Duunari tekee puolet työpäivästä ilmaiseksi

Vain työ luo arvoa. Tätähän toitottaa jo porvaripuolue kokoomuskin. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Marxilaisen yhteiskuntateorian ytimessä on niin sanottu työarvoteoria. Se ei ole Karl Marxin itsensä keksimä, vaan käsite esiintyy jo klassisessa taloustieteessä Adam Smithia myöten. Marx kylläkin kehitti työarvoteoriaa edelleen ja johti siitä ratkaisun kapitalistisen tuotantojärjestelmän tiettyihin piirteisiin, ennen muuta työväenluokan riistoon.

Eräs Marxin tärkeimpiä teesejä on kapitalistisen tuotantojärjestelmän historiallinen luonne. Toisin kuin porvarillinen taloustiede pyrkii esittämään, kapitalismi ei ole mikään luonnollinen saati ikuinen järjestelmä, vaan tietyn historian ja taustan omaava systeemi. Aina ei ole ollut olemassa pääomaa, markkinoita, rahaa tai muitakaan kapitalismille ominaisia asioita, ei ainakaan samassa muodossa kuin mitä me nyt käsitämme.

Kapitalismin historiallisuudesta seuraa tietysti myös se, että kapitalismin jälkeen voi olla muunlaisia tapoja järjestää yhteiskunnan tuotanto.

Työ yhdistää

Kelan erikoistutkija Pertti Honkanen on marxilaisen taloustieteen asiantuntija. Honkanen alusti Talviyliopistossa marxilaisesta arvoteoriasta ja sen soveltamisesta esimerkiksi nyky-Suomen tuotantoelämään.

Kapitalismi on ennen kaikkea tavarantuotantojärjestelmä: kapitalismissa tuotetaan erilaisia tavaroita, joita myydään markkinoilla. Mutta mistä muodostuu tuotettujen tavaroiden arvo? Tätä kysymystä ovat taloustieteilijät pähkäilleet käytännössä kapitalismin syntymästä saakka, pari sataa vuotta.

Työarvoteoria pyrkii löytämään tavaran arvolle tieteellisen pohjan, joka ei riipu satunnaisista tekijöistä, kuten kuluttajien subjektiivisista mieltymyksistä. Arvon pohja löydetään tavaran valmistamiseen käytetystä työstä. Työ on ainoa asia, joka yhdistää niinkin erilaisia tavaroita kuin tuolia, takkia, autoa tai maitoa.

Marxin mukaan tavaran arvo koostuu siihen käytetystä keskimääräisestä työajasta. Arvoon on myös laskettava tavaran tekemiseen käytettyjen työkalujen ja tarpeiden työarvo. Työarvon tarkka tuotekohtainen määrittäminen on liki mahdotonta, mutta kyseessä onkin abstrakti käsite, joka on tarpeen tieteellisen arvomääritelmän saavuttamiseksi.

Työarvoteorian tueksi on olemassa kokemuksellista näyttöä. Honkasen mukaan eri tilastot viittaavat siihen, että tuotteiden hinnat vastaavat melko hyvin niiden työarvoja. Toisaalta mikään muukaan talousteoria ei kykene selittämään sen paremmin sitä, miksi tavaroilla on arvoa.

Työarvon sijasta julkisuudessa puhutaan paljon työn tuottavuudesta. Tämä on Honkasen mukaan vain kääntäen ilmaisten sama kuin työarvo. Eli työn tuottavuudesta puhuttaessa nojataan työarvoteoriaan, vaikka sitä ei aina ääneen lausutakaan.

Työvoimatavara luo arvoa

Kapitalismissa myös itse työvoima on tavaraa, jota myydään ja ostetaan markkinoilla. Työvoimalla on kuitenkin ominaisuus, jota millään muulla tavaralla ei ole: työvoima kykenee luomaan itseään suuremman arvon. Tästä Marx löysi vastauksen pääoman mysteeriin.

Klassiselle taloustieteelle pääoma ja sen kertyminen olivat nimittäin melkoinen ongelma. Kukaan ei oikein osannut osoittaa, mistä pääoma on peräisin ja miten se voi kasautua.

Marx löysi ratkaisun pääoman arvoitukseen niin sanotusta lisätyöstä. Eli työläinen tuottaa työpäivän aikana enemmän arvoa kuin mitä työvoiman uusintamiseen tarvitaan. Tämän lisätyön kapitalisti riistää, ja se muodostaa myös pääoman kasautumisen lähteen.

Honkanen on käyttänyt hyväksi Suomen eri alojen kattavaa tilastointia. Hän on laskeskellut tilastoihin perustuen tuottavuutta ja työarvoja. Laskelmien mukaan teollisuudessa työntekijä tuottaa tuntipalkkaansa vastaavan arvon jo reilussa 29 minuutissa. Lopun ajan duunari tekee palkatta työtä kapitalistin pussiin.

Eli kapitalisti riistää teollisuusduunarin työstä reilun puolet itselleen ilman korvausta. Sitä on työläisen riisto tämän päivän Suomessa.