Alkuperäinen kirjoittaja: pienyrittäjä jää yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle

Aura Tammisen tarina oli raikas kuvaus pienyrittäjyydestä. Tosiaan, pienyrittäjä on ihan samanlainen duunari, kuin palkollinenkin. Pienyrittäjä luo ja ylläpitää oman työpaikkansa. Pienyrittäjyys luo siis työpaikkoja ja hyvinvointia. Yhteikunnan tulisi kannustaa pienyrittäjyyteen.
tarvitsee kuitenkin olla "vähän hullu" jos alkaa yrittäjäksi. Yrittäjä kantaa omat riskinsa. Jos pienyrittäjältä työ loppuu, niin silloin loppuu myös rahantuloa. Työttöyysturva ei koske yrittäjiä. Yrittäjä saa osallistua työttömyystyrvan hoitoon vain maksumiehenä, mutta työttömuusturvan ei koske yrittäjiä, niinkuin palkansaajaa.
Kerron esimerkin itsestäni. Meillä on perheyritys jo toistakymmentä vuotta, vaimo ja minä. Se on osakeyhtiöpohjainen. Vaimo tekee omille asiakkailleen hommia ja minä omalleni. Vaimo tuo noin 20% liikevaihdosta ja minä 80%. Pääasiakkaani (ja ainoa tällä hetkellä) on suuri globaalisti toimiva suomalainen yritys. Nyt yritys siirtää työn, jonka se teki aikaisemmin minulla Intiaan. Jäin siis työtä vaille.Olen siis työtön. Yritykseni ja perheeni elää vaimon palkalla (EVP). Se on kuitenkin liian niukka elämiseen. Olen reilu viisikymppinen kehäraakki. Uutta asiakasta tai työpaikkaa ei löydä mistään. Työttömuuskorvaukseen en ole oikeutettu, koska jos yrittäjä saa työttömyyskorvasta, pitää yhtion mennä konkurssiin. Jos yhtiiöni menisi konkurssiinn, menettäisi myös vaimoni työnsä. Se ei varmaan olisi järkevä liike, lopputulos olisi kaksi työtöntä!
Olemme siis suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan väliinputoajia, koska työllistimme itsemme ja valitsimme pienyrittäjän uran.