Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Kreikassa on taas yleislakko. AY liike vastsutaa Kreikan säästöohjelmaa.

Ilmeisesti AY-liikeellä ei ole mitään muuta keinovalikoimaa käytössä kuin yleislakko; Lakkoillaan niin kauan kuin ongelma on ratkaistu. Tämä logiikka onkin toiminut aiemmin menestyksellisesti vaadittaessa työnantajalta lisää palkkaa tai muita etuisuuksia.

Kreikan tapauksessa tilanne onkin päinvastainen. Maa on menettänyt kilpailukykynsä, julkinen sektori on paisunut, tuottavuus ja palkat eivät ole enää terveellä pohjalla; Maa tarvitsee sisäisen devalvaation. Sisäinen devalvaation tarkoittaa juuri päinvastaista toiminpidettä, mitä lakoilla yleensä ajetaa; Sisäinen devalvaatio tarkoittaa palkkojen alentamista ja etuisuuksien leikkaamista. Siis juuri päinvastaita, mitä AY liike normaalisti ajaa.

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

ASIAA, sakke. Taitaa vain olla Raamatun kertomuksissa missä "mannaa sataa taivaalta". Ei se lakkoilu tosiaankaan tuo lisää liksaa kreikkalaiselle tai vähennä velkaa vaan ainoastaan lisää sitä lakkomellakoissa tuhotun omaisuuden muodossa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Mieluummin kuin lakkoja olisi Kreikassa tehtävä talkoo päiviä velkojen maksuun. He saisivat varmasti yhtä paljon huomiota kuin rähinöinnistäänkin eikä pakkoja rikottaisi kuten lakkomellakoissa.

Ei taida AY-liikkeellä sytyttää!

Ottaessaan velanmaksun täydestä voisivat velkojatkin hieman armahtaa velallisia vaan tällä systeemillä halutaan viimeinenkin sentti.

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

PSillanpää, suomen hyvinvointivaltiomalli, on joukkovoiman tulosta.
Joukkovoimalla on aina ulosmitattu hyvinvointi, palkat ja etuudet.
Työnantajapuoli ei anna mitään ilmaiseksi.
Ei koskaan ole antanut.
Toki on ollut aikoja, kun talous ylikuumenee, väliaikaisesti, on ollut työvoimalle enemmän kysyntää kuin on ollut tarjontaa, on työnantaja houkutellut paremmilla eduilla työntekijän itselleen.
Nämä ylikuumenemiset ovat harvinaisia.
Mutta esim. 80 luvun loppupuolella suomessa näin oli.
2000 alun notkahduksen jälkeen samoin.
Tiedät varmaankin, että 1944 jälkeen kun SKP sai julkiset toiminta oikeudet ja SKDL perustettiin, aloitettiin hyvinvointisuomen rakentaminen…joukkovoimalla.
Siitä kaikesta me nyt nautimme.
Tosin kokoomus sitä alas ajaa kovaa kyytiä, kun joukkovoimaa ei käytetä, ja vasemmisto on munaton.
PSillanpää, 2000 luvulla palkat nousivat vuoteen 2008 saakka noin 38%?
Voitot nousivat samaan aikaan noin 336%.
1980 luvulla voitot olivat luokkaa keskimäärin 9%.
Tiesitkö, PSillanpää?
Sama suunta oli ja on USA:ssa.
Samat ongelmat samasta syystä, eri suhteessa vain…
Kun raha kasaantuu harvoille, joista nämä harvat eivät maksa veroja, joko ollenkaan tai nimeksi, eivätkä osallistu ”talkoisiin”, on taloudellisesti merkityksellistä.
Veroja ei oteta maksukykyisiltä…sanalla sanoen.
Veroja maksavat maksukyvyttömät…ymmärrät varmaan, PSillanpää…miksi rahat voivat loppua.
Tai lainaa ottavat maksukyvyttömät…maksukyvylliset eivät ota lainaa…ja jos ottavat maksavat tietenkin vähän korkoja, maksukyvyttömät maksavat mielettömiä korkoja…jos olet seurannut, muuta kuin Aku Ankkaa paskahuusissa?
Rikkaista on tehty vapaamatkustajia, ja sinä PSillanpää syytät köyhiä.
Ja samaan hengenvetoon syytät kansaa joukkovoiman käytöstä…mihin ihmeeseen oikein uskot?
Ihmeeseen? Jeesuksen ylösnousemukseen? Vai peräti vedenpaisumukseen?
No…sillä välin me ihmiset yritämme tehdä asialle jotain maan päällä, kansan hyväksi…me kommunistit siellä mukana…kansan asialla!!!

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Markku Huhtala, Kreikan talousongelmiin ei taida kuitenkaan AY väen temppu tepsiä. Lakkoilulla ei saada velkoja saataviksi.

Kreikanhan pitäisi nyt voida vakuuttaa rahoittajansa juuri nyt, että he kykenevät maksamaan velkansa takaisin.

Ne rahoittajat, jotka ylipäätään enää uskaltavat sijoittaa Kreikaan, ovat tällä hetkellä lähinnä muut euro-maat, etunenässä Saksa ja sen rinnalla Suomi.

Saksan ja Suomen päättäjien, kuten Jutta Urpilaisen pitäisi voida vakuuttaa kansalaisensa, että Kreikan avustaminen on meidän kaikkien yhteinen etu.
Luuletko Markku, että lakkoileva AY-väki vahvistaa sinun ja minun käsitystä siitä, että Suomi saa lainaamansa Kreikka-rahat sovitussa aikataulussa takaisin?

Sijoittajathan tällä hetkellä karttavat koko Kreikkaa. Heidän vakuuttelunsa tai uhkaaminen, esim lakoilla ei taida heidän päätöksentekoon vaikuttaa. Sijoittavat laskevat sijoituksen riskin ja astettavat koron sen mukaiseksi. Kreikan tapauksessa siis hyvin korkeaksi.

Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Sakke: juuri kommentillasi osoitat se, että markkinavoimat ikäänkuin johdattaa.
Kuka markkinavoimille antoi voimat?
Kokoomus.
On aina verrattava entiseen.
Historiasta on otettava oppia.
Meillä oli joukkovoimaa aina vuodesta 1944, kun SKP sai julkiset toimintaoikeudet.
Samassa yhteydessä perustettiin SKDL.
Yhteistyöjärjestö.
Saimme monia uudistuksia aikaiseksi.
Joukkovoimalla.
Se oli pois voitoista, suurpääoman voitoista.
Ei yhteiskunnan varoista.
Suomi oli varsin köyhä maa, joka nousi tulonjaon tasaisemman kehityksen tuloksena.
Onko tämä jotenkin vaikea ymmärtää?

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Kreikka on omaehtoisesti lainannut rahaa markkinoilta. Markkinat lainasivat Kreikalle aina siihen asti, kunnes osoittautuikin, ettei Kreikka kykenekkään maksamaan lainojaan takaisin.

Tämän jälkeen Kreikalle on lainanneet lähinnä muut euromaat, pitkin hampain.

Muut euromaat ovat vaatineet Kreikalta tiukkaa menokuria, jotta lisälainan tarve pienenisi ja Kreikka alkaisi jossain vaiheessa myös maksamaan velkaansa takaisin.

Kreikan suunnitelmat eivät ole olleet kovin vakuuttavia. Kreikan AY-liike on ollut ehkä kaikkein äänekkäin ryhmä Kreikassa, joka on kritisoinut säästöjä ja ei ole halukas niihin suostumaan.

Markkinavoimat eivät ole enää pitkään aikaan ohjanneet Kreikan velanottoa. Se on ollut puhtaasti poliittista toimintaa. Me muut euromaat haluamme ostaa vakautta ja rauhaa rahoittamalla Kreikkaa. Puhtaassa markkinataloudessa Kreikka olisi päästetty konkurssiin.

Ainoa keino Kreikalle selviytyä veloistaan on nostaa omaa kilpailukykyään ja tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Siis tehdä työtä, paremmin enemmän ja halvemmalla.

AY liike vain ei tunnu ymmärtävän tätä. Se ajattelee, että lakoilla voidaan tämäkin asia ratkaista. Käsittääkseni lakoilla saadaan aivan päinvastainen vaikutus.

Alkuperäinen kirjoittaja: Sippo Kähmi

On merkillistä, miten tätä samaa tarinaa julkisen talouden leikkausten välttämättömyydestä veivataan tällä palstalla uudelleen ja uudelleen, kun toisaalla tällä sivustolla julkaistussa artikkelissa "EAY kutsuu toimintaan ..." jo IMF:n pääjohtaja Christine Lagardekin myöntää, että leikkaukset ovat selvästi heikentäneet Euroopan taloutta ja monin paikoin jopa pahentaneet julkisen talouden tasapaino-ongelmia.

"Tiukalla menokurilla" ja lisäkiristyksillä ei yksinkertaisesti saada aikaan sitä, mitä tavoittelette. "Kilpailukykyä" ei kasvata pienipalkkainen, sosiaaliturvaton, työttömyyden ja kurjuuden keskellä kärvistelevä kansa, päin vastoin.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Markku, jo jonkin aikaa sitten kirjoittamassasi kirjoituksessa kerrot palkkojen nousseen 2000 luvulla 38% joka on ollut selvästi liikaa kilpailukyvyllemme. Samassa kirjoituksessa sanot 1980 luvulla firmojen voittojen olleen luokkaa 9%, et kuitenkaan kerro mistä voitot on laskettu ja miten. Ovatko ne esim. liikevaihdosta vai sijoitetusta pääomasta?

Tuon 9% kerrot nousseen 336% eli noin nelin kertaiseksi 2008 mennessä eli noin saman kuin palkkojen 38% nousu. (9x4=36%)

Hommahan on mennyt ihan tasatahtia joten mistä valitat?

Korkoon Markku sijoitetaan sitä riskiä jonka lainaan katsotaan sisältyvän. Jos maksukykyinen käteisen puutteessa lainaa niin korko on alhaisempi vapailla markkinoilla kuin jos sen tekee tyhjätasku. Asuntolainankin korko saattaa vaihdella sen mukaan millaiset vakuudet sinulla on, saat paremman (lue, pienemmän) koron jos on muutakin vakuutta kuin ostamasi asunto, pankin riski kun laskee sen myötä.

Kansa käyttää joukkovoimaansa väärin Kreikassa, lakkoilu ei auta mutta julkiset talkoot auttaisivat enemmän ja loisivat uskoa maan selviämiseen. Meillähän oli talvisodan aikana julkiset talkoot, esim. kultaesineiden lahjoitus taisteluvälineiden rahoituksen parantamiseen. Nyt on Kreikan talvisota menossa ja paljon helpommallahan ne pääsevät kuin me jos hiemankin pysähtyvät miettimään.

SKDL:n suurimmillaan ollut kannatus oli n. 25% joten se ei yksin voinut saada mitään aikaiseksi. Tuo jää komuilta yleensä huomaamatta innoissaan. Jos se oli niin hyvää niin mihin hyvä häviäisi? Miten selität SKDL:n katoamisen sen oltua mielestäsi kantava voima maamme hyvinvoinnin luojana? Miksi ihmiset ovat noin kiittämättömiä?

Vielä tänäänkin tulonjakomme on yksi tasaisimmista maailman mittakaavassa joten ei pitäisi olla valittamista siinäkään asiassa.

Jos kreikkalaiset aikovat selvitä kunnialla ongelmistaan niin lakot ovat se viimeinen keino, talkoita siinä tarvitaan ja kansan yhteistyötä kuten meillä talvisodan aikaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Sippo Kähmi, ei se, että IMFn pääjohtaja valittaa leikkausten vaikeuttavan Euroopan kulutusta ole se lopullinen totuus vaan se, että eurooppa on vain pieni saareke maapallolla ajatellen teollisuustuotantoa. Tämän saarekkeen on kuitenkin kilpailtava Kauko-idän jättiläisten kanssa tuotannosta, jossa vielä pienipalkkaisempi sosiaaliturvaton työläinen tuottaa pilkkahinnalla kulutustavaroita meidän markkinoille!
Olen joskus aijemminkin sanonut, että nyt on vain menossa tulojen tasaus nousevien teollisuusmaiden ja meidän "vanhojen" kesken. Huomasithan lehdistä kuinka SASn henkilökunta "tasaa" tulojaan ns. halpalentoyhtiöihin nähden? Kyllä siinä vanha ammattiyhdistysaktiivi pyörii haudassaan kuullessaan 15% palkanalennuksista ja työajan pidennyksistä. Ennustan, että FINNAIRin lentohenkilökunta joutuu kohta yöpymään muissa kuin viiden tähden hoteleissa suurkaupunkien keskustoissa maailmalla.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

On kummallista miten Kreikan ongelmista kirjoitettaessa jaksetaan yleistää. Kreikka ja kreikkalaiset ovat mukamas ottaneet velkaa. Niinhän ei ole vaan velalla on aina tarkemmin tunnistettavissa olevat ottajansa. Kreikan tapauksessa ne löytyvät sikäläisestä taloudellisesta eliitistä eli neljästä perheestä: Karamanlisien, Papandreujen, Venizelosten ja Mitsotakisten kartellista.

Työeläkeläinen unohtaa voimasuhteita laskiessaan miten politiikka toimii. Aikoinaan SKDL:llä oli ja vielä nykysiinkin vasemmistolla voisi olla ääniosuuttaan suurempi vaikutus kun vastapuoli pelkää tuon kannatuksen edelleen kasvana ja ihan oikeasti vaarantavan eliitin vallan. Aikoinaan SKDL:n aikoihin vastapuoli otti vielä huomioon NL:n asettaman paineen ottaa vähäväkisempien kannat huomioon. Nykyisin tuota pelotetta ei ole ja jäljet näkyvät.

Työeläkeläinen käyttää talkoovaatimuksessaan esimerkkinä sodanaikaista kultaesineiden luovutusta. Se onkin mainio ja opettavainen esimerkki kreikkalaisille. Kultaesineistä saadut rahathan hävisivät taivaan tuuliin eli kerääjien taustahenkilöille eikä käsiin jäänyt kuin rautaromua hakaristeineen. Sitäkö Työeläkeläinen haluaa kreikkalaisille?

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Eivät ne Myyry hukkaan menneet, ne kullat. Tässä ulkopuolisen kuvaus niiden kohtalosta:

"Kevättalvella 1940 Suomessa toteutettiin kultakeräys, jonka tuotolla oli tarkoitus hankkia hävittäjiä ja ilmatorjuntatykkejä. Kultakeräyksessä kansalaisilta kerättiin kultasormukset, joiden tilalle valtio antoi rautasormukset. Vaihdettuja sormuksia oli yli 300 000 ja muita kultaesineitä tuhansittain. Kultaa kerättiin yli 1700 kiloa, mutta sitten havaittiin sormusten sulatuksen ongelmallisuus ja kullan hankaluus maksuvälineenä. Kerätyllä kultamäärällä olisi saanut 30 hävittäjää tai saman määrän 75 mm ilmatorjuntatykkiä.

Kultaharkot ja sulattamattomat kultaesineet säilytettiin Suomen Pankin holvissa 1944 saakka, jolloin ne lennätettiin Tukholmaan turvaan puna-armeijalta. Lennätykset toteutettiin salaisina kuriirikuljetuksina ensin Malmin lentokentältä ja syksyn 1944 välirauhasopimuksen jälkeen Hyvinkään sotilaskentältä. Tukholmaan kuljetettu kulta varastoitiin ensin Suomen lähetystön kellariin, josta se siirrettiin pankkiholviin. Syksyllä 1945 Suomen Pankki tarjoutui ostamaan kullan valtioneuvostolta silloisella 140 miljoonalla markalla. Pankki myi suurimman osan kullasta Ruotsin valtionpankille neljällä miljoonalla kruunulla. Saamallaan summalla Pankki ilmoitti rahoittavansa kansanhuollon hankintoja (lähinnä viljaostoja). Osa koruista myytiin kotimaiselle kultasepälle. Historiallisesti arvokkaimmat kultaesineet päätyivät Kansallismuseoon ja maakuntamuseoihin. Valtion saamat 140 miljoonaa markkaa tuloutettiin satunnaisena eränä valtion budjettiin. "

Vaikka niitä ei alkuperäiseen tarkoitukseensa käytetty niin lahjoittajien hyväksi kuitenkin ynnä valtion menoihin.

Keräys kuitenkin osoitti sitä huolta mitä ihmiset kantoivat maamme selviämisestä kommunistien hyökätessä ja pyrkiessä tuhoamaan vapautemme. Samoin pitäisi kreikkalaisten toimia!