Alkuperäinen kirjoittaja: Pauli Schadrin
Onko uudet hallitusneuottelut menossa ja ollaanko sopimassa uusista suurista leikkauksista työväestölle. Kovin salamyhkäitä touhua nykyään toi ay-liikkeen touhukin kun salaa neuvotellaan leikkauksista eläkkeisiin ja ilmeisesti myös työttömyysturvaan. Olisikohan jollain parempaa tietoa mitä sillä nyt todella on meneillään kun kukaan ei puhu mitään ja lehdetkin kirjoittaa vain Tiurasta ja muista lahjotuista. Mistään ei kuule mitä todella on tekeillä ja kun vielä lehdet kirjoittaa samaan aikaan , että työttömyysvakuusrahaston rahatkin on loppumassa onks meneillään rahojen uusjako muille kuin niitä säästäneille.?
Olemmeko me äänestäjät näin tyhmiä , että annamme päättäjien huseerata selkämme takana mitä lystäävät emmekä vaadi edes tilille teoistaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pauli Schadrin
Onko uudet hallitusneuottelut menossa ja ollaanko sopimassa uusista suurista leikkauksista työväestölle. Kovin salamyhkäitä touhua nykyään toi ay-liikkeen touhukin kun salaa neuvotellaan leikkauksista eläkkeisiin ja ilmeisesti myös työttömyysturvaan. Olisikohan jollain parempaa tietoa mitä sillä nyt todella on meneillään kun kukaan ei puhu mitään ja lehdetkin kirjoittaa vain Tiurasta ja muista lahjotuista. Mistään ei kuule mitä todella on tekeillä ja kun vielä lehdet kirjoittaa samaan aikaan , että työttömyysvakuusrahaston rahatkin on loppumassa onks meneillään rahojen uusjako muille kuin niitä säästäneille.?
Olemmeko me äänestäjät näin tyhmiä , että annamme päättäjien huseerata selkämme takana mitä lystäävät emmekä vaadi edes tilille teoistaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Hallitusohhelmat ja muut suunnitelmat ovat paljon vaalikausia pidempijänteisiä. Ei niitä aleta sorvaamaan vasta vaalituloksen selvittyä. Vaalitulos aiheuttaa vain pientä hienosäätöä jos sitäkään.
Johan helmikuussa paljastui, että hallitus on palkannut USA-laisen konsulttitoimiston McKinseyn tekemään hallitusohjelmaa. Tiettävästi se oli tekemässä myös nykyisen hallituksen ohjelmaa. Tuolloin McKinsey ehdotti:
- tilaaja-tuottajamallit ja liikelaitostaminen kunnallisissa palveluissa
- työnantajamaksujen pienentäminen
- julkisen terveydenhuollon maksujen korotus
- työttömyysturvan ehtojen tiukentaminen
- yritysten aseman vahvistaminen yliopistojen hallinnossa
- korkeakoulupaikkojen kohdentaminen yritysten tarpeiden mukaan
- opetuksen maksullisuus muualta tuleville.
- kansainvälisille yrityksille suunnatun markkinoinnin lisääminen.
Ja tuotahan hallitus on tehnyt. Ja siitä voimme päätellä myös mitä olisi luvassa seuraavaan ohjelmaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
Myyryläisen kommenttia on vaikea mennä panemaan paremmaksi joten tyydyn vain lisäämään listalle EU:n Lissabonin strategian tavoitteet jaajojen markkinoiden luomisesta opetustoimen alalle eli suomeksi peruskoulujärjestelmän alasajaminen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Tiainen
Pauli
Kyllähän kyse on nimenomaan täydellisestä porvarillisesta hegemoniasta, se on iskostunut niin laajalla rintamalla koko suomalaiseen yhteiskuntaan, että kaikki mitä valtamediassa kerrotaan menee karvoineen päivineen läpi aina vauvasta vaariin. Tuon hegemonia murtaminen on ykkösasia ja helvetillisen kovan työn takana, mutta muuta keinoa ei ole jos aiotaan saada suomalaisten silmät aukeamaan ja näkemään tämän oikeistolaisen menon valheellisuus, kylmyys ja kovuus työläisiä ja heikompiosaisia kohtaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Ei se Hannu ole kiinni hegemoniasta eikä politiikasta vaan siitä yksinkertaisesta asiasta, että pitkän päälle on toimittava tulojen mukaan. Velkaantuminen ei voi jatkua pitkään, sen me opimme jo Neuvostoliiton kupsahduksesta kun Venäjä on saanut makselle sen velkoja pitkään ja onkohan niitä kaikkia vieläkään maksettu?
Se onko järjestelmä kapitalistinen tai kommunistinen/sosialistinen ei vaikuta vaan ainoastaan valtion tulot vaikuttavat siihen paljonko menoja voi olla.
Jos kuvittelette sen auttavan, että sosialisoitte joitain suurempia omaisuuksia niin entäs kun ne on syöty? Mistä lisää sosialisoitavaa?
Myöskään siitä ei ole avuksi jos muutaman miljoona tulot jaetaan kansalle kuin psykologisesti, ajatellaan vaikka 100 x 1000'000 = 100'000'000 eli sata miljoonaa. Se on miljoona paljon ihmiselle ainakin Työeläkeläisen mittapuun mukaan mutta kun noiden sata miljoonaa jaetaan miljoonalle niin jokainen saa satkun jolla selviää ehkä viikon kun elää säästeliäästi.
Kun noiden sadan motiivi hankkia lisää kauppaa tai muuta työtä on nyt mennyt niin kuka ne hankkii? Jos te tiedätte niin ohittakaamme nuo sata ja tehkäämme kauppaa heidän ohitseen niin saamme satkumme ja he eivät mitään.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Työeläkeläinen ei tainnut ymmärtää Tiaisen viestiä alkuunkaan. Tiainen on ihan oikeassa hegemoniajutussaan. Porvarillinen hegemonia varmistaa, että yhteiskunnassa keskustelu menee miinkuin menee ja halutut jutut nousevat keskusteluun kun taas epämieluisat aiheet hautautuvat. Siten seuraaville hallituksille jo kaavaillut tehtävät eivät nouse keskusteluun eivätkä vaikuta vaalitulokseen ja entinen meno voi jatkua. Me sen sijaan keskustelemme tekstareista, salarakkaista ja tositeeveevisailukisailuista.
NL ei myöskään kaatunut velkaantumiseen vaan ihan muihin asioihin ja useista eri syistä.
Sosialismissa ei myöskään ole perimmältään kyse omaisuuksien haltuunotosta vaan tuotantosuhteista joissa toinen ei riistä toista vaan tuotantovälineet ovat yhteisessä omistuksessa, valvonnassa ja käytössä. Työeläkeläiselle tiedoksi, että NL:n ongelma ei ollut liika sosialismi vaan liian vähäinen sosialismi.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Kyllä minä ymmärsin mitä Tiainen tarkoitti mutta hänen ajatelmansa ei oikein sopinut reaalimaailmaan vaan oli tyypillistä kommunismiharhautumaa. Ymmärrän sen hänen kohdallaan koska uskoaan pitää puolustaa.
Velkaantuminen oli vain yksi syy NL kaatumiseen, pääsyyn arvelen olevan tehottomuuden joka raunioitti yhteiskunnan. Jos kaikesta, kuten teistä, rakennuksista, teollisuudesta ja vaikkapa nykyään viestintäinfrasta pidetään hyvää huolta niin kustannukset ovat suurin piirtein samat oli kyseessä sosialismi tai porvarillinen vaihtoehto.
NL ja muu "itä" kuitenkin löi laimin kaiken tuon ja sen tuloksia olen useallakin Saksan matkallani seuraillut entisen DDR:n alueella. Lähes kaikki meni uusiksi tai remonttiin jopa moottoritiet jouduttiin kaivamaan auki nähtävästi ensi kertaa Aatun jälkeen, rakennuksia on vieläkin 20v jälkeen tyhjillään purkajaa odottamassa ja puskia romahtaneella katolla kasvaen.
Ihmiset eivät saaneet palkkaa tuloksen mukaan vaan armosta, se taas vei motivaation työstä. Kaikille oli tosin joku paikka työajaksi mutta vain harvalla oikeita tuottavia töitä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Noissa oloissa elämä meni ainoastaan alaspäin kun puhutaan kansasta, joten nousu oli joskus odotettavissa. Siihen ei auttanut edes se tiukka valvonta jota eri turvallisuusorganisaatiot harrastivat, nuo palvelut olivat syöpä joka osaltaan vei ihmisiltä halun jatkaa kun kaikkea piti ajatella ja ainakin puhua virallisen ohjelman mukaan. Mikä oli lisäksi noiden tuottamattomien organisaatioiden hinta? Arvaa montaako se hatutti? Riittävän montaa jotta alettiin uskaltaa uhmaamaan totalitaarista hallintoa ja siitä se loppu tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Kyllä tekin saatte voimaa kun pystytte vaikka Hesaan saamaan samanlaisia joukkoja mitä DDR:n kansalaiset Berliiniin ja muuallekin juuri ennen muurin sortumista, sanotaan pari-sataatuhatta. SAFKA:n 15 hengen hupikuorolla ei ole merkitystä kuin heille itselleen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju
"Työeläkeläinen" on oikein oivallinen esimerkki porvarillisen hegemonian tuotteesta. "Keskustelu" hänen kanssaan antaa hyvän kuvan siitä vaikeudesta, joka meillä on edessämme.
Pelkällä keskustelulla emme tule hegemoniaa voittamaan, vaan ihmiset on saatava toimimaan omien, yhteisten etujensa puolesta.
Siinä mielessä kaikki se mikä on tehty Vantaalla, Oulussa Helsingissä, Turussa ja muuallakin julkisten palvelujen puolesta on taistelua myös hegemoniasta.
Ja tietenkin tämän kevään lakkokamppailut ovat osa sitä myöskin.
Keskustelu tälläkin sivustolla toivon mukaan edistää meidän omaa valmiuttamme tulla esiin myös valtamediassa tilaisuuden sattuessa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Työeläkeläiselle:
NL ei ollut erityisen velkaantunut maa. Sen sijaan sen talouden ohjausmekanismit eivät toimineet. Pyrittiin suuriin voluumeihin laadun ja käytettyjen resurssien kustannuksella. Siitä seurasi, että ei tuotettu mitä piti, mutta mitä tuotettiin, sitä tehtiin paljon ja resursseja tuhlaten ja laadusta tinkien. Samaan aikaan vaikutti myös kansainvälinen tilanne joka pakotti suuntaamaan resursseja muuhun kuin oman yhteiskunnan kehittämiseen eli armeijaan ja kansainvälisen aseman pönkittämiseen.
Asiaan vaikutti myös Stalin ja hänen perintönsä joka aiheutti jäykät hallintorakenteet. Sota oli voitettu ja fascismi kukistettu silloisilla menettelyillä joten tulkittiin, että uusissa tilanteissa ei tarvita uusia menetelmiä vaan mennään aikaisemmmin toimiviksi havaituilla.
Työpaikan takaaminen kaikille sen sijaan ei ollut mikään erityinen syy ongelmiin. Se oli vain yksi tapa toteuttaa sosiaaliturvaa. Jos noin ei olisi menetelty, olisi pitänyt rakentaa monimutkaisia sosiaaliturvan koneistoja. Nyt ne hoituivat työpaikkojen kautta.
Mitä tulee infrastruktuurin ylläpitoon niin sen pitäisi tulla halvemmaksi ilman kapitalisteja koska heidän voittoihinsa ei tarvita resursseja. Kapitaaleja kuitenkin tarvitaan mutta niiden ei tarvitse oilla kapitalistien hallussa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Älä Hannu luokittele vaan sano mikä minun ajatusmallissani on virheellistä ja miten!
Teidän suurin vastustajanne ei ole mikään hegemonia vaan teidän jäykkyytenne vastata kansan tarpeisiin. On turhaa uhota taistelusta julkisten palvelujen puolesta jos kannatus teidän aatteellenne on samaa luokkaa kuin viime vaaleissa. Ettekö tekin ole saarnanneet demokratiasta vaikka ette ole sitä koskaan harrastaneet, meillä on demokratia ja sen mukaan toimitaan.
Kyllä Myyryläinen Neuvostoliitto oli varsin velkaantunut maksukykyynsä nähden, Venäjä on maksanut loput alun noin 600 miljoonan euron velastaan meille 2006 elokuussa. Tuon lisäksi Neuvostoliitto oli velkaa länteen luokkaa 400 miljardia dollaria joka oli lähes puolet Jeltsinin kauden loppupuolen BKT:sta. Myös maan maksukyky lienee ollut varsin heikko pitkän aikaa tuottavuuden ollessa surkeaa. Ainoat rahanlähteethän heillä ovat luonnonvaroista saatavat tulot jotka heidän onnekseen kasvoivat välillä varsin korkeiksi. Sikäli Venäjän talous muistuttaa kehitysmaiden talouksia, ettei heillä ole teknistä vientikelpoista tuotantoa halpisautoja lukuun ottamatta. En edes usko nykyisellä politiikalla asian korjaantuvan, öljy ja kaasu tuottavat liikaa joten johdon ei tarvitse kiinnittää maan asioihin oikeasti huomiota.
Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter
Myyryläinen,
Kommunismi ei juuri siksi toimi, että sen taloudellinen ohjausmekanismi ei toimi.
Kommunismissa tuotantoa johdetaan keskusjohtoisesti, toisin sanoen joku toinen päättää mitä sinä tarvitset.
Vapailla markkinoilla tuotetaan sitä mitä ihmiset ovat valmiita hankkimaan. Ne jotka valmistavat tuotteita, joita halutaan, menestyvät.
En sano, että vapaiden markkinoiden toiminta pitäisi ulottaa kaikille aloille, mutta kommunismin perusajatus - keskusjohtoinen talous - johtaa tuhlaamiseen ja kurjistumiseen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Miika
Kommunismin perusajatus ei ole keskusjohtoinen talous, vaan se, että tuotantovälineet (joilla ja joissa työ tehdään) ovat tuottajien (välineiden käyttäjien eli työläisten itsensä) hallinnassa. Näin ihmiset eivät jakautuisi luokkiin sen mukaan, että saavatko elämisen edellytykset antavat tulonsa pääomatuloina vai palkkatuloina. Kommunismi on yhteistoimintaa, yhteistä tuotantoa ilman luokkiin jakautumista.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Työeläkeläisellä menee nyt sekaisin NL:n velkaantminen ja 90-luvun Venäjän romahtanut maksukyky. Sitä paitsi Venbäjä maksoi velkansa m.m. Suomelle etuajassa verrattuna maksusuunnitelmaan.
Hieman siis historian kertausta Työeläkeläiselle: Toisaalta NL:n velka Suomelle syntyi bilateraalisen tavaranvaihtoon perustuneen kaupan vääristymän johdosta. Siinä suomalaisten osapuolten olisi pitänyt ostaa NL:sta samalla määrällä kuin sinne myytiin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja suomalainen poliittinen johto peesasi n.s. punaisia vuorineuvoksia heidän ahneudessaan. Mutta "unohti" hoitaa vastaostot. NL-lainen osapuoli olisi ollut halukas siirtymään kauppaan vaihdettavilla valuutoilla jo 70-luvulla mutta se ei sopinut varmaan rahantuloon tottuneille vuorineuvoksille. He kun saivat rahansa vientitakuulaitokselta jonka olisi pitänyt saada rahat NL-laiselta osapuolelta mutta se ei saanutkaan vastaavaa rahaa kun suomalaiset osapuolet eivät ostaneet.
NL:lla sinällään ei olisi ollut ongelmia maksaa velkaa mutta kun oli sovittu, että kauppa tasoitetaan ostoilla, että vienti ja tuonti on tasapainossa. Sitten NL romahti ja talous romahti sekä samalla loppui bilateraalinen tavaranvaihtokauppa. Tuolloin tehtiin kansainvälinen suunnitelma velkojen maksamisesta. Öljyn ja kaasun hintojen suotuisan kehityksen takia Venäjä kuitenkin maksoi velkansa Suomelle etuajassa.
Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter
Miika,
No, voin ottaa sanoistani sen verran takaisin, että kommunismin perusajatus ei ehkä ole keskusjohtoinen talous.
Kuitenkin käytännössä näin on aina kaikissa kommunistisissa maissa ollut ja tästä syystä ihmisten elintaso kommunismissa on kaatopaikkatasoa.
Yhtä kaikki, kommunismi ei toimi, koska se ei kykene mukauttamaan taloutta ja tuotantoa ihmisten tarpeiden mukaan. Kommunismissa ei ole mekanismia tuotannon ohjaamiseen kysyntää vastaavaksi.
Yksinkertaisesti: tehtaan kannattaa kommunismissa tuottaa ihan mitä sattuu, koska se tai sen työntekijät ei hyötyisi mitään tarpeellisen, kysytyn tuotteen tuottamisesta. Täten tuotantoa voitaisiin ohjata vain jonkun pakottamana.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"
Yhtä kaikki, kommunismi ei toimi, koska se ei kykene mukauttamaan taloutta ja tuotantoa ihmisten tarpeiden mukaan. Kommunismissa ei ole mekanismia tuotannon ohjaamiseen kysyntää vastaavaksi.
"
Mihin ihmeeseen tuollainen ajattelu perustuu?
Sosialismilla / kommunismilla on käytettävissään osapuilleen kaikki ne asialliset keinot jotka ovat kapitalistisen järjestelmän käytössä JA NIIDEN LISÄKSI mahdollisuus parempaan suunnitelmallisuuteen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Väitätkö Matti todella, että joku keskusjohtoinen gosplan, vai mikä se oli, olisi parempi kuin firmakohtainen tuotannon suunnittelu jossa voidaan reaaliajassa toimia tarpeen mukaan ilman turhaa byrokratiaa?
Jos näin on niin miksi sosialistimaissa on ollut jatkuvaa pulaa tavallisen ihmisen tarvitsemista tavaroista vai pitääkö ihmisen aina tyytyä siihen mitä ylhäältä annetaan?
Toisin sanoen missä se parempi suunnittelu on noissa maissa näkynyt? Enemmän tankkeja kansalle, vai?
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Mihin perustuu käsitys, että kommunismissa ei olisi mekanismia ohjata tuotantoa tarpeiden mukaan? Siihenkö, että GOSPLAN ei siihen pystynyt? Analyysissä kannattaisi ottaa huomioon, että GOSPLAN ei ollut kommunistisen yhteiskunnan orgaani, ei edes sosialistisen.
Minun huterilla tiedoillani en pysty tunnistamaan teorioista kuvausta millainen tuo mekanismi sosialismissa ja myöhemmin kommunismissa olisi. Pystyykö joku paremmin teorioista perillä oleva sen tai ne kuvaamaan?
P.s. nykyisessä kapitalistisessa taloudessa tuo sopeuttaminen menee pääsääntöisesti toisinpäin, eli markkinoinnilla ja mainostamisella, bärändäyksillä, trendisettauksilla jamitäniitäonkaan muokataan ihmisten tarpeita eikä päinvastoin.
Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter
Kommunismissa kysytyn tuotteen tuottaminen verrattuna tarpeettoman tuottamiseen ei tuota tuotannosta vastaaville mitään lisähyötyä. Siksi suunnitelmallisuus onkin ainut keino ohjata tuotantoa, eli tehtaat täytyy määrätä (pakottaa) tuottamaan mitä käsketään puolueen Gauleiterin tai politrukin toimesta.
Kapitalismissa voittojen tavoittelu ohjaa yrityksiä etsimään ihmisten tarpeita, monen muun hyvän ja huonon asian ohessa. Mitä hyvää kommunismissa uuden, kysytyn tuotteen kehittänyt kolhoosi tai sosialisoitu tehdas saa? Mitä hyvää kommunismissa tehokas sosialisoitu tehdas tai kolhoosi saa tehottomaan tuhlaritehtaaseen nähden? Miksi vaivautua? Puolueen Stahanov-kunniamerkin tähdenkö?
Kapitalismissa näissä kahdessa em. pyrkimyksessä onnistunut yritys voi sentään maksaa omistajilleen normaalia parempia osinkoja. Ja omistaja voi olla meistä kuka vain, koska yrityksiä on listattu mm. pörssiin ja toisaalta yrityksiä voi perustaa yksinkin.
Kapitalismissa fiksuudella voi parantaa samanaikaisesti omaa, perheensä ja yhteiskuntansa elintasoa, toisin kuin kommunismissa, jossa kaikilla on tasaisesti kurjaa koska yleisesti ottaen älystä, työteliäisyydestä tai kekseliäisyydestä ei saa yhtä pätevää palkkiota.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Nimimerkki Arbeiter on väärässä. Sosialismissa ja kommunismissa hyödyllisen tuotteen varsinaiset tuottajat voivat hyötyä hyödyllisten tuotteiden tuottamisesta. Noita tuottamista koskevia päätöksiä ei kuitenkaan ole tekemässä kapitaalien omistajat vaan tuotantovälineiden käyttäjät. Oma operatiivinen kysymyksensä on sitten, mitä mekanismeja tarpeellisuuden toteamiseen käytetään. Käsittääkseni markkinoitakaan ei ole teoreettisesti suljettu pois. Olisin kuitenkin taipuvainen päättelemään, että ne eivät olisi kapitalismin tavoin määräävässä asemassa.
Arbeiter antaa myös turhan ruusuisen kuvan yrityksistä muka arvioimassa markkinoiden kautta mitä kuluttajat tarvitsevat. Ei pidä unohtaa halua ja kykyä manipuloida markkinoinnin keinoin tarpeita: luoda ja vahvistaa haluttuja ja tukahduttaa tuottajien etujen vastaisia.
Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter
Voin olla väärässä ja niin usein olenkin, mutta minulle ei ole kuitenkaan pystytty esittämään sitä mekanismia, jolla kommunismin tuotanto ohjataan oikein. Tehtaanlattialta vaan näkee niin pirun huonosti.
Eli tehtaan työntekijöiden pitäisi päättää mitä tuotetaan. Ilmeisesti toimitusjohtaja ei ole kommunistille työntekijä? No, väitän, että esimerkiksi telakan hitsareilla on aika huono käsitys siitä, millaisia aluksia ja mihin hintaan kannattaa tehdä ja kenelle. Otetaan huomioon, että Suomeen ei paljoa laivoja tai muitakaan kansantaloutemme kannalta merkittäviä tuotteita käy kaupaksi, vaan kaikki oleellinen menee maailmalle vientiin.
Siksi työväen kaikesta päättävät tehdasneuvostot ovat kyllä rasvattu liaani kadotukseen - olisiko niillä muka kanttia lopettaa oma tuotantonsa jos huomataan, että tuotteen kustannusrakenne ei ole kannattava markkinahintaan nähden? (Hintasäännöstelyhän johtaa mustan pörssin kauppaan ja kurjistumiseen, joten sitä ei tähän voi hyväksyä vastaukseksi.)
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"
Kommunismissa kysytyn tuotteen tuottaminen verrattuna tarpeettoman tuottamiseen ei tuota tuotannosta vastaaville mitään lisähyötyä.
"
Mihin ihmeeseen tuokin väite perustuu?
Sosialismi tarjoaa paljon luotettavamman alustan esimerkiksi markkinamekanismien hyödyntämiseen kuin esimerkiksi edesvastuuttomien oman edun tavoittelijoiden ohjastamat markkinamekanismien hyödyntämiset.
Ne jotka voivat saada viisumin voisivat mennä Washingtoniin seuramaan esimerkiksi Goldman Sachsin johtajien kuulusteluja senaatissa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Samuli
Myyryläinen, jätit vastaamatta "arbeiterin" kysymykseen, miten (käytännössä) ohjaatään sosialismissa tai kommunismissa tuotantolaitoksia tuottamaan markkinoille kysyntää vastaavia tuotteita.
Vastaustahan tähän ei ole. Se onkin sosialismin ja kommunismin perusongelma. Jos teet työsi hyvin tai huonosti, tuotat kysyntää vastaavia hyödykkeita tai sitten et, sillä ei ole mitään väliä.
Käytännön esimerkit kommunistisista systeemeistä käsittääkseni vain vahvistaa näkemystäni.
Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter
Matti, tekevätkö ihmiset muka kommunismissa töitä tehdäkseen jotkut muut onnelliseksi?
Minä en luota siihen että kommunismissa joku muu tekisi töitä tavoitteenaan minun onnellisuus. Tätä näkemystäni tukee se, että kaikissa kommunistisissa järjestelmissä musta pörssi rehottaa.
Markkinamekanismi ei toimi, jos yritys ei saa tehdä voittoa, joten se siitäkin ohjautuvuudesta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Eli tehtaan työntekijöiden pitäisi päättää mitä tuotetaan. Ilmeisesti toimitusjohtaja ei ole kommunistille työntekijä?"
Miksei olisi? Kyllä mielestäni on selvää, että mikä tahansa isompi kokonaisuus vaatii jonkinlaisen johdon toimiakseen. Ja kai se olisi luontevinta, että johtamisen hoitaa se, joka siihen on pätevin. Vai laittaisitko itse siivoojan hitsaamaan, hitsaajan trukkia ajamaan ja trukkikuskit siivoomaan? Se että työntekijät hallitsevat tuotantokoneistoaan, ei kai ole mikään este sen tuotannnon järkeistämiselle.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Arbeiter kirjoitti: "Eli tehtaan työntekijöiden pitäisi päättää mitä tuotetaan. Ilmeisesti toimitusjohtaja ei ole kommunistille työntekijä?"
Ei kai kukaan ole noin väittänyt? Toki sosialistisessa tai kommunistisessa taloudessa tarvitaan ihmisiä erilaisissa tehtävissä. Ei sielläkään kaikki ole tehtaan lattialla.
Kysymys toimitusjohtajan työläisyydestä on kysymys siitä ketä edustaa, kuka on hänen työnantajansa. Esimerkiksi osuuskunnassa jäsenistö voi päättää kuka hoitaa mitäkin tehtävää.
Lisäksi, käsittääkseni, sosialismissa demokratia toimii myös taloudellisissa asioissa jolloin yritystä laajempi yhteisö osallistuu päätöksen tekoon. Miten homma teknisesti hoidetaan, ratkennee sitten aikanaan.
Samuli kirjoitti: "Myyryläinen, jätit vastaamatta "arbeiterin" kysymykseen, miten (käytännössä) ohjaatään sosialismissa tai kommunismissa tuotantolaitoksia tuottamaan markkinoille kysyntää vastaavia tuotteita."
Niin, korjailin vain hänen viestissään olleita virheitä.
Itse asiassa teknisisä rakenteita ja menetelmiä tuollaiseen ohjaukseen ei kai ole lyöty lukkoon, eikä ole tarpeenkaan vaan ne kehittyvät aikanaan ja sitten kokoajan. Ei ole olemassa mitään yhtä ainutta oikeaa menetelmää.
Voisin kuitenkin kuvitella, että suunnittelumenettelyt voisivat olla kokoelma markkinatutkimuksia, demokraattista päätöksentekoa ja markkinoita. Varmana pitäisin kuitenkin sitä, että päätöksiä eivät tee kapitalistit eivtkä he manipuloisi markkinoita eivätkä he loisi markkinoilla keinotekoisia tarpeita omien etujensa lähtökohdista.
Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter
Voin vain toivottaa teille onnea, toivottavasti sitten työläisten huutoäänestyksessä suosituin tyyppi myös osaa jotain johtohommissa. Byrokratian lisäämiseltä tuo kuulostaa, turha odottaa riittävän nopeita ja voimakkaita reaktioita kysynnän muutokseen vastaamisessa. Funtsikaa nyt nuo jutut loppuun asti ennen kuin edes yritätte valtaan, ei meinaan tule muuten menemään kovin hyvin meillä.