Aasia on astuva historian etunäyttämölle tulevaisuudessa Venäjän vallankumousta seuraten, Lenin totesi vuonna 1922.
Article:
Lenin ja kommunistit KiinassaAasia on astuva historian etunäyttämölle tulevaisuudessa Venäjän vallankumousta seuraten, Lenin totesi vuonna 1922.
There are currently 0 users online.
Alkuperäinen kirjoittaja: Iivari
Tätä kantaa on toistettu Tiedonantajassakin taajaan. Mutta, onko loppupeleissä näin? Miksi tuloerot kasvavat Kiinassa hurjaa vauhtia ja osa sinnittelee nälkärajalla kun toisaalta maassa on eniten miljonäärejä maailmassa jotka elävät ja porskuttavat kommunistisen puolueen turvin kuin viimeistä päivää sen enempää kommunistisista ihanteista välittämättä. Toivottavasti kuitenkin tämä Suomessa ainakin kommunistien piirissä hyväksytty ajatus toteutuu, ja maa siirtyy kommunismiin tämän häikeilemättömän Kiinan kommunistisen puolueen siunaaman äärikapitalismin jälkeen. Suomessa tätä vaihetta ei tarvitse kulkea, olemme jo siinä valmiiksi. Kansa olisi vain heräteltävä kaduille vaatimaan oikeuksia ja lopettaa porvarien ja ahneiden paapominen ja uhrautuminen heidän vuokseen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Taina Hollo
Kiina on myynyt valtavan määrän kansalaisiaan käytännössä monikansallisten yhtiöiden orjiksi. En kyllä hyvällä omallatunnolla voi lapsilleni esitellä Kiinaa esimerkkinä sosialistisesta maasta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Kiinassa yritettiin ensin loikata kokonaisen historiallisen aikakauden ylitse. Se ei onnistunut. Nyt ilmeisesti ovat havahtuneet, että kapitalismi on elettävä kaikkine kauheuksineen jotta siitä päästään eteenpäin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Partisaani
Myyryläinen:
"Kiinassa yritettiin ensin loikata kokonaisen historiallisen aikakauden ylitse."
Tämä näyttää metafyysiseltä väitteeltä. Kiinassa eletään samaa historiallista aikakautta kuin muuallakin maailmassa - imperialismin aikakautta. Teollinen vallankumous tapahtui Länsi-Euroopassa ennnen nykyistä imperialistista maailmanjärjestelmää, joka ylläpitää kolonialismista periytyvää kansainvälistä työnjakoa ja feodalismin jäänteitä. Puolifeodaalisille puolisiirtomaille ei ole avoinna sama kehityskulku kuin minkä esim. Suomi vielä kävi läpi. Niin ei ollut vuonna 1949 eikä ole nytkään, kun revisionistisen vastavallankumouksen myötä on löydetty varsin ainutlaatuinen kapitalistisen talouskasvun tie.
Kiina ei hypännyt minkään "aikakauden" yli, ellei sellaiseksi lasketa imperialismiin kahlittua puolifeodaalista ja puolikoloniaalista alikehitystä. Kansandemokratia Kiinassa ei tarkoittanut samanlaista siirtymistä sosialismiin kuin Keski- ja Itä-Euroopassa, vaan vuonna 1949 Kiinaan perustettua poliittista siirtymäjärjestelmää kutsuttiin erotukseksi 'uudeksi demokratiaksi'. Stalin luonnehti eroja lyhesti näin:
http://www.revolutionarydemocracy.org/archive/pdchina.htm
Seikkaperäisempi esitys eroista:
http://www.revolutionarydemocracy.org/archive/pdrule.htm
Pessimistiset yleistykset vallankumouksellisen Kiinan opetuksista ovat yhtä vääriä kuin karkeitakin, eikä syyttä suotta. Se pessimismi on peräisin antikommunismilta.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
:)
harvinaisen perverssi vitsi kun kapitalistit jyräävät beijingissä katepillareilla kahden miljoonan ihmisen hökkelikylät ja köyhät ihmiset samaan teurastettavaan kasaan että saadaan teknologian keskitysleirit rakennettua paikalle ja halpateknologiaa Minkkiselle ja Myyryläiselle. Pääasia, että Suomi-tovereilla on hauskaa!
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Partisaani nimittää metafyysiseksi väitettä kiinalaisten yrityksestä loikata kokonaisen historiallisen aikakauden ylitse.
Tunnistan nimen omaan Kiinan keisariaikaa seuranneen ja vallankumousta edeltäneen aikakauden tuoksi Partisaanin mainitsemaksi puolifeodaaliseksi ja puolikoloniaaliseksi alikehitykseksi. Siitä he yrittivät loikata suoraan sosialismiin ohi kapitalistisen kehitysvaiheen. Se loikka ei kuitenkaan onnistunut ja nyt he elävät kapitalismiaan.
Käsittääkseni Stalinkin tunnisti tuon, siis että Kiina ei ollut samalla yhteiskunnallisella kehitysasteella kuin itäinen Keski-Eurooppa (joka sekään ei ollut aidosti kypsässä kapitalismissa ja valmis sosialistiseen vallankumoukseen vaan "vain" sekasorrossa kapitalistisen ja imperialistisen sodan jälkeen). Kiina yritti vielä Venäjääkin vanhakantaisemmasta yhteiskunnasta loikata sosialismiin. Nyt voimme,toki jälkiviisasti, todeta kummankin epäonnistuneen.
En siis usko, että alikehittyneillä siirtomailla on mitään erilaista tietä sosialismiin vaan kehityksen tulee kulkea ihan samat vaiheet kuin muuallakin. Eli kapitalismin pitää kypsyä ja voimme kysyä onko nykyisin saavutettu pysyvän sodan ja laman aika jo sitä kypsyyttä. Ehkä voimme joskus jälkiviisaasti nähdä senkin.
Edellistä ei pidä lukea niin, että yrittäisin jotenkin estellä aktiivisia ihmisiä toimimasta paremman maailman puolesta. Päin vastoin otettakoon se pienenä yrityksenä analysoida tämä rupinen maailman niin puhki, että tietäisimme mitä mikin tarkoittaa ja mihin johtaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Mitä vitsejä Alexandesson on näkeviään kiinalaisen yhteiskunnallisen kehityksen analysoinnissa? Alexandersson tietysti ylemmyydentunnossaan boikotoi kiinalaisten tuotteita ja sormi pystyssä opastaa heitä pysymään feodalismissaan jotta eurooppalaisen silmiin pittoreskit hökkelit säilyisivät elävänä ulkomuseona. Niitä on sitten turistien hauska seurata kuin konsanaan eläintarhan asukkeja vekkuleissa puuhissaan.
Ehkäpä kuitenkin sallimme myös kiinalaisten kehittää yhteiskuntaansa ja toivomme heidän välttävän hirvittävimmät kapitalismin "saavutukset" kuten esimerkiksi kymmeniä ja satoja miljoonia uhreja vaatineet maailmanlaajuiset sodat.
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
Hyvä Aimo!!
Lukekaahan uudelleen Aikun kirjoitus hyvät toverit.
Korostan itsekin sitä, että sosialismi on sekatalous, SEKATALOUS!!!!
Osa kommunismia osa kapitalismia.
Sosialismi on välivaihe kohti kommunistista yhteiskuntaa.
Yksityiseen omistukseen perustuvaa yhteiskuntaa ja tuotantotapaa ei voi ohittaa.
Ihmiskunnan kehityksessä se on vaihe.
Yksi vaihe.
Me elämme tätä ihmiskunnan historiassa varsin lyhyttä, yksityiseen omistukseen perustuvaa vaihetta.
Ihmiskunnan kehityksen kannalta kuitenkin tärkeä vaihe.
Kapitalismikin oli aikanaan kehittynyt tuotantotapa, mutta se on muuttumassa ihmiskunnan kehityksen jarruksi.
Kiina elää samoin, globaalissa maailmassa samaa vaihetta kuin muukin maailma.
Mutta on jo kehittyneempi yhteiskunta, kuin kapitalistiset yhteiskuntajärjestelmät.
Mutta on siis sekatalous.
Tästä kirjoitti Marx, Engels ja Lenin...paljonkin.
Toverit ovat hyvät ja lukevat (Leninin "valtio ja vallankumous" esimerkiksi).
"Kommunistinen manifesti" aina ajankohtaisena varsin hyvää luettavaa sekin, joka ei nyt suoraan liippaa, mutta antaa kuvan dialektisesta ja historaiallisesta materialismista, käsittämään miksi ja missä nyt mennään.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Myyryläinen,
voin olla kommunistin mielestä väärässä, mutta minusta kiinalaisetkin ovat ihmisiä, eivät kommunististien laaboratoriorottia. Kyllä te kommunistit suomalaista vapaata ay-toimintaa pilkkaatte, ikään kuin sellaista ei olisi olemassakaan, ikään kuin täällä ihmistä vainottaisiin, mutta kiinalaisia saa murhata vapaasti ja mättää katepillareilla joukkohautoihin, kun murhaajina toimivat kommunistit ja kapitalistit sulassa sovusa, ja ilman muuta kiinalaisilta kuuluu kieltää työaikalait, työsuojelulait, työturvallisuuslait ja varsinkin ay-toiminta, jotta kommunisti Myyryläinen voi riistää heitä ostamalla heidän orjatyöllään teetettyjä halpatuotteita. Minä muuten en niitä osta. Ostin vahingossa polkupyörän, jossa oli kiinalaisia osia, ja se lähti liikkeeseen samantien takaisin. Ja niin lähtee joka helvetin härpätin, jossa on yksikin kiinalaisen murhaajan teettämä komponentti, tai rätti jossa on yksikin kinnalaisella orjalla teetetty ommellus. En elätä kommunistien järjestäytynyttä rikollisuutta, jos vain suinkin mahdollista.
Alkuperäinen kirjoittaja: Partisaani
Tässä kommentteja lähinnä Kiinaan liittyen.
Myyryläinen:
"Partisaani nimittää metafyysiseksi väitettä kiinalaisten yrityksestä loikata kokonaisen historiallisen aikakauden ylitse."
Kyllä, varsinkin jos tuota 'kokonaista historiallista aikakautta' tai sen yli tähtäävää 'loikkaa' ei määritellä.
Myyryläinen:
"Siitä he yrittivät loikata suoraan sosialismiin ohi kapitalistisen kehitysvaiheen."
Mitään yleismaailmallista kapitalistista kehitysvaihetta ei ole tarjolla imperialismin aikakaudella. Klassinen kapitalistisen teollistumisen tie on mennyttä aikaa. Maailman maiden ja kansojen valtaenemmistölle kapitalismi tarkoittaa alikehitystä. Kiina on poikkeustapaus juuri siitä johtuen, että siellä "yritettiin loikata". 70-luvun lopulla Kiina oli laadullisesti eri asemassa kuin vuonna 1949. Nykyään ei varsinkaan länsimaissa tajuta, kuinka valtava ja maailmanhistoriallisesti ennen näkemätön loikka tehtiin eikä pelkästään yritetty tehdä ennen nykyistä paljaan kapitalistista vaihetta. Se on samaa mittaluokkaa, kuin Neuvostoliiton 'loikka' Leninin ja Stalinin kaudella.
(jatkuu...)
Alkuperäinen kirjoittaja: Partisaani
Myyryläinen:
"Käsittääkseni Stalinkin tunnisti tuon, siis että Kiina ei ollut samalla yhteiskunnallisella kehitysasteella kuin itäinen Keski-Eurooppa "
Kyllä se tunnustettiin myös Kiinassa, kuten voi tarkistaa mm. Maon kirjoituksista. Kiinan kansantasavalta perustettiin ns. 'uuden demokratian' valtiona, jonka alainen talousjärjestelmä oli todellinen sekatalous. Kansantasavallan lipun neljä pienempää tähteä merkitsevät neljän luokan liittoa, kansallinen porvaristo mukaanlukien*. Vallitsi omistusmuotojen moninaisuus. Pientuotannon, yksityiskapitalistisen sektorin, osuuskunnallisen tuotannon ja valtiokapitalistisen sektorin** ohella oli pistetty alulle myös sosialistisen valtionsektorin itu, jonka osuutta pyrittiin vähitellen kasvattamaan. Niin se kasvoikin, mutta esimerkiksi terveydenhuolto oli vielä Maon kuollessa enemmän paikallisten kommuunien kuin valtion vastuulla (millä on ollut epäterveelliset seuraukset kun kommuunit sittemmin purettiin).
*Maon sovitteleva kanta kansalliseen porvaristoon käy ilmi seuraavasta lainauksesta vuodelta 1957:
"The contradiction between the national bourgeoisie and the working class is one between exploiter and exploited, and is by nature antagonistic. But in the concrete conditions of China, this antagonistic contradiction between the two classes, if propetly handled, can be transformed into a non-antagonistic one and be resolved by peaceful methods."
http://www.marx2mao.com/Mao/CHC57.html
*Mao uuden demokratian valtiokapitalistisesta sektorista vuonna 1953:
http://www.marx2mao.com/Mao/OSC53.html
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Alexandersson tuntuu pitävän yhteiskuntien kehitystä jonkinlaisena laboratoriona jossa joku hämmentää kokeitaan. Oliko hänen mielestään Ranskan suuri vallankumouskin vain lainehdintaa koeputkessa vai oikea yhteiskunnan myllerrys jossa ihmisiä kuoli samalla kun Ranskassa yritettiin ensimmäisen kerran siirtyä feodalismista kapitalismiin? Entä USAn sisällissota tai myöhemmät Maailmansodat?
Vai tuomitseeko Alexandersson jonkin yhteiskunnallisen mullistuksen ihmiskokeeksi vain ja ainoastaan jos mukana muutosta tekemässä on itseään kommunisteiksi nimittäviä ihmisiä?
Onko Alexandersson yhtä kärkäs tuomitsemaan myös muiden orjatyönä teettämät ja kasvattamat tuotteet? Jättääkö Alexandersson esimerkiksi USAssa kasvatetut ja laittomien siirtolaisten poimimat hedelmät syömättä? Hehän ovat mitä julmimman ihmiskaupan uhreja. Entä jättääkö Alexandersson menemättä bussiin joka tupruttaa kotoaan puskutraktoreilla häädettyjen indonesialaisten ruokapelloilla tuotettua biodieseliä? Onko Filipiinien hikipajat inhimillisempiä koska hallitus nimittää itseään antikommunisteiksi? (Alexanderssonille tiedoksi, että jokaisessa nykytietokoneessa on malesialaisissa ja filipiiniläissä hikipajoissa tuotettuja komponentteja) j.n.e. j.n.e. Eli elättääkö Alexandersson kuitenkin muiden "järjestäytynyttä rikollisuutta" syömällä, juomalla ja kuluttumalla.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Partisaani kirjoittaa "Mitään yleismaailmallista kapitalistista kehitysvaihetta ei ole tarjolla imperialismin aikakaudella."
Minusta imperialismi on nimen omaan kapitalismin kehityksen vaihe. Se, jossa kapitalismi oli ottanut hyödynnettäväkseen oman kansallisvaltionsa resurssit ja isommilla kapitalistisilla toimijoilla oli mahdollisuus ja resurssit lähteä haalimaan lisää resursseja ulkomailta.
Maon haikailema vastakkainasettelun purkaminen porvarien ja sosialismin välillä on minusta hieman sama asia kuin NL:n N.E.P. Yhteiskunnalliset tilanteetkin hieman samankaltaiset: maailmansodan ja vallankumouksen jälkeinen sekasorto, feodaaliset yhteiskunnan jäänteet ja ihmisten hätä. Niissä oloissa ei rakenneta sosialismia eikä edes proletariaatin diktatuuria.
Molemmissa tapauksissa, niin Venäjällä kuin Kiinassakin heilahdettiin kuitenkin elämään puuttuvaa kapitalismia.
Hieman tasaisemman kehityksen maissa työväenliike, niin poliittinen kuin ammattiyhdistyksellinen ovat pystyneet aika-ajoin rajoittamaan pahimpia ylilyöntejä (kuten Alexanderssonkin viittaa). Niissä tapauksissa uhrit on yleensä muualla, esim. siirtomaissa, eikä niitä uhreja haluta laskea meidän imperialistisen kapitalismimme uhreiksi.
Alkuperäinen kirjoittaja: Partisaani
Myyryläinen:
"Minusta imperialismi on nimen omaan kapitalismin kehityksen vaihe."
Niin onkin, mutta kapitalismin kehittymisestä imperialismin asteelle seuraa, etteivät alistetut maat ja kansat voi nousta samoja kapitalismin 'klassisia' askelmia kuin mitä imperialismin keskuksiksi ryhmittyneet maat aikoinaan nousivat. Kuten olemme yhdessä todenneet, kapitalismi-imperialismi tarjoaa ihmiskunnan enemmistölle alikehitystä. Kapitalismi on globaalia, mutta sitäkin hierarkkisempaa. Kaikki maat voivat olla enemmän tai vähemmän kapitalistisia, mutta vain vähemmistö voi rikastua enemmistön ryöstöllä. Kiina on suuri poikkeus juurikin siksi, että siellä yritettiin Maon aikana "loikata". Juuri sosialististen saavutusten vuoksi niin Neuvostoliiton kuin Kiinankin yksityistäminen oli kapitalistisesta näkökulmasta kannattavaa. Kyse oli ja on luokkataistelusta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Partisaani
Myyryläinen:
"Niissä oloissa ei rakenneta sosialismia eikä edes proletariaatin diktatuuria."
Toisin kuin Neuvosto-Venäjä, Kiinan kansantasavaltaa ei perustettu proletariaatin diktatuurin valtiona. Kansan Kiina perustettiin, kuten Stalin aiemmassa linkissä luonnehti, jossain määrin samantyyppisenä proletariaatin ja talonpoikaiston vallankumouksellis-demokraattisena diktatuurina, kuin mitä bolshevikit kaavailivat vuosisadan alussa. Aikaisemmin mainitsemani 'uusi demokratia' oli tarkoitettu sosialismin rakentamista pohjustavaksi askelmaksi. Sen aikana ei siis edes pyritty sosialismin laajamittaiseen rakentamiseen. Vastaavasti valtio ole luokkaluonteeltaan proletariaatin diktatuuria, ennen kuin se päättää ryhtyä sosialismin rakentamiseen kaikilla yhteiskunnan rintamilla.
Nähtävästi olet jostain syystä sitä mieltä, ettei sosialismin menestyksekkääseen rakentamiseen ollut Kiinassa mahdollista ryhtyä Maon elinaikana. Väitän että tuona aikana todistettiin ainakin se, että kansandemokratia suoritti menestyksellä vähintään ne porvarillisdemokraattisen vallankumouksen tehtävät, joita alistettujen maiden kansallinen porvaristo ei pääsääntöisesti pysty johtamaan imperialismin aikakaudella. Väitän myös ettei sosialismin tappio ollut sen enempää Neuvostoliitossa kuin Kiinassakaan mikään takapajuisista lähtökohdista johtuva yleispätevä välttämättömyys.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Olin itsekin aiemmin taipuvainen ajattelemaan, että 1/2-feodaalinen Venäjä ja täysin kolonialistinen ja feodaalinen Kiina voisivat onnistua "loikassaan". Enää en ole, vaan juuri niiden kokemuksien perusteella olen päätynyt pitämään kapitalistista vaihetta pakollisena. Ainakin niin kauan kunnes merkittävässä määrin on kehittyneissä kapitalistimaissa siirrytty sosialismin rakentamiseen. Siihen asti kapitalismi on mielestäni alikehittyneille maille edistysaskel feodalismista eteenpäin. Mutta se ei ole niille historian loppu vaan vain yksi askel eteenpäin.
Tilanpuute tässä estää yrittämästä laajemmin pohtia missä määrin "kansallinen" tai "paikallinen" feodalismi poikkeaa kolonialistisesta feodalismista vai poikkeaako. Ja mitkä vaikutukset mahdollisilla poikkeamilla on yhteiskunnalliseen kehitykseen feodalismista eteenpäin. Missä määrin kansallinen kapitalismi on todella pakollinen vai onko globaali kapitalismi seuraava vaihe. Suoraan mahdollisuuteen sosialismin rakentamiseen kolonialismin raunioille en kuitenkaan usko, etenkään Kiinan kokemusten perusteella.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Myyryläisen kysymykset käyttämistäni elintarvikkeista ja teknologian tuotteista menevät asian ytimeen, yhteiskunnallisen, ja yksilöllisen moraalin yhteisyyteen. Itse vältän kaikkien Myyryläisen mainitsemien elintarviketuotteiden lisäksi monia muitakin, myös tiettyjä suomalaisia. Teknologiatuotteissa olen tietysti globaalin kapitalismin armoilla enkä voi toimia samoin, mutta sielläkin voi tehdä ainakin marginaalisia valintoja. Alkoholijuomista käytän pietarilaisen Liviz-tehtaan votkaa, koska Liviz on pärjännyt maailmanmarkkinoilla ilman että sen on tarvinnut turvautua kansainvälisen, spekulatiiviseen kapitalismiin kauttaaltaan sekaantuneen pankkijärjestelmän luototuksen. Tämän olen kuullut henkilökohtaisesti Livizin pääjohtajalta tutustuessani yhtiön huippumoderniin tuotantotekniikkaan - joka lienee kylläkin amerikkalaista, ja jonka kehittämistä lienevät varmaankin rahoittaneet Lehmanin kaltaiset pankit... Täydelliseen viattomuuteen yksilöinä yllä, koska elämme suhteessa reaalimailmaan, mutta meillä on oikeus kritisoida ideoloioiden kaksinaismoraalia
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
On uskomatonta lukea täältä; "Ei Kiina ole sosialistinen tai kommunistinen valtio". Sen nimiin meidän komukat kuitenkin vannoivat takavuosin ja kun sitten Kiinalla ja Neuvostoliitolla meni sukset ristiin alkoi erilaisten kuppikuntien kieltäminen ja ylistys. Olkoon Kiina mikä tahansa valtiomuoto, niin siellä pitää valtaa yksinoikeudella Kiinan kommunistinen puolue ja muut pistetään linnaan "hyvillä perusteilla" sotkemasta ympyröitä.
On se kuitenkin hyvä, että Kiinassa on kolmanneksi eniten "miljandöörareitä" maailmassa, että kyllä sosialistinen kilpailu ja joukkovoima kannattaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
PSillanpäästä on uskomatonta. Niimpä, sitä se asioiden selvittämättä jättäminen teettää. Monet asiat hämmästyttää ja kummastuttaa jos van hämmästelee ja kummastelee. Sen sijaan jos ottaa asioista selvää niin jutskat alkaa loksahdella kohdilleen ja niistä saa tolkkua.
PSillanpäästä on uskomatonta. Niimpä, sitä se asioiden selvittämättä jättäminen teettää. Monet asiat hämmästyttää ja kummastuttaa jos van hämmästelee ja kummastelee. Sen sijaan jos ottaa asioista selvää niin jutskat alkaa loksahdella kohdilleen ja niistä saa tolkkua.
Mistä lähtien muiden kokemuksista ei ole enää saanut ottaa oppia? Miksi pitäisi olla jämähtänyt johonkin käsitykseen jos kehityksestä saatu tieto näyttää jotain muuta? Esimerkiksi käsitys tästä kiinalaisten yrityksestä loikata ohi kapitalismin, suoraan feodalismista sosialismiin, tuntui hyvältä ja tavoittelemisen arvoiselta. Nyt kokemukset sieltä ja muualta osoittavat, että kapitalismi on elettävä eikä sitä voida ohittaa historiallisena ajnajaksona ja kehitysvaiheena.
Minusta tässä n.s. tieteellisessä maailmankatsomuksessa on hyvänä puolena, toisin kuin uskonnoissa, että saatu uusi tieto voi muuttaa aiempia käsityksiä, varmoinakin pidettyjä.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Myyryläisen kannattaisi yrittää selvittää (ainakin itselleen), mikä Kiinan brutaalissa kapitalismissa ja sosiaalisessa sorrossa on "tieteellisyyttä" - minusta tämä kuulostaa sairaammalta kuin natsismi, mutta olen varmaan väärässä, kunnes kuulen Myyryläisen argumentoinnin, kuinka ihmisiä voi tieteellisesti tuhota kommunistien johtamassa kapitalismissa, jossa mikään ei perustu mihinkään lainsäädäntön ja jossa ihmisyksilöllä ei ole mitään oikeksia.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Alexandersson ihmettelee sorron ja kapitalismin tieteellisyyttä. Hyvä niin. Hänen olisi hyvä huomata, että en kirjoittanut niiden tieteellisyydestä vaan tuon kehityksen analysoinnin tieteellisyydestä.
Toisaalta lähestyttäessä jotakin asiaa tieteellisestä katsannosta käsin, ei asioita arvoteta akselilla hyvä-paha vaan tehdään havaintoja objektiivisesti. Arvottavat johtopäätökset liittyvät tieteellistä analyysiä seuraavaan vaiheeseen eli poliittisiin johtopäätöksiin siitä millaista tulevaisuutta ja miten tavoitellaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Seuraan tässä huvittuneena tätä teoreettista pohdintaa Kiina menestyksestä.
Pohdinta on tehty suomalaisella kotisohvalla ja ainakin osalla kirjoittajista on ollut Pääoma tiukasti vasemmassa kädessä.
Itse olen täällä Kiinassa projektissa tällä hetkellä ja voi seurata työssä ja vapaaajalla Kiinan menestystä.
Kiinan voima on sen kansan yhtenäisyys. Kansa on ylpeä maastaan ja se puhaltaa yhteen hiileen.
Jos välilä joku toisinajattelija pannaan rautoihin, ei se tavallista kiinalaista paljon heilauta. Kiinalaiselle harmonia on tärkeämpää, kuin sananvapaus.
Kiinaa hallitsee kommunistinen puolue. Kommunismi on vain nimi, jonka sisältöä kiinalaiset eivät pohdi. Heitä ei kiinnosta hitustakaan kommunistinen ideologia. Sitäkin enemmän heitä kiinnostaa taloudellinen menestys, jota kiinalaisnen kapitalismi onkin kyennyt luomaan maahan viime vuosina. Kiinalainen pitää luonnollisena, että menestys riippuu yrittämisestä ja siitä kuinka hyvin hoidat työsi ja opiskelusi.
Kiinalainen kunnioittaa myös auktoriteetteja. Kansanarmeija on täällä hyvin suosittu. Yhteiskuntaa ja järjestelmää vastaan ei haluta toimia. Kiinalaista on lähes mahdoton saada houkutelluksi ideologiseen poliittiseen debattiin.
Uskoisin, että tämä yhtenäinen kansakunta, joka saa nyt, Maon kuoleman jälkeen, vapaasti yrittää ja tehdä työtä, tulee jatkossakin menestymään mainiosti.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
"Jos välilä joku toisinajattelija pannaan rautoihin, ei se tavallista kiinalaista paljon heilauta."
Kuulostaa tosiaan natsismilta.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Tosiaan, se kuulostaa meidän mielestämme natsismilta. Kiinalaiset ovat vain tottuneet ajattelemaan asiasta erillailla. Kiinalaisethan ovat aina eläneet totalitarismissa. Heille demokratia ja sananvapaus ovat tuntemattomia käsitteista. Tärkeämpiä on esim. Konfutselaisuus, joka korostaa aukroriteettien kunnioittamista ja harmoniaa.
Meille toisinajattelija on sananvapauden airut. Kiinalainen taas ajattelee hänen olevan harmonian rikkoja.