"Tottakai EU:n luonnetta pitää yrittää muuttaa osallistumalla aktiivisesti sen päätöksen tekoon."
Miten se tehdään? Ketkä EU:ssa tekevät päätöksiä? Kenellä siellä on valta?
Tässä pitää huomioida, että EU ei ole mikään demokratia, vaan sellaisen kulissi, suuri demokratiavaje.
EU-palamentilla ei ole edes lupaa ehdottaa lakeja, vaan se saa esittää muutoksia eteensä tuotuihin lakeihin, EU:n päättäjien ei niitä ehdotuksia kuitenkaan tarvitse huomioida mitenkään. EU:ssa lait lobataan ja se tapahtuu rahan eli kallliiden lobbarien avulla. Aiheesta kirjoitettiin aikanaan Euroopassa kirjakin "Oy Eurooppa Ab", sen esittelystä lyhyt sitaatti:
"Kirja on ensimmäinen laaja selvitys suuryhtiöiden vaikutuskanavista Euroopan unionissa. Se on kylmää luettavaa niille, jotka pitävät EU:ta demokraattisena, eurooppalaisten enemmistöä edustavana järjestönä, ja sen tulisi hätkähdyttää suomalaisia poliitikkoja ja äänestäjiä.
EU:ssa on tunnetusti demokratiavaje. Tilanne antaa eri eturyhmien lobbausjärjestöille erittäin suuret mahdollisuudet vaikuttaa EU:n politiikkaan. Brysselissä toimiikin noin 10 000 lobbaria. Tärkeimmät etujärjestöt ovat suurteollisuuden järjestöjä. Kaikkein vaikutusvaltaisin ja samalla suurelle yleisölle tuntemattomin on European Roundtable of Industrialists, ERT, jossa ovat edustettuina tärkeimmät eurooppalaiset ylikansalliset yritykset."
"On kuitenkin huomattava, että yhteiskunnassa ja taloudessa merkittävimmin vaikuttavat ne joilla on resursseja enemmän. "
Tämä on tietenkin totta, mutta silti pitää pystyä tarkastelemaan kaikkea monelta kantilta, eikä vain syyllistää yhtä porukkaa kaikesta vieläpä samalla unohten tuonkin ryhmän heterogeenisuuden.
"Tieto on kaikista vaikeuksistaan ja töppäyksistään huolimatta kuitenkin ollut pääsääntöisesti voittoa tuottava yritys."
Siinä miten Tieto on kilpailutuksia voittanut voisikin olla tutkittavaa. En tiedä onko mitään rikollista tapahtunut, mutta hyvävelijärjestelmä ja osaamattomat kilpailuttajat voivat selittää tuota paljonkin.
"Tuotekehityksen merkityksestä olen samaa miltä. Iso osa tärkeistä talouselämän vaikuttajissa ei kuitenkaan ole samaa mieltä kuin juhlapuheissa sillä käytännön toimet viittaavat enemmän lyhyen tähtäyksen etujen noukkimiseen finanssikapitalismin keinoin."
Tunnistan toki Opiskelijan kaipaaman heterogeenisuuden mutta pyrkisin kuitenkin kohti rakenteellisia juurisyitä.
Olen samaa mieltä, että pörssikauppa on huono ohjailija yrityksen kehitykselle ja etenkin sen tuotekehitykselle. Pörssikaupan painottuminen nykyaikana on kuitenkin tälläisessä, s.o. kapitalistisessa, taloudessa vääjäämätön kehityssuunta. Sen muuttaminen vaatisi rajuja rakenteellisia muutoksia jotka eivät olisi ideologisesti eivätkä teoreettisesti meille valitun talousopin mukaisia.
Opiskelija viittaa osaamattomiin ostajiin. Siinä hän on aika lähellä julkisen sektorin ongelmien ydintä. Suuri ongelma on, miten saada ostaja tekemään sellainen tarjouspyyntö josta tarjoaja yksikäsitteisesti löytää mitä ostaja haluaa ja tarjoaja tekemään sellainen tarjous josta ostaja löytää vastaukset esittämiinsä vaatimuksiin. Tämä ei kuitenkaan ole vain Tiedon ja sen asiakkaiden ongelma vaan paljon laajemmin koko ICT-alan ja vieläpä vieläkin laajemmin koko julkisen hallinnon ongelma kun hankitaan vähänkään monimutkaisempia asioita. Asiaan pitäisikin puuttua koko julkisen hallinnon hankintojen yleisten menettelyjen tasolla. Nykyiset on aika suoraviivaisesti kopioitu direktiiveistä eikä ole juurikaan ajateltu itse hankinnan täkäläisiä ongelmia, esim. kapeita markkinoita. Tässäkään suhteessa EU ei ole helpottanut asioiden hoitoa vaan päinvastoin.
"Tunnistan toki Opiskelijan kaipaaman heterogeenisuuden mutta pyrkisin kuitenkin kohti rakenteellisia juurisyitä."
Kuten itsekin toteat tuossa, ne syyt tosiaan tulevat monikossa.
"...pörssikauppa on huono...etenkin sen tuotekehitykselle. Pörssikaupan painottuminen...taloudessa vääjäämätön kehityssuunta."
Luulen, että kaikki riippuu yrityksen koosta aika paljon. Nokialla saati Microsoftilla on helposti varaa pitään monenlaisia tuotekehitystiimejä ihan pörssin puitteissakin, mutta Tectian kaltainen pienempi yritys joutuu käyttämään liikaa voimavaroja vain pörssin sääntöjen noudattamiseen. Tuossa on tietysti nähtävissä jo Adam Smithin näkemä kapitalismin taipumus monopolien muodostamiseen, mutta vaikutuksena varsinkin Suomessa on myös oikeastaan läpi itsenäisyyden jatkunut korporativismin perinne, jossa talouselämää on rakennettu vientifirmojen etua ajatellen usein pk-yritysten kustannuksella.
"Opiskelija viittaa osaamattomiin ostajiin..."
Luulen tosiaan, että tämä on suurin syy siihen miksi nyt ideologisista syistä eri sektoreilla ajettu yksityistäminen on tuottanut useamman kunnon katastrofin. Ideahan voisi toimia, jos olisi osaavia kilpailuttajia. Minä tosin (myös) ideologisista syistä kannatan sitä, että julkinen sektori hoitaa peruspalvelut ja infran. Yksi taksikuski taannoin hyvin totesei Tampereen tilaaja-tuottaja-mallin toimivan niin, että "kukaan ei tilaa, eikä kukaan tuota".
"Nykyiset on aika suoraviivaisesti kopioitu direktiiveistä eikä ole juurikaan ajateltu itse hankinnan täkäläisiä...Tässäkään suhteessa EU ei ole helpottanut asioiden hoitoa vaan päinvastoin."
Tuossa usein tulee vastaan virkamiskunnan ja poliitikkojen kyvyt ja asenteet. Monessa EU-maassa niitä direktiivejä on osattu soveltaa kaikkien etuja ajatellen, mutta Suomessa noissa usein ajatellaan vain mahdollisimman pilkuntarkkaa toteutusta, ja samalla sujuvasti unohdetaan tuottajan, kauppiaan, kuluttajan jne. etu. Ongelma siis ei ole EU:ssa vaan Suomessa.
"Yksi taksikuski taannoin hyvin totesei Tampereen tilaaja-tuottaja-mallin toimivan niin, että "kukaan ei tilaa, eikä kukaan tuota"."
Uudessa-Seelannissa tilaaja-tuottaja mallia testattiin monta vuotta ja muokattiinkin jokuseen otteeseen, lopulta se siirrettiin siellä ns.ö-mappiin todeten se hyödyttömäksi. Näin siis jo viime vuosituhannella, eli 1990-luvulla.
Briteissähän homma kävi veronmaksajille kalliiksi, kuten Taloussanomat kertoi jo 2007. palveluiden hinta tuplaantui viidessä vuodessa ja sikäläisiä kunnallisveroja jouduttiin nostamaan kymmenen vuoden aikana 84 prosenttia.
"Ulkoistaminen käy kalliiksi brittikunnille
Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun..."
Kilpailuttamisen osaaminen on enemmänkin utopiaa, koska markkinoiden luonne on kasvu kohti suurempia yksiköitä ja lopulta suuret ostavat tai syövät pienet pois markkinoilta häiritsemästä, sen jälkeen alkaa rahastus. Rahastajina yleensä lopulta ovat suuret ylikansalliset yritykset, kuten jo terveydenhuoltopalveluissa on näkyvissä.
Opiskelija kirjoitti: "Kuten itsekin toteat tuossa, ne syyt tosiaan tulevat monikossa."
Totta, monikossa tulevat mutta jotkut ovat suurempia ja merkittävämpiä kuin toiset ja jotkut ovat perimmäisiä ja jotkut seurauksia niistä. Nämä syy-seuraus -ketjut pitää pyrkiä kaivamaan esiin ja ymmärtämään. Yleinen elämänkokemus on lisäksi opettanut, että perimmäisenkin juurisyyn takaa löytyy jonkun etupyyteet.
Opiskelija kirjoitti: "Luulen tosiaan, että tämä on suurin syy siihen miksi nyt ideologisista syistä eri sektoreilla ajettu yksityistäminen on tuottanut useamman kunnon katastrofin."
Kuin myös.
Opiskelija kirjoitti: " Ideahan voisi toimia, jos olisi osaavia kilpailuttajia."
Niin voisi, teoriassa. Kuitenkin parhaimmillaankin kilpailuttaminen vie resursseja, rahaa, aikaa, ihmisiä, todelliselta tuotannolta.
Opiskelija kirjoitti: "Minä tosin (myös) ideologisista syistä kannatan sitä, että julkinen sektori hoitaa peruspalvelut ja infran. "
Kuin myös.
Opiskelija kirjoitti direktiivien soveltamisesta: "Ongelma siis ei ole EU:ssa vaan Suomessa."
Niin, osataan möhliminen ihan itsekin ja EU antaisi enemmän vapauksia kuin halutaan ja osataan käyttää eli EU:nkin puitteissa voiotaisi tehdä enemmän ja paremmin. Esimerkiksi EU ei pakota yksityistämään palveluja vaan vain kilpailuttamaan yksityistetyt. Ihan kaikkea ei siis pidä antaa kaataa EU:nkaan niskaan.
"Esimerkiksi EU ei pakota yksityistämään palveluja vaan vain kilpailuttamaan yksityistetyt. Ihan kaikkea ei siis pidä antaa kaataa EU:nkaan niskaan."
Ihan totta.
Hyvin usein vain on ollut niin että ääriporvarilliset virkamiehet ovat vieneet valtuutettuja kuin pässiä narussa ja perustelleet määräyksiään EU:n määräyksillä, ihan vai siksi kun mikä tahansa perustelu menee täydestä kuin vääräraha monelle onnettomalle kunnalispoliitikolle.
Matti Aalto, eikö poliitikonkin pitäisi jotain ymmärtää asioista, joista jonkun puolueen mandaatilla on päättämässä? Minun mielestäni ei pitäisi lähteä mukaan edes kunnallispolitiikkaan jos ei ole ymmärrystä.
Tuli tuossa mieleen meidän entinen Puolustusministeri Elisabet vaikka hän oli nainen, RKPn jäsen hän kuitenkin otti selvää asioista ja osti parhaat hävittäjät (Hornet) mitä rahalla voi saada ja kai siinä vähän oli myös Nato-myönteisyyttä mukana. Minä kyllä voisin kannattaa liittymistä myös Varsovan-liittoon, mutta taitaa olla maahan kaatuneen maidon kaipausta.
Voisin myös kysyä, mikä olisi tilanne entisen Jugoslavian alueella nyt, jos Nato pommituksillaan ei olisi lopettanut etnisten ryhmien raakalaisuuksia?
"Voisin myös kysyä, mikä olisi tilanne entisen Jugoslavian alueella nyt, jos Nato pommituksillaan ei olisi lopettanut etnisten ryhmien raakalaisuuksia?"
Bosnian sota oli jo ratkeamassa, kun Nato vihdoin puuttui tilanteeseen. Kosovossa taas Nato meni terroristien puolelle ja pommituksillaan välillisesti aiheutti kansanmurhan. Sen on mm. Pekka Visuri osoittanut, että kansanmurha alkoi vasta Naton pommitusten myötä, kun serbit kostivat albaaneille ne pommitukset. Voidaan kai todeta, että ilman Natoa tilanne olisi Jugoslavian alueella aikalailla sama kuin nyt, mutta albaaneja ei olisi kuollut niin paljon ja Kosovo olisi edelleen osa Serbiaa, kuten sen kuuluisikin olla.
Opiskelija, käyppä kysymässä Kosovossa kosovolaisilta haluavaisivatko he kuulua serbien haaveilemaan Suur-Serbiaan? Voithan myös samalla matkalla poiketa Baltiassa kyselemässä kansalaisilta halusta kuulua Venäjään.
Näyttää, että Syyriassa maa pommitetaan kivikauteen (lainaus Matti Aalto) ja kansa murhataan ennen rauhaa ihan oman Diktaattorin toimesta, kun Venäjä ja Kiina maalaavat itseään nurkkaan vanhaa kaveriaan tukiessa.
"Opiskelija, käyppä kysymässä Kosovossa kosovolaisilta haluavaisivatko he kuulua serbien haaveilemaan Suur-Serbiaan?"
Kysymys ei ole niin yksinkertainen. Kosovon serbivähemmistö varmasti haluaa kuulua Serbiaan (Mikä se olisi se Suur-Serbia?) ja Serbian kansallisen identiteetin mukaan se olisi myös osa Serbiaa (Huom. Rastaskentän taistelu). Kysymys on hieman samankaltainen kuin se, että edelleen monet suomalaiset haluaisivat, että Viipurin lääni olisi osa Suomea, mutta nykyisin siellä asuvat venäläiset eivät varmaankaan haluaisi, että alue yhtäkkiä siirtyisi Suomelle.
"Voithan myös samalla matkalla poiketa Baltiassa kyselemässä kansalaisilta halusta kuulua Venäjään."
Tällä kysymykselläkö ratkeaisi myös tuo Balkanin tilanne? Entä päinvastoin? Vai mihin tämä liittyy?
"Voithan myös samalla matkalla poiketa Baltiassa kyselemässä kansalaisilta halusta kuulua Venäjään."
Baltiassa luontainen halu liittyä Venäjään on samaa suuruusluokkaa kuin Skandinavian aluella 1990 luvun alkuvuosia oli tavallisen rahvaan halu liittyä Eurooan Unioniin.
Suomessa ratkaisevaa oli valtaeliittiin integroidun ay-eliitin siirtäminen kokonaisena kollektiivina liittymisen kannalle.
Opiskelija, Serbien haaveilema Suur-Serbia olisi ollut lähes entinen Jugoslavia, jossa vain Serbit olisi ollut hallitseva kansallisuus.
Kyllä minulle voisi kelvata vanha Viipurin lääni, mutta ilman nykyisiä asukkaita, kuten Stalinkin sai sen ryöstettyään sen meiltä. Voisi kyllä olla mielenkiintoista tehdä tutkimus nykyisten asukkaiden keskuudessa mihin maahan he haluaisivat kuulua. Esim. Virossa asuvat venäläiset haluavat asua Virossa, mutta entisen etuoikeutetun luokan eduilla varustettuna!
Kuten olet huomannut kun Neuvostoliitto hajosi niin monet sen helmoissa asuneet onnelliset kansallisuudet ovat halunneet oman itsenäisen valtion statuksen?
"Opiskelija, Serbien haaveilema Suur-Serbia olisi ollut lähes entinen Jugoslavia, jossa vain Serbit olisi ollut hallitseva kansallisuus."
Ja tämäkö olisi toteutunut, jos Kosovo olisi pysynyt osana Serbiaa?
"Kyllä minulle voisi kelvata vanha Viipurin lääni, mutta ilman nykyisiä asukkaita, kuten Stalinkin sai sen ryöstettyään sen meiltä."
Minnekäs ajattelit ne nykyiset asukkaat lähettää?
"Kuten olet huomannut kun Neuvostoliitto hajosi niin monet sen helmoissa asuneet onnelliset kansallisuudet ovat halunneet oman itsenäisen valtion statuksen?"
Mitäköhän nyt oikein kysyt?
Kovasti nyt yrität sotkea tuota Kosovon kysymystä Neuvostoliittoon ja Baltiaan. Se on tietysti sikäli odotettavaa, että tästä on aiemminkin väännetty, etkä selvästi ole taaskaan ottanut opiksesi. Niinpä tämäkin keskustelu sitten tuppaa menemään tällaiseksi pulujen shakinpeluuksi.
Meillä kansanäänestyksessä tuloksena oli, enemmistö halusi liityä, mutta epäilen Viron enemmistön halua liityä Venäjään jos siellä pidettäisiin kansanäänestys, jossa myös kielteinen vaihtoehto sallittaisiin. Vertaa vuoden -40 äänestys!
Opiskelija, Stalinin ryöstöretkien jälkeen suomalaiset siirtyivät muualle Suomeen, että eikö nyt voisi toimia saman periaatteen mukaan. Sanon sen myös tässä, että minä en ole haluamassa semmoisia röttelökyliä meidän vaivoksemme ja riittäsikö meillä edes rahat rakentaa Karjala alusta asti uudestaan, sillä siellä on nyt hyvin vähän meidän stsndartit täyttävää infraa.
Se toinen kysymys oli enemmän esitetty Oulun suunnalle.
Muistathan, että kun Jugoslavia hajosi niin siellä oli vähän joka nurkalla levotonta ja serbit pyrkivät silloin vallankahvaan.
"Opiskelija, Stalinin ryöstöretkien jälkeen suomalaiset siirtyivät muualle Suomeen, että eikö nyt voisi toimia saman periaatteen mukaan."
Ei meidän varmaankaan tulisi ottaa oppia Stalinista. Tai ehkä hänen tyylissään oli sitten jotain sinuun vetoavaa.
"Sanon sen myös tässä, että minä en ole haluamassa semmoisia röttelökyliä meidän vaivoksemme ja riittäsikö meillä edes rahat rakentaa Karjala alusta asti uudestaan, sillä siellä on nyt hyvin vähän meidän stsndartit täyttävää infraa."
Kyse on tahdosta eikä hinnasta. Ei kaikki Karjalaan laitettava raha olisi mitenkään hukkaan heitettyä, vaan alue varmasti alkaisi ennen pitkää myös tuottaa. Tuottavaa aluettahan se oli ennenkin. Sitä paitsi se hinta tuskin nousisi mitenkään kohtuuttomaksi.
"Muistathan, että kun Jugoslavia hajosi niin siellä oli vähän joka nurkalla levotonta ja serbit pyrkivät silloin vallankahvaan."
Muistan, että myös muilla alueen ryhmillä oli omat pyrkimyksensä. Edelleen on aika rönsyilevää tämä sinun tekstisi. Pitäisiköhän sinun nyt kasata tälle jutulle jonkinlainen pointti (ihan vinkkinä, voisit keskittyä siihen pelkkään Balkaniin Baltian ja Neuvostoliiton sijaan).
Alkuperäinen kirjoittaja: Vierailija
"Tottakai EU:n luonnetta pitää yrittää muuttaa osallistumalla aktiivisesti sen päätöksen tekoon."
Miten se tehdään? Ketkä EU:ssa tekevät päätöksiä? Kenellä siellä on valta?
Tässä pitää huomioida, että EU ei ole mikään demokratia, vaan sellaisen kulissi, suuri demokratiavaje.
EU-palamentilla ei ole edes lupaa ehdottaa lakeja, vaan se saa esittää muutoksia eteensä tuotuihin lakeihin, EU:n päättäjien ei niitä ehdotuksia kuitenkaan tarvitse huomioida mitenkään. EU:ssa lait lobataan ja se tapahtuu rahan eli kallliiden lobbarien avulla. Aiheesta kirjoitettiin aikanaan Euroopassa kirjakin "Oy Eurooppa Ab", sen esittelystä lyhyt sitaatti:
"Kirja on ensimmäinen laaja selvitys suuryhtiöiden vaikutuskanavista Euroopan unionissa. Se on kylmää luettavaa niille, jotka pitävät EU:ta demokraattisena, eurooppalaisten enemmistöä edustavana järjestönä, ja sen tulisi hätkähdyttää suomalaisia poliitikkoja ja äänestäjiä.
EU:ssa on tunnetusti demokratiavaje. Tilanne antaa eri eturyhmien lobbausjärjestöille erittäin suuret mahdollisuudet vaikuttaa EU:n politiikkaan. Brysselissä toimiikin noin 10 000 lobbaria. Tärkeimmät etujärjestöt ovat suurteollisuuden järjestöjä. Kaikkein vaikutusvaltaisin ja samalla suurelle yleisölle tuntemattomin on European Roundtable of Industrialists, ERT, jossa ovat edustettuina tärkeimmät eurooppalaiset ylikansalliset yritykset."
http://www.like.fi/kirjat/oy-eurooppa-ab-eun-teollisuuden-vaaralliset-ky...
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"On kuitenkin huomattava, että yhteiskunnassa ja taloudessa merkittävimmin vaikuttavat ne joilla on resursseja enemmän. "
Tämä on tietenkin totta, mutta silti pitää pystyä tarkastelemaan kaikkea monelta kantilta, eikä vain syyllistää yhtä porukkaa kaikesta vieläpä samalla unohten tuonkin ryhmän heterogeenisuuden.
"Tieto on kaikista vaikeuksistaan ja töppäyksistään huolimatta kuitenkin ollut pääsääntöisesti voittoa tuottava yritys."
Siinä miten Tieto on kilpailutuksia voittanut voisikin olla tutkittavaa. En tiedä onko mitään rikollista tapahtunut, mutta hyvävelijärjestelmä ja osaamattomat kilpailuttajat voivat selittää tuota paljonkin.
"Tuotekehityksen merkityksestä olen samaa miltä. Iso osa tärkeistä talouselämän vaikuttajissa ei kuitenkaan ole samaa mieltä kuin juhlapuheissa sillä käytännön toimet viittaavat enemmän lyhyen tähtäyksen etujen noukkimiseen finanssikapitalismin keinoin."
Tuo edelleen pätee vain osittain. On kyllä totta, että esim. pörssi voi usein olla liian jäykkä ympäristö yrityksen luovuuden ylläpitöön. Tästä aiheesta oli taannoin Taloussanomissa ihan mielenkiintoinen juttu: http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2012/03/14/mies-joka-kyllastyi-kvar...
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Tunnistan toki Opiskelijan kaipaaman heterogeenisuuden mutta pyrkisin kuitenkin kohti rakenteellisia juurisyitä.
Olen samaa mieltä, että pörssikauppa on huono ohjailija yrityksen kehitykselle ja etenkin sen tuotekehitykselle. Pörssikaupan painottuminen nykyaikana on kuitenkin tälläisessä, s.o. kapitalistisessa, taloudessa vääjäämätön kehityssuunta. Sen muuttaminen vaatisi rajuja rakenteellisia muutoksia jotka eivät olisi ideologisesti eivätkä teoreettisesti meille valitun talousopin mukaisia.
Opiskelija viittaa osaamattomiin ostajiin. Siinä hän on aika lähellä julkisen sektorin ongelmien ydintä. Suuri ongelma on, miten saada ostaja tekemään sellainen tarjouspyyntö josta tarjoaja yksikäsitteisesti löytää mitä ostaja haluaa ja tarjoaja tekemään sellainen tarjous josta ostaja löytää vastaukset esittämiinsä vaatimuksiin. Tämä ei kuitenkaan ole vain Tiedon ja sen asiakkaiden ongelma vaan paljon laajemmin koko ICT-alan ja vieläpä vieläkin laajemmin koko julkisen hallinnon ongelma kun hankitaan vähänkään monimutkaisempia asioita. Asiaan pitäisikin puuttua koko julkisen hallinnon hankintojen yleisten menettelyjen tasolla. Nykyiset on aika suoraviivaisesti kopioitu direktiiveistä eikä ole juurikaan ajateltu itse hankinnan täkäläisiä ongelmia, esim. kapeita markkinoita. Tässäkään suhteessa EU ei ole helpottanut asioiden hoitoa vaan päinvastoin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Tunnistan toki Opiskelijan kaipaaman heterogeenisuuden mutta pyrkisin kuitenkin kohti rakenteellisia juurisyitä."
Kuten itsekin toteat tuossa, ne syyt tosiaan tulevat monikossa.
"...pörssikauppa on huono...etenkin sen tuotekehitykselle. Pörssikaupan painottuminen...taloudessa vääjäämätön kehityssuunta."
Luulen, että kaikki riippuu yrityksen koosta aika paljon. Nokialla saati Microsoftilla on helposti varaa pitään monenlaisia tuotekehitystiimejä ihan pörssin puitteissakin, mutta Tectian kaltainen pienempi yritys joutuu käyttämään liikaa voimavaroja vain pörssin sääntöjen noudattamiseen. Tuossa on tietysti nähtävissä jo Adam Smithin näkemä kapitalismin taipumus monopolien muodostamiseen, mutta vaikutuksena varsinkin Suomessa on myös oikeastaan läpi itsenäisyyden jatkunut korporativismin perinne, jossa talouselämää on rakennettu vientifirmojen etua ajatellen usein pk-yritysten kustannuksella.
"Opiskelija viittaa osaamattomiin ostajiin..."
Luulen tosiaan, että tämä on suurin syy siihen miksi nyt ideologisista syistä eri sektoreilla ajettu yksityistäminen on tuottanut useamman kunnon katastrofin. Ideahan voisi toimia, jos olisi osaavia kilpailuttajia. Minä tosin (myös) ideologisista syistä kannatan sitä, että julkinen sektori hoitaa peruspalvelut ja infran. Yksi taksikuski taannoin hyvin totesei Tampereen tilaaja-tuottaja-mallin toimivan niin, että "kukaan ei tilaa, eikä kukaan tuota".
"Nykyiset on aika suoraviivaisesti kopioitu direktiiveistä eikä ole juurikaan ajateltu itse hankinnan täkäläisiä...Tässäkään suhteessa EU ei ole helpottanut asioiden hoitoa vaan päinvastoin."
Tuossa usein tulee vastaan virkamiskunnan ja poliitikkojen kyvyt ja asenteet. Monessa EU-maassa niitä direktiivejä on osattu soveltaa kaikkien etuja ajatellen, mutta Suomessa noissa usein ajatellaan vain mahdollisimman pilkuntarkkaa toteutusta, ja samalla sujuvasti unohdetaan tuottajan, kauppiaan, kuluttajan jne. etu. Ongelma siis ei ole EU:ssa vaan Suomessa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Vierailija
"Yksi taksikuski taannoin hyvin totesei Tampereen tilaaja-tuottaja-mallin toimivan niin, että "kukaan ei tilaa, eikä kukaan tuota"."
Uudessa-Seelannissa tilaaja-tuottaja mallia testattiin monta vuotta ja muokattiinkin jokuseen otteeseen, lopulta se siirrettiin siellä ns.ö-mappiin todeten se hyödyttömäksi. Näin siis jo viime vuosituhannella, eli 1990-luvulla.
Briteissähän homma kävi veronmaksajille kalliiksi, kuten Taloussanomat kertoi jo 2007. palveluiden hinta tuplaantui viidessä vuodessa ja sikäläisiä kunnallisveroja jouduttiin nostamaan kymmenen vuoden aikana 84 prosenttia.
"Ulkoistaminen käy kalliiksi brittikunnille
Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun..."
http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2007/01/02/ulkoistaminen-kay-kallii...
Kilpailuttamisen osaaminen on enemmänkin utopiaa, koska markkinoiden luonne on kasvu kohti suurempia yksiköitä ja lopulta suuret ostavat tai syövät pienet pois markkinoilta häiritsemästä, sen jälkeen alkaa rahastus. Rahastajina yleensä lopulta ovat suuret ylikansalliset yritykset, kuten jo terveydenhuoltopalveluissa on näkyvissä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Opiskelija kirjoitti: "Kuten itsekin toteat tuossa, ne syyt tosiaan tulevat monikossa."
Totta, monikossa tulevat mutta jotkut ovat suurempia ja merkittävämpiä kuin toiset ja jotkut ovat perimmäisiä ja jotkut seurauksia niistä. Nämä syy-seuraus -ketjut pitää pyrkiä kaivamaan esiin ja ymmärtämään. Yleinen elämänkokemus on lisäksi opettanut, että perimmäisenkin juurisyyn takaa löytyy jonkun etupyyteet.
Opiskelija kirjoitti: "Luulen tosiaan, että tämä on suurin syy siihen miksi nyt ideologisista syistä eri sektoreilla ajettu yksityistäminen on tuottanut useamman kunnon katastrofin."
Kuin myös.
Opiskelija kirjoitti: " Ideahan voisi toimia, jos olisi osaavia kilpailuttajia."
Niin voisi, teoriassa. Kuitenkin parhaimmillaankin kilpailuttaminen vie resursseja, rahaa, aikaa, ihmisiä, todelliselta tuotannolta.
Opiskelija kirjoitti: "Minä tosin (myös) ideologisista syistä kannatan sitä, että julkinen sektori hoitaa peruspalvelut ja infran. "
Kuin myös.
Opiskelija kirjoitti direktiivien soveltamisesta: "Ongelma siis ei ole EU:ssa vaan Suomessa."
Niin, osataan möhliminen ihan itsekin ja EU antaisi enemmän vapauksia kuin halutaan ja osataan käyttää eli EU:nkin puitteissa voiotaisi tehdä enemmän ja paremmin. Esimerkiksi EU ei pakota yksityistämään palveluja vaan vain kilpailuttamaan yksityistetyt. Ihan kaikkea ei siis pidä antaa kaataa EU:nkaan niskaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"Esimerkiksi EU ei pakota yksityistämään palveluja vaan vain kilpailuttamaan yksityistetyt. Ihan kaikkea ei siis pidä antaa kaataa EU:nkaan niskaan."
Ihan totta.
Hyvin usein vain on ollut niin että ääriporvarilliset virkamiehet ovat vieneet valtuutettuja kuin pässiä narussa ja perustelleet määräyksiään EU:n määräyksillä, ihan vai siksi kun mikä tahansa perustelu menee täydestä kuin vääräraha monelle onnettomalle kunnalispoliitikolle.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Matti Aalto, eikö poliitikonkin pitäisi jotain ymmärtää asioista, joista jonkun puolueen mandaatilla on päättämässä? Minun mielestäni ei pitäisi lähteä mukaan edes kunnallispolitiikkaan jos ei ole ymmärrystä.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Tuli tuossa mieleen meidän entinen Puolustusministeri Elisabet vaikka hän oli nainen, RKPn jäsen hän kuitenkin otti selvää asioista ja osti parhaat hävittäjät (Hornet) mitä rahalla voi saada ja kai siinä vähän oli myös Nato-myönteisyyttä mukana. Minä kyllä voisin kannattaa liittymistä myös Varsovan-liittoon, mutta taitaa olla maahan kaatuneen maidon kaipausta.
Voisin myös kysyä, mikä olisi tilanne entisen Jugoslavian alueella nyt, jos Nato pommituksillaan ei olisi lopettanut etnisten ryhmien raakalaisuuksia?
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Voisin myös kysyä, mikä olisi tilanne entisen Jugoslavian alueella nyt, jos Nato pommituksillaan ei olisi lopettanut etnisten ryhmien raakalaisuuksia?"
Bosnian sota oli jo ratkeamassa, kun Nato vihdoin puuttui tilanteeseen. Kosovossa taas Nato meni terroristien puolelle ja pommituksillaan välillisesti aiheutti kansanmurhan. Sen on mm. Pekka Visuri osoittanut, että kansanmurha alkoi vasta Naton pommitusten myötä, kun serbit kostivat albaaneille ne pommitukset. Voidaan kai todeta, että ilman Natoa tilanne olisi Jugoslavian alueella aikalailla sama kuin nyt, mutta albaaneja ei olisi kuollut niin paljon ja Kosovo olisi edelleen osa Serbiaa, kuten sen kuuluisikin olla.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Opiskelija, käyppä kysymässä Kosovossa kosovolaisilta haluavaisivatko he kuulua serbien haaveilemaan Suur-Serbiaan? Voithan myös samalla matkalla poiketa Baltiassa kyselemässä kansalaisilta halusta kuulua Venäjään.
Näyttää, että Syyriassa maa pommitetaan kivikauteen (lainaus Matti Aalto) ja kansa murhataan ennen rauhaa ihan oman Diktaattorin toimesta, kun Venäjä ja Kiina maalaavat itseään nurkkaan vanhaa kaveriaan tukiessa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Opiskelija, käyppä kysymässä Kosovossa kosovolaisilta haluavaisivatko he kuulua serbien haaveilemaan Suur-Serbiaan?"
Kysymys ei ole niin yksinkertainen. Kosovon serbivähemmistö varmasti haluaa kuulua Serbiaan (Mikä se olisi se Suur-Serbia?) ja Serbian kansallisen identiteetin mukaan se olisi myös osa Serbiaa (Huom. Rastaskentän taistelu). Kysymys on hieman samankaltainen kuin se, että edelleen monet suomalaiset haluaisivat, että Viipurin lääni olisi osa Suomea, mutta nykyisin siellä asuvat venäläiset eivät varmaankaan haluaisi, että alue yhtäkkiä siirtyisi Suomelle.
"Voithan myös samalla matkalla poiketa Baltiassa kyselemässä kansalaisilta halusta kuulua Venäjään."
Tällä kysymykselläkö ratkeaisi myös tuo Balkanin tilanne? Entä päinvastoin? Vai mihin tämä liittyy?
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"Voithan myös samalla matkalla poiketa Baltiassa kyselemässä kansalaisilta halusta kuulua Venäjään."
Baltiassa luontainen halu liittyä Venäjään on samaa suuruusluokkaa kuin Skandinavian aluella 1990 luvun alkuvuosia oli tavallisen rahvaan halu liittyä Eurooan Unioniin.
Suomessa ratkaisevaa oli valtaeliittiin integroidun ay-eliitin siirtäminen kokonaisena kollektiivina liittymisen kannalle.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Opiskelija, Serbien haaveilema Suur-Serbia olisi ollut lähes entinen Jugoslavia, jossa vain Serbit olisi ollut hallitseva kansallisuus.
Kyllä minulle voisi kelvata vanha Viipurin lääni, mutta ilman nykyisiä asukkaita, kuten Stalinkin sai sen ryöstettyään sen meiltä. Voisi kyllä olla mielenkiintoista tehdä tutkimus nykyisten asukkaiden keskuudessa mihin maahan he haluaisivat kuulua. Esim. Virossa asuvat venäläiset haluavat asua Virossa, mutta entisen etuoikeutetun luokan eduilla varustettuna!
Kuten olet huomannut kun Neuvostoliitto hajosi niin monet sen helmoissa asuneet onnelliset kansallisuudet ovat halunneet oman itsenäisen valtion statuksen?
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Opiskelija, Serbien haaveilema Suur-Serbia olisi ollut lähes entinen Jugoslavia, jossa vain Serbit olisi ollut hallitseva kansallisuus."
Ja tämäkö olisi toteutunut, jos Kosovo olisi pysynyt osana Serbiaa?
"Kyllä minulle voisi kelvata vanha Viipurin lääni, mutta ilman nykyisiä asukkaita, kuten Stalinkin sai sen ryöstettyään sen meiltä."
Minnekäs ajattelit ne nykyiset asukkaat lähettää?
"Kuten olet huomannut kun Neuvostoliitto hajosi niin monet sen helmoissa asuneet onnelliset kansallisuudet ovat halunneet oman itsenäisen valtion statuksen?"
Mitäköhän nyt oikein kysyt?
Kovasti nyt yrität sotkea tuota Kosovon kysymystä Neuvostoliittoon ja Baltiaan. Se on tietysti sikäli odotettavaa, että tästä on aiemminkin väännetty, etkä selvästi ole taaskaan ottanut opiksesi. Niinpä tämäkin keskustelu sitten tuppaa menemään tällaiseksi pulujen shakinpeluuksi.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Meillä kansanäänestyksessä tuloksena oli, enemmistö halusi liityä, mutta epäilen Viron enemmistön halua liityä Venäjään jos siellä pidettäisiin kansanäänestys, jossa myös kielteinen vaihtoehto sallittaisiin. Vertaa vuoden -40 äänestys!
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Opiskelija, Stalinin ryöstöretkien jälkeen suomalaiset siirtyivät muualle Suomeen, että eikö nyt voisi toimia saman periaatteen mukaan. Sanon sen myös tässä, että minä en ole haluamassa semmoisia röttelökyliä meidän vaivoksemme ja riittäsikö meillä edes rahat rakentaa Karjala alusta asti uudestaan, sillä siellä on nyt hyvin vähän meidän stsndartit täyttävää infraa.
Se toinen kysymys oli enemmän esitetty Oulun suunnalle.
Muistathan, että kun Jugoslavia hajosi niin siellä oli vähän joka nurkalla levotonta ja serbit pyrkivät silloin vallankahvaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Opiskelija, Stalinin ryöstöretkien jälkeen suomalaiset siirtyivät muualle Suomeen, että eikö nyt voisi toimia saman periaatteen mukaan."
Ei meidän varmaankaan tulisi ottaa oppia Stalinista. Tai ehkä hänen tyylissään oli sitten jotain sinuun vetoavaa.
"Sanon sen myös tässä, että minä en ole haluamassa semmoisia röttelökyliä meidän vaivoksemme ja riittäsikö meillä edes rahat rakentaa Karjala alusta asti uudestaan, sillä siellä on nyt hyvin vähän meidän stsndartit täyttävää infraa."
Kyse on tahdosta eikä hinnasta. Ei kaikki Karjalaan laitettava raha olisi mitenkään hukkaan heitettyä, vaan alue varmasti alkaisi ennen pitkää myös tuottaa. Tuottavaa aluettahan se oli ennenkin. Sitä paitsi se hinta tuskin nousisi mitenkään kohtuuttomaksi.
"Muistathan, että kun Jugoslavia hajosi niin siellä oli vähän joka nurkalla levotonta ja serbit pyrkivät silloin vallankahvaan."
Muistan, että myös muilla alueen ryhmillä oli omat pyrkimyksensä. Edelleen on aika rönsyilevää tämä sinun tekstisi. Pitäisiköhän sinun nyt kasata tälle jutulle jonkinlainen pointti (ihan vinkkinä, voisit keskittyä siihen pelkkään Balkaniin Baltian ja Neuvostoliiton sijaan).
Sivut