Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Ympäristöä parantavat isot lait jumissa hallituksessa
Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa hallitusta siitä, että hallitusohjelman tärkeimmät ympäristöä koskevat lait – luonnonsuojelulaki, ilmastolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki – ovat myöhässä. Liitto vaatii niiden saamista lausunnolle pian, ettei niiden valmistelu myöhästy.
– Hallitusohjelmassa luvattiin parantaa lakeja ilmastokriisin ja luontokadon torjumiseksi. Luonnonsuojelulaki, ilmastolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki luvattiin lausunnolle ennen kesää, mutta ne ovat juuttuneet hallituksen sisäiseen valmisteluun, toteaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.
Myöhästymisen syy on Sanna Marinin hallituksen aikaisemmasta poikkeavissa pelisäännöissä.
– Kaikkien hallituspuolueiden pitäisi hyväksyä lausunnolle menevät lakiluonnokset. Mutta jos lait hyväksytään poliittisesti ennen lausuntokierrosta, mitä merkitystä lausuntokierroksella enää olisi, Veistola ihmettelee.
Veistola muistuttaa, että hallitusohjelman ympäristötavoitteet koskevat kaikkia hallituspuolueita, eikä ympäristöä parantavien lakien jarruttaminen ole hyväksyttävää.
Luonnonsuojeluliiton tärkeinä pitämiä uudistuksia
Luonnonsuojelulain valmistelutyöryhmien jälkeisessä luonnoksessa on muun muuassa nykyistä lakia syvempi yhteys ilmastokriisiin. Tärkeää on myös luonnonsuojelualueiden, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien parempi turvaaminen sekä ekologinen kompensaatio.
Ilmastolakiin olisi Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeää saada EU:ta tiukemmat päästötavoitteet. Koordinoivan ministeriön pitää olla ympäristöministeriö. Kansalaisten ympäristöoikeudet on tärkeä saada lakiin saamelaisten oikeuksia ja muutoksenhakuoikeutta myöten.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin on Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeää saada sitova ilmastopykälä. Luontokadon torjumiseksi viherrakenteen tulee olla pakollisena asiana kaikilla kaavatasoilla. Lisäksi on turvattava kaavahierarkia: maakuntakaavojen ohjausvaikutusta kuntien kaavoihin ei pidä heikentää eikä nykyistä kuntien yhteistä yleiskaavaa korvata oikeusvaikutteettomalla kaupunkiseutusuunnitelmalla. Myös kuntien kaavoitusmonopoli sekä järjestöjen ja ely-keskuksen muutoksenhakuoikeudet pitää turvata.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.