Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Etelä-Amerikan itsenäinen kehitys etenee

    Arkiston arkiston artikkeli
    14.12.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 46/2007

    Maansa kongressiedustajana työskentelevä Manuela d”Ávila Brasilian kommunistisesta puolueesta kertoo tyytyväisenä, että Venezuelan jäsenyys Etelä-Amerikan maiden järjestössä Mercosurissa on saanut sinettinsä edellisenä päivänä.

    Euroopan vasemmiston toiseen kongressiin (23.–25.11.) Prahassa osallistunut d”Ávila toteaa, että asiasta on käyty Brasiliassa pitkä ja kova kamppailu. Maan oikeisto näet vastusti voimakkaasti Venezuelan jäsenyyttä.

    Vaihtoehtoja uusliberalismille ja ”vapaakaupalle”

    Rauhanomainen integraatio ja vapautuminen Yhdysvaltojen määräysvallasta ovat d”Ávilan mukaan Etelä-Amerikan kehityksen tärkeimmät tekijät. Tätä kehitystä edistää Etelä-Amerikan yhteismarkkina-alue Mercosur, joka on vastaus USA-vetoiselle vapaakauppa-alue ALCA:lle (engl. FTAA).

    Etelä-Amerikan maat ovat jo pääosin irtautuneet ALCA:sta. Hugo Chávez on puolestaan ideoinut ALBA:n, ”bolivaarisen vaihtoehdon” vastavetona ALCA:lle.

    – ALBA on vasta alkuvaiheessaan oleva prosessi. Kaikki rauhaa ja maanosamme suvereniteettia edistävät aloitteet ovat tervetulleita, tähdentää d”Ávila.

    Tällainen aloite on myös Mercosurissa kehitteillä oleva Etelän pankki. Sen tarkoituksena on tukea maanosan kehitystä ilman uusliberalismin kahleita

    Brasilia on jo aiemmin irtautunut kansainvälisestä valuuttarahastosta IMF:stä, ja maan velka sinne on maksettu, kertoo d”Ávila. Etelä-Amerikassa painotetaan hänen mukaansa tätä nykyä erityisesti ”etelänvälisiä” yhteistyösuhteita esimerkiksi Kiinan ja Intian kanssa.

    Mercosurilla on oma parlamentti ja muita instituutioita. Tässä mielessä se muistuttaa Euroopan unionia. Alun perin uusliberalistinen Mercosur on kuitenkin muuttunut maanosan vasemmistohallitusten myötä hyvin toisenlaiseksi, toteaa d”Ávila.

    Kovaa kamppailua uudistuksista

    Brasilian kommunistinen puolue on ollut alusta asti mukana presidentti Luiz Inaćio Lula da Silvan hallituksessa. d”Ávila sanoo uudistusten toteuttamisen olevan erittäin työlästä. Kymmenen vuotta uusliberalismia ennen Lula da Silvaa on tehnyt tehtävänsä.

    – Suunnan muuttaminen näistä lähtökohdista ei ole helppoa, sosialismin rakentaminen ei ole helppoa, päivittelee d”Ávila.

    Asiaa ei helpota sekään, että vasemmistolla ei ole enemmistöä kongressissa. Monista asioista joudutaan käymään kovaa kädenvääntöä.

    d”Ávila korostaa, että Brasilian kommunistinen puolue ei toimi ainoastaan hallituksesta käsin, vaan se tekee yhteistyötä myös kansalaisjärjestöjen ja sosiaalisten liikkeiden kanssa.

    Puolueessa ollaan kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä hallituksen toimintaan. Kamppailua uudistusten puolesta käydään kuitenkin jatkuvasti. Lula da Silvan kaudella on luotu 10 miljoonaa työpaikkaa, mutta se ei vielä riitä. Hallitusvenettä ei silti haluta keikuttaa.

    – Brasilian oikeisto on erittäin hyvin järjestäytynyt. Hallitusrintama pidetään siksi yhtenäisenä oikeistoa vastaan, vaikka hallituksen sisällä olisi joissain asioissa erimielisyyksiä, painottaa d”Ávila.

    Kamppailua uudistuksista vaikeuttaa myös se, että Brasiliassa ei ole lainkaan eurooppalaistyyppistä julkista yleisradioyhtiötä. Vasemmisto on d”Ávilan mukaan jatkuvasti tukkanuottasilla median kanssa.

    Asiaan on kuitenkin näillä näkymin tulossa muutos, sillä Brasiliaan ollaan luomassa julkista televisioyhtiötä. Oikeisto vastustaa kuitenkin voimakkaasti hanketta, joten tässäkin asiassa on tiedossa kova vääntö.

    TOMMI LIEVEMAA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Vuonna 2025 semaglutidia sisältäviä valmisteita osti lihavuuslääkekäyttöön lähes 90 000 henkilöä. Kuva U3204694 CCO 4.0
    Uutiset
    17.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa rajusti

    Lihavuuslääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa 2020-luvulla ennennäkemättömällä vauhdilla. Kelan tuoreen tiedotteen (17.3.

    Kansanedustaja Johannes Yrttiahon mukaan ydinasekieltoon kaavailtu muutos on silkkaa hämäystä. Kuva Johnny Silvercloud, CCO 2.0.
    Politiikka
    16.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Sitoutuuko Suomi tiiviimmin Yhdysvaltojen sotilaalliseen strategiaan?

    Työttömien Keskusjärjestö varoittaa kynnysrahan normalisoitumisesta. Kuva Florian Plag CCO 2.0
    Kotimaa
    15.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työttömien Keskusjärjestö: Hyväksikäyttö estettävä

    Konservatiivinen alkoholipoliittinen linja vahvistuu. Kuva Arto Häkkilä CCO 4.0.
    Politiikka
    14.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Viinien myyminen päivittäistavarakaupoissa menettää kannatustaan

    70 prosenttia nuorista kokee jatkuvaa painetta toimeentulosta. Kuva Jerzy Durczak CCO 2.0
    Uutiset
    13.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pelko toimeentulon menettämisestä nuorten arkea

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!