Bolivaarinen vallankumous parantaa Venezuelan julkisia palveluja
Venezuelassa alkoi joulukuussa 1998 vallankumouksellinen prosessi Hugo Chávezin voittaessa presidentinvaalit. Eläkkeellä oleva venezuelalaisen Carabobo-yliopiston professori Gema BelandrÍa vieraili toukokuun lopulla Helsingissä PAND -Taiteilijat rauhan puolesta -järjestön vieraana ja esitteli maassa etenevää bolivaarista vallankumousta.
BelandrÍa kertoi, miten Venezuelan valtio on pyrkinyt uudistumaan 1960-luvulta asti. Latinalaisen Amerikan talouskomissio CEPAL:in modernisaatiostrategia suositteli Venezuelalle uusliberalisointia, jotta maa täyttäisi kansainvälisten järjestöjen, kehitysinstituutioiden ja finanssilaitosten vaatimukset.
Maan julkiset ohjelmat muuttuivat suurpääoman etujen mukaisiksi kansan sosiaalisen kehityksen kustannuksella. Tosiasiassa öljytuloilla tehdyt julkiset suurinvestoinnit keskittyivät pienelle eliitille.
Nyt bolivaarinen vallankumous on herättänyt venezuelalaisissa kiinnostuksen osallistua ja huolehtia julkisesta hallinnosta yhteisöistä käsin.
– Päivä päivältä kansa sisäistää ja syventää vallankumouksen sosialistista tajuntaansa, hän huomautti.
Kunnalliset neuvostot
Kansanvallan verkko tiivistyy BelandrÍan mukaan lähiöiden kunnallisissa neuvostoissa. Niiden lisäksi on olemassa monia muita erityyppisiä kollektiivijärjestelmiä kuten vesi- ja energiateknisiä neuvottelukuntia, terveys-, opetus-, kulttuuri- ja urheilukomiteoita erilaisten tarpeiden mukaan.
– Kunnalliset neuvostot muodostuvat kansalaiskokouksien pohjalta. Ne valitsevat yhteisen johtoryhmän, johon kuuluvat eri kunnallisten toimintasolujen puhemiehet, jotka sijoittuvat eri projektikomiteoihin.
Projekteille on nimetty oma varainhoidon puhemies, joka valvoo, miten hallituksen myöntämiä ja kansalaiskokouksen hyväksymiä varoja käytetään. Hankkeita hallinnoivat ja kehittelevät omat vapaaehtoiset puhemiehensä.
– Kunnalliset neuvostot toimivat jo nyt hyvällä menestyksellä. Ne edistävät yhteiskuntatekniikan hankkeita parantaakseen kunnallisia elinolosuhteita ja esimerkiksi elintarvikkeiden ja tekstiilien yhteistyötuotantoa oman jäsenistönsä tarpeisiin.
Sosiaaliset kampanjat
Presidentti Chávezin strategian mukaan hallitus saavuttaa kansalaiset suoraan sosiaaliohjelmien kautta. Niihin on sisältynyt paljon vapaaehtoistyötä sekä Kuuban hallituksen tukea ja taloudellista investointia.
Ensimmäinen ohjelmista syntyi Caracasin Libertador-kaupunginosan pormestarin aloitteesta. Hän esitti huhtikuussa 2003 perustettavaksi projektin ensihuoltoneuvoloiden avaamiseksi kaikkein köyhimmissä kaupunginosissa. Apuna tässä toimisivat kuubalaiset lääkärit.
Chávez päätti syventää ja laajentaa pääkaupunkiseudun projektia ja loi Mision Barrio Adentron (Sisälle lähiöihin -kampanja). Sen tavoitteena oli viedä terveyden ensihuolto jokaiseen maan kolkkaan niin, että siitä syntyi uusi kansallinen julkinen terveydenhoitojärjestelmä.
Aikaisempien hallitusten investointien puutteesta johtuen terveydenhoito oli pääosin yksityistetty. Se vähä, mikä julkisesta terveydenhoidosta jäi jäljelle, oli heikkotasoista ja kärsi jatkuvista työriidoista.
Eroon lukutaidottomuudesta
Terveydenhoidon uudistuksen yhteydessä luotiin myös Mision Robinson. Sen päämääränä oli lukutaidon opettaminen kahdelle miljoonalle venezuelalaiselle sekä suoda täydellinen perusopetus niille luku- ja kirjoitustaitoisille henkilöille, jotka eivät olleet suorittaneet peruskoulua.
Syyskuussa 2005 UNESCO julisti Venezuelan lukutaidottomuudesta vapaaksi maaksi. Yli puolet väestöstä opiskelee eri kouluasteilla.
– Koulutusohjelmissa opiskelee miljoonia köyhiä ja keskiluokkaisia kansalaisia, jotka muuten eivät pystyisi kohottamaan koulutustasoaan, sanoi BelandrÍa.
Venezuelassa on perusteilla myös muita kampanjoita, joiden tarkoituksena on ratkaista pitkäaikaisia ongelmia, joita vanhan porvarillisen valtion puitteissa ei olisi voitu ratkaista.
– Ihmiset osallistuvat kampanjoihin, koska he tietävät sen olevan heidän oikeutensa. He saavat hallitukselta taloudellista tukea saavuttaakseen päämääränsä. Se ei ole mikään lahja, vaan heidän osuutensa maan öljyrikkauksista, jotka palautuessaan takaisin kansan käsiin sallivat hallituksen rahoittaa tällaisia julkisia esisosialistisia toimintoja, totesi Gema BelandrÍa.
Rauni Salmisen käännöksestä lyhentänyt ja toimittanut Marko Korvela.
Piditkö lukemastasi? Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tilaa lehti!
