Anders Breivikin hirmutekojen jälkeen on ollut havaittavissa, että äärioikeisto alkaa huolettaa tavallista suomalaista kaduntallaajaa.

Patsaat ja muistomerkit herättävät intohimoja ja tunteen purkauksia. Patsaita töhritään vähän väliä ja harjoitetaan vandalismia.

Vielä on kesää jäljellä mutta pikkuhiljaa alkavat katseet suuntautua kohti syksyn toimintoja.

Oletko koskaan pohtinut määritteleekö rakenne toiminnan vai toiminta rakenteen? Entä puoluetyössä: määritteleekö toiminnan järjestäminen sen, minkälaisia toimijoita saa

Vaalien jälkeen on ollut mielenkiintoista seurata, mihin sävyyn Suomen poliittisesta tilanteesta on keskusteltu ns. punavihreässä leirissä.

Lenin ennusti, että idässä sadat miljoonat ihmiset, jotka muodostavat maapallon väestön enemmistön, heräävät poliittiseen elämään ja taisteluun.

Esitän heti alkuun rajun väitteen. Väitän nimittäin, että suurella osalla kommunisteja on kaksinaismoralistinen ajattelu sananvapaudesta.

Anibal Quijanon vallan koloniaalisuuden käsitteeseen pohjautuen María Lugones argumentoi rodun ja sukupuolen käsitteiden olevan siirtomaapolitiikan sosiaaliseen järjestäytymis

Väinö Linnan syntymästä tuli joulukuussa 2010 kuluneeksi 90 vuotta.

Luin Tiedonantajasta keskuskomiteassa käydyn vaalianalyysin sekä kannanoton ja minulle tuli kummallinen olo.

Kun kommunistit menettivät dramaattisesti kannatuksensa eduskuntavaaleissa, on vasemmistopiireissä esitetty hämmentävä idea: kommunistien täytyy liittyä Vasemmistoliittoon.

Tyrmistyttikö vaalitulos? Varmasti kaikkia vaaleihin tavalla tai toisella osallistuneita pysäytti, ihmetytti ja kirvelsi. Nyt olisi rohkaistuttava katsomaan jytkyn toista puolta.