YTN jatkaa teknologiateollisuuden lakkoa
Ylempien toimihenkilöiden YTN:n teknologiateollisuuden historian ensimmäinen lakko alkoi tiistaina 1. marraskuuta. Lakko koskee ensivaiheessaan noin 10 000 henkilöä.
Teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt vastustavat lakkotaistelulla työnantajaliiton ajamaa matalatasoista palkkaratkaisua, jossa osa palkankorotuksesta on työnantajan yksipuolisesti päätettävissä ja voisi jäädä jopa kokonaan saamatta. Lakossa on kyse myös siitä, että työnantaja ei halua lainkaan korvata matkatöissä vapaa-ajalle tulevia matka-aikoja.
Lakon sovittelu jatkuu sunnuntaina 6.11. puolilta päivin. Jos sopuun ei päästä, laajenee työtaistelu maanantaina uusiin yrityksiin. Näiden yritysten joukossa on muun muassa Nokia.
YTN on antanut lakkovaroituksen myös tietotekniikan palvelualoille yhdessä Tietoalan Toimihenkilöiden kanssa. Alalla riidellään käytännössä samoista asioista kuin teknologiateollisuudessa. Myös työnantajaliitto on sama. Tämän lakon ensimmäinen vaihe alkaa maanantaina 7.11. ja toinen vaihe 15.11., mikäli sovintoon ei sitä ennen päästä.
YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi pitää työnantajaliitto Teknologiateollisuuden asennetta täysin käsittämättömänä ja henkilöstöryhmien tasa-arvoisen kohtelun vastaisena.
Tietotekniikan palvelualan vastuullinen asiamies ja pääneuvottelija Jani Huhtamella ihmettelee työnantajan jääräpäistä asennetta raamiratkaisun toteuttamisen suhteen.
– Metalliliiton ja Pron ratkaisut eivät enää kelpaakaan, vaikka hinta on täsmälleen sama. Nyt lienee haluja testata porukan lakkovalmiutta, Huhtamella päättelee.
Liiton mukaan YTN on saanut lokakuun aikana lähes tuhat uutta henkilöjäsentä. Teknologiateollisuuden meneillään oleva lakko ja sitä edeltänyt lakonuhka on saanut ihmiset liikkeelle.
Suomen kommunistisen puolueen sihteeristö tukee YTN:n lakkokamppailua riittävien palkankorotusten ja muiden henkilöstöryhmien kanssa yhdenvertaisen kohtelun puolesta. SKP:n sihteeristö huomauttaa, että teknologiateollisuus jakaa samaan aikaan omistajilleen ja johtajilleen valtaisia summia osinkoina ja optioina.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.