Alkuperäinen kirjoittaja: kaija kiessling

Olimme pari viikkoa sitten katsomassa Kohtaamisia.
Kun tuli pois esityksen päätyttyä, oli kummallinen olo elokuvakokemukseksi: saipa edetä ajatuksineen rauhassa elokuvan myötä! Ei kovaa häsäämistä, vaan rauhallista etenmistä ihmisen ja elämän vauhdilla. Liian usein kun nykyelokuvassa asiat menee tuhatta ja sataa, jolloin nautinto jää pois.
Tässä oli mukava elää, kokea ja tuntea.
Niin aidot ja hienot suoritukset näyttelijöiltä.
Upeaa varsinkin taas Anneli!