäksi on turvattava kaavahierarkia: maakuntakaavojen ohjausvaikutusta kuntien kaavoihin ei pidä heikentää eikä nykyistä kuntien yhteistä yleiskaavaa korvata oikeusvaikutteettomalla kaupunkiseutusuunnitelmalla. Myös kuntien kaavoitusmonopoli sekä järjestöjen ja ely-keskuksen muutoksenhakuoikeudet pitää turvata.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.