Yritysjohdon kohtuuton palkitseminen on oire kapitalismin syvenevästä kriisistä
Pörssiyhtiöiden johtajien ylisuuret palkitsemisjärjestelmät ovat eräs kuvitteellisen eli fiktiivisen talouden kärjistynyt ilmenemismuoto. Kuvitteellisen pääoman (fiktives Kapital) olemuksen paljasti Karl Marx (1818-1883), joka totesi, että kuvitteelliselle taloudelle on ominaista rahan vaihtuminen suoraan rahaksi ilman työ- tai tuotantoprosessin välitystä Rahaa poikiva raha (Geld heckendes Geld) on täydellisesti irtaantunut perustuotannosta.
Järjestelmän ja
yksilön ahneus
Eräs keskeinen syy nykyisiin johdon ylisuuriin palkitsemisiin on paitsi johtajien ahneus myös ja nimenomaan kapitalistisen talousjärjestelmän kapea-alaisuus jossa virtuaalitalouden synnyttämä ylenmääräinen raha valuu yli reunojen. Yritysjohto ei pidä mahdollisena investoida järjestelmän synnyttämää ja esim. suotuisan tuulen (windfall) siivittämää ylimääräistä rahaa oman ahtaan spesiaalialueensa ulkopuolelle Miksi? Siksi että oman sektorin "ulkopuolella" on uhkana voittojen kasvun hidastuminen eli toinen Marxin paljastama "peikko": voiton suhdeluvun alenemistendenssi.
Erääksi "ratkaisuksi" ja vaihtoehdoksi valitaan yritysjohdon (yletön) palkitseminen, koska liiallinen raha on yksinkertaisesti "sijoitettava" jonnekin – mieluummin mahdollisimman kauas perustuotannon palkoista ja palkansaajista. Paljon puhuttu yritysjohdon ahneus on ratkaisevasti seurausta turbokapitalismin ahneudesta ja järjestelmän kapea-alaisuudesta, mikä ei sulje pois sitä etteikö yritysjohtajien ja avainhenkilöiden henkilökohtainen ja järjestelmästä riippumaton ahneus olisi sekin vähintään kiitettävällä tasolla.
Kammottavaa
Marx totesi porvarillisten taloustieteilijöiden tuntevan kammoa voiton suhdeluvun alenemistendenssin edessä. Miksi tuntevat? Ilmeisesti siksi, että pääomanomistajan käymä kamppailu tuon tendenssin torjumiseksi ja voittotason kohottamiseksi saa järjettömiä muotoja. Nythän Fortumin esimerkki osoittaa, että nousukauden päätteeksi lauenneet yritysjohdon palkkiot ovat järkyttävän (suorastaan kammottavan) korkealla tasolla kun otetaan huomioon, että kasvava osa kansasta on tällä hetkellä työttömänä sekä erilaisissa hoito-, leikkaus-, toimeentulotuki- ja leipäjonoissa.
Voidaan myös kysyä, eikö esim. menettelyssä, jossa yritys (Fortum, Nokia) ostaa massiivisesti omia osakkeitaan ja mitätöi ne, ole kyse taloudellisten arvojen tuhlaamisesta ja jopa tuhoamisesta?
Ministeri Mauri Pekkariselle vuonna 2006 esittämässään kirjallisessa kysymyksessä kansanedustaja Annika Lapintie totesi, että päätöksellä ostaa omia osakkeitaan miljardilla eurolla (seuraavien kolmen vuoden aikana) ja mitätöidä ne, Fortum halusi purkaa kertynyttä ylivarallisuuttaan. Lapintie luonnehti menettelyä suoranaiseksi järjettömyydeksi, sillä osakeostoihin varatut varat olisi ollut valtio-omistajan edun mukaista investoida mm. uuteen ja ekologiseen energiateknologiaan (Kirjallinen kysymys 217/2006 vp 23.3.2006).
...
SEPPO RUOTSALAINEN
Kirjoittaja on valtion tri ja erikoistutkija