Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Kangas

Tämä juttu oli tosiaan kiva piristys arjen keskellä. Musiikki, ja vielä rock on usein auttanut kun on mieli vetänyt matalaksi.Oli tuttua juttua, ja lempparibändien nimiä vilisi ja muistan kun näitä huudatin volumit täysillä. Olen näyttänyt tätä musiikkia ymmärtäville ja he ovat ihan yllättyneet että tässä lehdessä on tälläistä ja ovat siinä sivussa lukeneet muitakin juttuja!!
On syntynyt makoisia keskusteluja tämän jutun kautta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola

Hanoi rocks veti jo viimeisen kiertueensa, mutta ketähän muita suurnimiä vielä on estradilla?

Alkuperäinen kirjoittaja: Marko Korvela

Vanhoista edelleen aktiivisista suurnimistä ehkä klassikoin on Suomessakin viime vuonna käväissyt The Sonics, alkuperäinen 1960-luvun garagerockin kehittäjä, joka tunnetaan myös maailman ensimmäisenä punkyhtyeenä.

Kannattaa myös mainita Iggy Pop & The Stooges, joka on yhä vaarallisen kovassa vedossa ja tulossa Suomeen Sonisphere-festareille kesällä.

Lisäksi The Dead Kennedys-legenda Jello Biafra on nähtävissä ja kuultavissa Seinäjoen Provinssirockissa...

Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola

Pistetäänpä korvan taakse. Tarkoitus olisi tehdä seitsemäs työkeikka Provinssiin, että siellähän nämäkin sitten näkee ja kuulee.
Ruisrock täyttää 40-vuotta, siellä on myös luvassa monipuolista tarjontaa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Tiainen

Tiedän että rock on kapinaa mutta en oikein ole koskaan ymmärtänyt sitä kuinka kommunistit pitävät ja palvovat näitä maailman staroja esikuvina. Eikö nämä ulkomaan multimiljonääri rock tähdet ole niitä joista meidän kommunistien tulisi pysyä kaukana. Hehän ovat tämän länsimaisen rappiotilan ilmentymiä, asuvat satumaisissa linnoissa, käyttävät huumeita kuin leipää, irstailevat ja rietaselevat. Heidän avullaan myydään rihkamaa ja muotivillityksiä joiden takia vanhemmat ovat hätää kärsimässä. Tänne asti raahataan stadionille esiintymään näitä "ihmeellisyyksiä". Heillä on rekkalasteittain tavaraa mukana maailmankiertueillaan, eikö siinä ilmastonmuutos olekaan mitään?

Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter

Kommunistien käsitys ihanneyhteiskunnasta on aina vaikuttanut ankealta ja nyt Hannu Tiaisen kommentti oli kuin piste i:n päälle. Tällaiseen tilanteeseen on tultava muutos jos kommunistit aikovat saada yhtään edustajaa läpi minnekään (Tradekaa ei lasketa, koska sillä ei ole mitään väliä). Eivät ihmiset äänestä ankean harmaata visiota ajavaa puoluetta joka vielä lupaa enemmistölle elintason laskua.

Toki nuoren luokkatietoisen työläisen kuuluisi viettää villit perjantai-illat Marx-klassikoiden lukupiirissä ja ehkä internationaalia laulamassa. Onko ihme että Neuvostoliitossa ja Venäjällä elinikä laskee kroonisen alkoholismin myötä, jos maassa ei ole ollut välillä 1918-1990 reipasta ja villiä viihdettä? Sitähän esim. rock on? Jääkiekkoilijatkin koulutettiin eristetyissä leireissä levittämään ilosanomaa maailmalle. Kapinalliset kulttuuri-ihmiset leimattiin toisinajattelijoiksi ja suljettiin mielisairaaloihin. Kommunistisen Itä-Euroopan tylsyys on ilmeisesti ajanut sikäläiset juomaan ja ainakin venäjällä tapa on säilynyt näihin päiviin asti.

Haluan kovista sanoista huolimatta omistaa seuraavan linkin hevarillisella toveruudella Hannu Tiaiselle:
http://www.youtube.com/watch?v=PsL8Q2KO_vg

Hyvin näytti Texasin poikien reipas meno kelpaavan nuorille.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era

arbeiterille todettakoon, että joskaan ei sosmaiden kaupoissa myyty suosittuja rocklevyjä kuin joskus aniharvoin, ihmiset istuivat suosikkien keikoilla mankat polvilla ja mikit koholla ja sähisivät naapureille, että saisivat paremman nauhoituksen. Näistä on ilmestynyt levyjäkin. Ja underground-bileet ja jengit olivat ehkä melko kapealla pohjalla mutta tiettävästi sangen hurjia. Kovia bändinimiä neukkulasta 70-luvulta asti: DDT, Nautilus Pompilius, Akvarium, Mashina vremeni.
Se kyllä on totta, että rokin pariin pääsy oli tehty hyvin hankalaksi, samoin jazzin.
Hannu Tiaiselle sanoisin, että nuoret ovat nuoria. Superstara-ilmiö on kaupallinen sivujuonne; Tuomari Nurmio tai Isokynä on olleet baanalla kohta 40 vuotta eivätkä ole miljonäärejä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola

Harvemmin enää rockillakaan rahoiksi lyö, jos ei menesty oikeinoikein kansainvälisesti!
Persaukista porukkaa alkaa olemaan muusikkopuolellakin.

Ikävä kyllä, alkoholi ja muut piristeet ovat sitten pilanneet monen nousukauden.
Tämä on niin nähty Suomessa kuten muuallakin.

Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Tiainen

Kirsti Era
En tarkoittanutkaan suomalaisia bändejä vaan näitä ulkolaisia jotka hassuttavat "kapinallisuudellaan" nuorisoa. Jos nämä ulkolaiset multimiljardööit ovat mukamas vallankumoksellisia, niin missä se näkyy ja kuuluu. Tuntuu, että tuo "kapinallisuus" esimerkiksi sanoituksissa on vain mainoskikkoja joilla kiskotaan rahat pois.

Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola

Entinen koulukaverini oli eräässä Punk-bändissä rumpalina ja teki usein Euroopankiertueita.
Parhaillaan kuukausi ja keikka 11 eri valtiossa.

No, mehän voimme luulla, että on hienoa nähdä maailmaa ja kuinka rikkaita he ovat.

Totuus on, että he kiertueella nähdään moottoritietä ja on kiire aikataulu, välillä pysähdys tankkaamassa. Kamojen roudaus ja pari tuntia aikaa hengata keikkapaikan läheisyydessä ennen esiintymistä.
Sen jälkeen alkaa tetriksen pelaaminen, kun kamoja siirretään ahtaaseen pakettiautoon.
Seuraavaan paikkaan ja pirunmoinen väsymys.
Palkkioissakaan ei niin hurraamista.

Tunnen paljon muusikoita ja monet keikat tehdään kaljapalkalla, koska kaikilla ravintoloilla, joissa bändi esiintyy, ei todellakaan ole varaa palkata kalliita musiikintekijöitä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Taidan ymmärtää mitä Tiainen ajaa takaa.
Kapitalismissa musaa ja taidetta tehdään hampaat irvessä ja rahankiilto silmissä.
Kuinka moni tekee silkasta ilosta, omilla ehdoilla vaikkapa musaa?
Kuika paljon levy-yhtiöt määrää mitä ja kuinka soitetaan?
Kuinka pitkälle bändejä tuotteistetaan?
Minä itse diggaan musaa, hulluna.
Ihailen taitoa ja ehdottomuutta, mutta sekin voi olla suhteellista.
60-70 luvulla kaikki oli sallittua, myös musiikissa muusikoilla oli aika vapaat kädet, kun se oli silloin in.

En näe, että se olisi sitä tänään.
Siksi ehkä olen jämähtänyt tuolle aikakaudelle, kun en koe nykyisin tehtävän aitoa ja oikeaa, omin ehdoin taidetta.
Vain harvoin innostun jostain nykybändistä...toki niitäkin on...onneksi.
Mutta ohessa linkkejä mitä tarkoitan:
http://www.youtube.com/watch?v=kf8TM4CIk5g

http://www.youtube.com/watch?v=KgZSnAkQc4c

http://www.youtube.com/watch?v=pfzv3bf9-OY

http://www.youtube.com/watch?v=N9i2fqxSjTI

http://www.youtube.com/watch?v=xtqy4DTHGqg&feature=fvw

http://www.youtube.com/watch?v=C0uHRl-Q8Fo&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=z0dmPKYJiB8&feature=fvst

http://www.youtube.com/watch?v=hftgytmgQgE&feature=channel

http://www.youtube.com/watch?v=QexOuH8GS-Y&feature=channel

http://www.youtube.com/watch?v=LFpfureaCVs

Ja onhan näitä…

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Eikä tätäkään sovi unohtaa
http://www.youtube.com/watch?v=JkhX5W7JoWI

Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter

Aika paksua väittää, että jotenkin 60-70 luvulla musiikki olisi ollut vapaampaa kuin sen jälkeen, kun esim musiikin tekeminen on tullut kaikille helpommaksi ja halvemmaksi. Kapitalismi nimenomaan on mahdollistanut tämän, esimerkiksi youtuben tai myspacen kautta.

Nykyisin kuka tahansa pystyy tekemään tietokoneella millaista musiikkia tahtoo ja julkaisemaan sen laajemmalle yleisölle kuin koskaan ennen. Esim youtuben tai myspacen kautta. Teknisen kehityksen ansiosta rivikansalainen voi tehdä millaista musiikkia haluaa ja myös paremmalla äänenlaadulla kuin 60-70 -luvulla, kiitos välineistön halvenneiden hintojen.

50-60-70 -luvuilla ei nykyisenlainen musiikin teko ja levitys ollut mahdollista edes teknisesti, ja tämän lisäksi kommunistimaissa ilmaisunvapaus oli äärimmäisen rajoittunutta. Harva sai levyttää. Laulelihan ihmiset tietysti itsekseenkin, mutta niin laulavat edelleenkin.

Muusikoiden ja kuvataiteilijoiden kädet ovat nykyisin kapitalismissa vapaampia kuin koskaan ennen! Teet vaan koneella vaikka omaa musiikkia ja nettiin vaan! Näin voi myös nousta suureenkin suosioon jos taiteesi on riittävän suosittua. Äärimmäisen laadukkaat kameratkin ovat kaikkien saatavilla - jopa puhelimissa. Niiden ja piirto-ohjelmien ansiosta voit toteuttaa taidetta sydämesi kyllyydestä.

Eli nykyisin kapitalismissa ollaan musiikki- ja kuvataiteen suhteen äärimmäisen paljon paremmassa ja demokraattisemmassa tilanteessa kuin koskaan ennen maailmassa.

Huhtala voisi vähän ajatella ennen kuin kirjoittaa. Faktat puhuvat puolestaan.