Yritysten voitot uusjakoon
Pörssiyhtiöiden osakkeenomistajat kuittasivat osinkoina vuonna 2005 yhteensä 8 380 miljoonaa euroa, joka on uusi ennätys. Pörssiyhtiöiden osinkojen määrä on kahdeksankertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuodesta 1996 lähtien ovat pörssiyhtiöt rikastuttaneet omistajiaan 42,6 miljardilla eurolla.
Myös muut kuin pörssiyhtiöt ovat jakaneet mittavia osinkoja omistajilleen, jopa enemmän kuin pörssiyhtiöt. Kaikista suomalaisyhtiöistä on vuodesta 1996 lähtien jaettu osinkoina lähes 86 miljardia euroa.
Pörssiyhtiöiden osakkeita omistavien omaisuus on myös lisääntynyt osakkeiden markkina-arvojen voimakkaan kasvun seurauksena. Esimerkiksi vuoden 2005 tammikusta vuoden 2006 tammikuuhun Helsingin pörssiin listautuneiden yhtiöiden osakkeitten yhteenlaskettu markkina-arvo kasvoi 161 miljardista 210 miljardiin eroon.
Pörssiosakkeilla käytiin kauppaa noin 225 miljardilla eurolla vuoden 2005 aikana. Tästä syntyneet mittavat myyntivoitot ovat lisänneet pääomatulojen kasvua merkittävästi.
Bruttokansantulo on kasvanut kymmenen vuoden aikana reaalisesti noin 40 prosentilla. Talouden kasvusta ja yritysten voitoista on suurin osa ohjattu pääomatulojen saajille palkkojen kustannuksella. Erityisen hyvin tämä kehitys näkyy yritysten voittojen osuuden kasvuna ja työvoimakulujen osuuden pienentymisenä (kaavio).
Osa yritysten voitoista käytetään yritysten itsensä toimesta sijoittamalla niitä kansainvälisille osakemarkkinoille ja yritysostoihin ulkomailta. Uusinvestointeihin ei käytetä juuri nimeksikään – varsinkaan ei kotimaahan. Kaikki lupaukset uusista työpaikoista jotka ennen EU-jäsenyydestä käytyä kansanäänestystä annettiin, on petetty.
Suomi pääoman veroparatiisi
Osingoista ei niiden saajat maksa kunnille veroa ollenkaan. Valtion verostakin osingonsaajat on lähestulkoon kokonaan vapautettu. Verotussäännökset ovat niin väljät, ettei ole mikään konsti kiertää verot kokonaan suuristakin osinkotuloista.
Osingoista ei makseta myöskään eläkevakuutusmaksuja ei sosiaaliturva- eikä työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksuja. Valtavia summia osinkotuloja saavat rikkaat ja hyvätuloiset ovat tässä suhteessa yhteiskunnan vapaamatkustajia sanan täydessä merkityksessä.
Vanhasen hallitus vapautti suuromistajat myös omaisuusverosta. Näin siis myös ne pörssiosakkeita omistavat miljardöörit, joiden omaisuus vuoden aikana lisääntyi noin 50 miljardilla eurolla, vapautettiin omaisuuden perusteella perittävistä veroista.
Samaan aikaan kun talous on talous kasvanut ja uutta varallisuutta syntynyt ennätyksellisesi, ovat hallitukset leikanneet sosiaaliturvaa ja kuntien valtionosuuksia kuluneen 15 vuoden aikana voimakkaasti. Tulonjaon muutosta pääoman hyväksi on toteutettu määrätietoisesti uusliberalistisella hallituspolitiikalla.
Röyhkeääkin röyhkeämpi UPM
Tapaus UPM paljastaa nykyisen politiikan sisällöstä kaiken. Tämä Suomen kannattavin paperiteollisuuden suuryritys vähentää 3 600 työntekijää ja lakkauttaa kokonaisia tehtaita. Samaan aikaan yhtiö jakaa omistajilleen osinkoja 392 miljoonaa euroa. Lisäksi se aikoo käyttää noin 900 miljoonaa euroa yhtiön osakkeiden takaisinostamiseen osakkeenomistajilta, joille se vuonna 2003 lahjoitti ilmaiseksi yhden osakkeen kutakin vanhaa osaketta kohden.
Osingot ja osakkeitten takaisinostaminen ovat yhtiön lahja omistajille. UPM ostaa takasin osakkeenomistajille ilmaiseksi antamiaan osakkeita käypään markkinahintaan, joka vielä nousi yhdessä yössä saneerausilmoituksen jälkeen noin 15 prosentilla. Kyse on suoranaisesta puhalluksesta.
Omistajat saavat tehdä 20 prosentin hankintamenovähennyksen verotuksessa ilmaiseksi saatujen osakkeitten myyntihinnasta. Jäljelle jäävästä 80 prosentin osuudesta maksetaan 28 prosentin vero. 900 miljoona euron ostosummasta jää osakkeenomistajille puhtaana käteen lähes 700 miljoonaa euroa.
UPM:n viime vuoden todellinen voitto oli 515 miljoonaa euroa. Yhtiön johto kirjasi tilinpäätökseen kertaluontoisina menoerinä metsäteollisuuden julistamasta työsulusta aiheutuneet 195 miljoonan euron menetykset, epäonnistuneista yritysostoista yli 200 miljoonan tappiot ja kartellilakien rikkomisesta 57 miljoonan sakot. Nämä ovat kaikki ovat yksin yhtiön johdon aiheuttamia tappioita. Työntekijät ovat niihin syyttömiä. UPM:n hallitukseen kuuluvat muun muassa Martti Ahtisaari, Jorma Ollila ja Vesa Vainio, tunnettuja yhteiskuntavaikuttajia kaikki.
Kyse on työntekijöiden työn tuloksista
Yritysten voitot ovat työntekijöiden työn tulosta. Sen sijaan, että ne jaetaan omistajille, on niitä suunnattava työntekijöiden palkkoihin. Palkkojen korottaminen hyödyttäisi myös julkista sektoria lisääntyneinä verotuloina, joka parantaisi kuntienkin mahdollisuuksia tuottaa kuntalaisille välttämättömiä palveluita.
Toinen merkittävä keino muuttaa tulonjakoa terveempään suuntaan, on veropolitiikka. Kun pääomatuloja ryhdytään verottamaan kuten palkkatuloja ja saatetaan ne myös kunnallisverotuksen piiriin, saadaan huomattavasti lisää varoja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Verotuksen piiriin tulisi kymmeniä miljardeja euroja nyt täysin verovapaita tai erittäin kevyesti verotettuja pääomatuloja.
ARTO VIITANIEMI
Kirjoittaja on SKP:n pääsihteeri, Järvenpään kaupunginvaltuutettu.