Avoimien työpaikkojen määrä romahti

Avoimien työpaikkojen määrä jatkoi jyrkkää laskuaan vuoden 2025 lopulla. Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan vuoden viimeisellä neljänneksellä oli avoinna noin 22 700 työpaikkaa, mikä on peräti 31 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024. Lasku näkyy sekä edelliseen neljännekseen verrattuna että koko vuoden tasolla.

Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan työmarkkinoiden dynamiikka on muuttunut nopeasti ja laaja-alaisesti. Loppuvuonna avoinna olleista työpaikoista 30 prosenttia oli määräaikaisia ja 16 prosenttia osa-aikaisia. Yliaktuaari Kirsi Toivonen kuvaa muutosta poikkeuksellisen voimakkaaksi:

”Määräaikaisten työpaikkojen osuus pysyi vuodentakaisella tasolla, kun taas osa-aikaisten osuudessa nähtiin kuuden prosenttiyksikön lasku. Suhteellisesti tarkastellen suurin pudotus tapahtui juuri osa-aikaisissa työpaikoissa, sillä niitä oli loppuvuonna tarjolla vain puolet viime vuoden määrästä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kirsi Toivonen tiedotteessa (20.2.2026).

Koko vuoden 2025 aikana avoinna oli keskimäärin 34 100 työpaikkaa. Tämä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024 – ja samalla vähiten sitten vuoden 2016. Yliaktuaari Matti Lahdenmäki tiivistää tilanteen historiallisen mittaluokan muutokseksi:

”Viime vuonna avoinna oli vähiten työpaikkoja sitten vuoden 2016. Vuoden 2022 tasoon verrattuna avoimien paikkojen määrä on puolittunut”, sanoo Lahdenmäki.

Suuralueet sukeltavat – Länsi-Suomi syöksykierteessä

Avoimien työpaikkojen määrä laski kaikilla suuralueilla, mutta alueelliset erot ovat huomattavia. Eniten työpaikkoja oli tarjolla Helsinki–Uusimaa-suuralueella, noin 12 400. Vaikka laskua oli sielläkin, se jäi keskimääräistä pienemmäksi, noin 17 prosenttiin.

Länsi-Suomen suuralueella tilanne on synkin. Alueeseen kuuluvat Pirkanmaa, Satakunta, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Lahdenmäki kuvaa kehitystä poikkeuksellisen rajuksi:

”Selvästi eniten avointen työpaikkojen määrä väheni Länsi-Suomen suuralueella, jossa nähtiin 34 prosentin pudotus.”

”Kyseisellä alueella avoimia työpaikkoja on vähentynyt 57 prosentilla vuoteen 2022 verrattuna”, sanoo Lahdenmäki.

Luvut kertovat työmarkkinoiden rakenteellisesta muutoksesta, joka heijastuu erityisesti alueille, joissa teollisuus, logistiikka ja rakentaminen ovat olleet keskeisiä työllistäjiä.

Toimialoilla rajua pudotusta – rakentaminen romahti

Määrällisesti eniten avoimia työpaikkoja vähenivät kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan alat. Näillä sektoreilla laskua kertyi yhteensä noin 2 300 työpaikan verran.

Suhteellisesti tarkastellen rakentaminen koki kuitenkin suurimman iskun. Ala on ollut jo pitkään talouden suhdanneherkin, ja nyt pudotus on historiallisen jyrkkä.

”Suhteellisesti suurinta lasku oli kuitenkin rakentamisen alalla, jossa avoimet työpaikat vähentyivät 47 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuosi 2022 oli huippuvuosi myös rakennusalalla. Tuosta ajankohdasta toimialan avoimien työpaikkojen määrä on laskenut alle kolmasosaan”, sanoo Lahdenmäki.

Rakentamisen syöksy heijastaa laajempaa talouden tilaa: investoinnit ovat vähentyneet, korot ovat olleet korkealla ja asuntorakentaminen on pysähtynyt monilla paikkakunnilla lähes kokonaan.

Määräaikaisuudet kasvussa – työmarkkinoiden epävarmuus lisääntyy

Koko vuoden tasolla määräaikaisten työpaikkojen osuus kasvoi selvästi. Vuonna 2025 peräti 43 prosenttia avoimista työpaikoista oli määräaikaisia. Lahdenmäki muistuttaa, että osuus on noussut nopeasti:

”Osuus nousi kuudella prosenttiyksiköllä edeltävästä vuodesta. Pienimmillään mittaushistoriassa määräaikaisten työpaikkojen osuus on ollut vuonna 2022, jolloin se oli alle kolmannes”, sanoo Lahdenmäki.

Työmarkkinoiden epävarmuus näkyy myös työnantajarakenteessa. Viime vuonna lähes 70 prosenttia avoimista työpaikoista oli yksityisissä yrityksissä, kuntien ja kuntayhtymien osuus oli 17 prosenttia ja valtion hieman yli 3 prosenttia.

”Osuudet ovat pysyneet vakaina muutaman viime vuoden ajan. Vuoden 2022 tilanteeseen verrattuna yksityisten yritysten tarjoamien työpaikkojen osuus on kuitenkin laskenut noin neljällä prosenttiyksiköllä. Samalla ajanjaksolla kuntien ja valtion työpaikkojen osuus on noussut, tosin melko maltillisesti”, sanoo Lahdenmäki.

Tilastot kertovat, mutta mitä seuraavaksi?

Avoimien työpaikkojen vuositason tiedot perustuvat neljännesvuosittaisten lukujen keskiarvoihin. Vaikka luvut kuvaavat mennyttä vuotta, ne antavat vahvan viestin myös tulevasta: työmarkkinoiden epävarmuus on kasvanut, ja erityisesti yksityisen sektorin rekrytointihalut ovat hiipuneet.

Kysymys kuuluu, miten muutos vaikuttaa työntekijöiden arkeen, toimeentuloon ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhönsä. Tilastot eivät anna siihen suoraa vastausta, mutta ne piirtävät selkeän kuvan: työmarkkinoiden suunta on ollut laskussa jo useamman vuoden, ja nyt pudotus on saavuttanut tason, jota ei ole nähty lähes vuosikymmeneen.

---