Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Arvostettu saksalainen dokumenttiohjaaja: Yksityistäminen ei kannata!

    Arkiston arkiston artikkeli
    8.2.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 6 / 8.2.2008

    – Mikä todella huolestutti minua ennen kuin aloitin dokumentin teon oli, että kaikki sanoivat, ettei voi tehdä mitään laajalle levinneelle yksityistämiselle, vaikka se vaikuttaa niin radikaalisti monien ihmisten elämään, sanoo yksityistämisestä kertovan dokumentin The Big Sellout saksalainen ohjaaja Florian Optiz.

    Opitz on freelance-dokumenttiohjaaja, joka on tehnyt useille eurooppalaisille tv-kanaville dokumentteja globalisaatiosta sekä henkilökuvia muun muassa Charles de Gaullesta ja Naomi Kleinista.

    Yksityistämisen kuvitteelliset edut

    – Kenellä on mahdollisuus saada juomakelpoista vettä, energiaa, terveydenhuoltoa ja käyttää julkista liikennettä? Vain niillä, joilla on varaa maksaa siitä, kuvailee Opitz yksityistämisen seurauksia.

    The Big Sellout -dokumentissa kerrotaan yksityistämisen seurauksista niin ylätasolta kuin kadunmiehen näkökulmasta. Ääneen pääsee muun muassa talouden Nobel-palkinnon vuonna 2001 voittanut Joseph Stiglitz, joka oli yksi Maailmanpankin johtoportaan jäsenistä ja nykyisin tullut tunnetuksi voimakkaasta kritiikistään uusliberalismia kohtaan.

    – Saksalaisessa mediassa puhuttiin vain yksityistämisen hyvistä puolista vuonna 2003, jolloin aloin tehdä dokumenttia. Media antoi kuvan, että palvelut muuttuisivat halvemmiksi ja tehokkaammiksi yksityistämisen kautta, Optiz kertoo Tiedonantajan haastattelussa.

    Optiz halusi myös tehdä laajalle yleisölle tunnetuksi asiat, jotka liittyvät yksityistämiseen.

    – Julkisia palveluja oli totuttu haukkumaan tehottomiksi ja kalliiksi, mutta harva oli ajatellut mitä se tarkoittaisi, jos ne yksityistettäisiin, kertoo Optiz.

    Yksityistäminen Saksassa nyt kirosana

    The Big Sellout -dokumentin rahoituksen hankkiminen oli aluksi hankalaa. Aihetta pidettiin liian abstraktina ja uskottiin, ettei se kiinnostaisi laajempaa yleisöä.

    – Nythän tilanne on päinvastainen. Keskustelu yksityistämisestä on kiihkeimmillään Saksassa. Puhutaan rautateiden yksityistämisestä, ja energiasektorin yksityistäminen on kaksin-, kolminkertaistanut hinnat. Lupaukset mitä puhuttiin yksityistämisen hyödyistä eivät olekaan pitäneet paikkansa, Optiz sanoo.

    Optizin mukaan saksalaisessa mediassa on tullut täyskäännös. Nykyisin kun yksityistämisen todelliset seuraukset ovat nähtävissä, on tullut muodiksi haukkua yksityistämistä, ja mediat, jotka kannustivat yksityistämistä, ovat siis vaihtaneet kantansa täysin.

    – Julkiset palvelut ovat usein niin sanotusti luonnollisia monopoleja. Useat maat 20–30-luvuilla tai toisen maailmansodan jälkeen antoivat valtion hoidettavaksi tiettyjä palveluja, koska pidettiin tärkeinä, että kaikilla on mahdollisuus saada näitä palveluja. Silloin ajateltiin että kaikkien pitäisi saada sähköä, vettä, terveydenhuoltoa ja mahdollisuus käyttää julkista liikennettä. Mutta tuntuu, että olemme unohtaneet nykyisin, kuinka tärkeätä on, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus saada näitä palveluja, Optiz muistuttaa.

    Uusliberalismi ja kaksinaismoraali

    Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki ovat ajaneet yksityistämistä uusliberalistisen talouspolitiikan hengessä pitkään. Vaikka nämä instituutiot väittävät uusliberalistisen ajattelun olevan peräisin taloustieteestä, niin Optiz näkee uusliberalismin olevan ennen kaikkea poliittinen ideologia.

    Optiz näkee myös kaksinaismoraalia vapaan markkinatalouden ja uusliberalismin suhteen. Hän mainitsee esimerkiksi Yhdysvallat, joka on ajanut markkinataloutta kaikkialle maailmassa, mutta kun Yhdysvallat on mahdollisesti menettämässä neljätoista miljoonaa työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana, niin kaikkia markkinatalouden sääntöjä ei halutakaan enää noudattaa.

    – Vahvimmat selviytyvät -ajattelusta ei pidetäkään enää kiinni, kun vahvin ei selviydykään, Optiz huomauttaa.

    Tärkeää antaa oikea kuva

    Suomessa on tällä hetkellä menossa valtaisa yksityistämisbuumi. Voiko sitä vastustaa?

    – Median pitäisi informoida mitä yksityistäminen on tehnyt muualla maailmassa. On useita kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksia, jotka osoittavat, että yksityistäminen ei useimmissa tapauksissa kannata, vaan palveluista on tullut kalliimpia ja tehottomampia. On tärkeätä antaa oikea kuva yksityistämisestä, Optiz vastaa.

    Suomessa kuten muuallakin maailmassa usein sosiaalidemokraattiset puolueet ovat toteuttaneet yksityistämistä. Optizin mielestä monet näistä puolueista eivät ole enää nykyisin samalla tavalla sosiaalidemokraattisia kuin mitä on totuttu ajattelemaan aikaisemmin.

    – Sosiaalidemokraattiset puolueet usein haluavat todistaa olevansa talouselämämyönteisiä. Sen takia ne uskovat kaiken mitä talouselämä niille kertoo esimerkiksi yksityistämisestä, Optiz toteaa.

    Teksti ja kuva: ARI SARDAR


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Työterveyslaitoksen selvitys tarkasteli työhyvinvoinnin kehitystä kahdeksalla hyvinvointialueella. Kuva Eeva Rista CCO 4.0
    Uutiset
    24.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Leikkauspolitiikka murentaa sosiaalipalvelujen ammattietiikkaa

    Työterveyslaitoksen tuore selvitys (22.1.

    Man Stressed At Work
    Politiikka
    23.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Karenssien kiristykset ja toimeentulotuen leikkaukset ajavat ahdinkoon

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!