Asukkaiden viestit valtuutetuille
Helsingin Aleksanterinkadulla oli keskiviikkona näyttävä mielenosoitus. Kaupunginvaltuuston kokoukseen matkalla olleet valtuutetut otettiin vastaan reilun 30 metrin mittaisella Asukkaiden viestien seinällä.
Helsinki liikelaitoksineen teki esimerkiksi viime vuonna voittoa 363 miljoonaa euroa (tulos ennen ylimääräisiä varauksia ja rahastointeja). Jopa varsinaisesta palvelutoiminnasta ilman liikelaitoksia kertyi ylijäämää. Helsinki-listat keräsi syksyn ajan ehdotuksia ja viestejä kaupungin asukkailta siitä, miten kaupungin voitot pitäisi budjetoida.
Kaupunginhallituksen ryhmät aikovat sopia budjetista maanantaina 27.10 eli heti vaaleja seuraavana päivänä. Helsinki-listat haluaa haastaa kaikki valtuustoryhmät kertomaan jo ennen vaaleja äänestäjille, millaisen budjetin ne ovat valmiita hyväksymään.
Haaste Helsinki-lisästä
SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä tukee Helsingin kaupungin kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan järjestöneuvottelukunnan esitystä erillisen 20 miljoonan euron määrärahan varaamisesta kaupungin talousarvioon työntekijöiden palkkojen korottamiseksi.
– Olemme jättäneet jo keväällä edellisten vuosien tapaan talousarvioaloitteen, jossa esitän 35 miljoonan euron lisäämistä ensi vuodesta alkaen talousarvioon palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi niin sanotulla Helsinki-lisällä, sanoo SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.
Ryhmä haastaa myös muut valtuustoryhmät vastaamaan julkisesti Järjestöneuvottelukunnan esitykseen palkkojen korottamisesta ensi vuoden budjetissa.
Kunnollinen korvaus työntekijöille
Kaupungin työntekijöiden palkkataso on jäänyt jälkeen asumisen ja muiden elinkustannusten noususta, joka on pääkaupungissa muuta maata nopeampaa. Palkat ovat jääneet jälkeen myös yksityisen puolesta ja monissa tapauksissa myös naapurikuntien palkkojen kehityksestä. Tästä syystä kaupungin on vaikea saada moniin tehtäviin työtekijöitä.
Palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamisen tarvetta korostaa se, että kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään kun suuret ikäluokat jäävät lähivuosina eläkkeelle. Tämä voi johtaa julkisten palvelujen rapautumiseen, ellei kaupungin työntekijöiden palkkatasoa nosteta.
Hakasen mukaan palkkojen korottaminen on myös tasa-arvokysymys.
– Suurin osa kaupungin työntekijöistä on naisia. Kaupungin tasa-arvotavoitteet jäävät palkkauksen osalta tyhjän päälle, ellei niiden toteuttamiseksi osoiteta myös lisää rahaa palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen. Työntekijöiden on jo korkea aika saada kunnollinen korvaus tekemästään työstä. henkilöstön saatavuus ja toimeentulo on myös palveluja tarvitsevien asukkaiden etu. (TA)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
