Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Mäki

Erityistukialueista tulee päästä nopeasti eroon ja keskittyä tulevaisuudessa kasvukeskuksiin, jotka tulevat meille veronmaksajille halvemmiksi. On turha pönkittää pohjoisen elinkeinoja ja siirtää ongelmia tuonnemmaksi. Nyt tulisi jo selkeästi todeta, että elinkeinoelämä muun kuin matkailun osalta loppuu Pohjois-Suomessa, koska investointeja ei vapailta markkinoilta löydy. (vrt kepulaisten kelkkatehdas). Tukirahat kaikilla sektoreilla vähenee ja ihmisten tulisi ottaa vastuuta itsestään ja lapsistaan niin, etteivät yritä tulla toimeen väkisin pohjoisessa vaan ymmärtäisivät, että täytyy olla vähintäänkin "guru" tai "mestari", jotta siellä omilla tienaamillaan rahoillaan tulee toimeen. Fiksuimmat ja viisaimmat myyvät omaisuutensa pohjoisesta ja muuttavat etelän "Paratiisiin".

Alkuperäinen kirjoittaja: ei siltarumpupolitiikalle

Juha Mäki on oikeassa. Kannattamattoman teollisuuden tai liiketoiminnan tuki turhaa ja siirtää ongelmaa vain tuonnemmaksi. Pitää muistaa, että tukirahat otetaan kannattavalta teollisuudelta ja liiketoiminnalta heikentäen sen kilpailukykyä ja vähentäen sen kannattavuutta.
Ennen kaikkea meidän tulee varmistaa, että kannattava teollisus ja liiketoiminta, erityisesti vientipainotteinen säilyttää hyvän kilpailukykynsä ja tuo hyvinvointia Suomelle myös tulevaisuudelle

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"Erityistukialueista tulee päästä nopeasti eroon..."

Kapitalismin aikaisia erityistukialueita ovat olleet mm. Vantaajoen laakso ja Thamesjoen laakso. Sinällään ei ole mitään järkeä pyrkiä hankkiutumaan eroon noista alueista, mutta erilaisten erityistukien valuminen noiden alueiden välistävetäjien taskuihin pitää kyllä lopettaa.

Maataloustukien osalta kannattaa muistaa että suurinta maataloustukea kuittaa mm. Irakissa ja Afganistanissa sotaa käyvä kunigatar Elisabeth.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Hallitus ajaa työllistävää politiikka, joka keskittyy työpaikkojen luomiseen, ei niinkään työttömyyteen kannustamiseen
Yksi haitallisimmista ja kalleimmista kannustinloukuista on käytännössä ajallisesti rajaamaton työttömyysturva. Työnteon tulisi olla aina kannattavampaa kuin joutenolon. Nykyisellään ansiosidonnainen työttömyysturva takaa kuitenkin kohtuullisen tulotason 500 päiväksi, jolloin työnhaku tuskin alkaa vauhdikkaasti. Pääkaupunkiseudulla työvoimatoimistossa työskentelevät ovat arvioineet, että jo kolmen kuukauden työttömyys passivoi ihmisiä merkittävästi

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

HEIPPA!

Oletteko Te nimimerkki "Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä" sitä mieltä, että työläisen pitää alistua kaikkeen siihen, mitä EK ja omistajat tahtovat ja haluavat? Niin parantuukohan työllisyys pelkästään sillä, että SAK-työläinen tekee kaksitoistatuntisia työpäiviä seitsemänä päivänä viikossa pyhät ja arjet, kesät ja talvet?

Ainakin meikäläinen on ollut iät ja ajat sitä mieltä, että eihän omistajaremmi ole ottanut koskaan ketään töihin, ei ainakaan keskimäärin, pelkästään tikkaa heittämään ja marjapussia pelaamaan, vaan kai kaiken takana on tarve. Siis omistajat tarvitsevat lisätyövoimaa siitä syystä, että pystyisivät tyydyttämään tavara- ja palvelukysynnän. Nyt sitten voimme miettiä sitä, että luoko TARJONTA aina oman Kysyntänsä. Siis ovatko monetaarit oikeassa ja me komut väärässä, kun me komut väitämme siten, että ostovoimainen kysyntä ensikädessä ratkaiseen sen, että käyvätkö tavarat ja palvelut kaupaksi?

Niin ainakin se tieto, jonka olen saanut lehdistöstä Kokkarien pomon ajatuksen juoksusta, kertoo sen, että Hänen mielestään ökyporvarien saamat verohelpotukset ja myös rivityöväestön palkkamaltti, kai käytännössä palkkaleikkaukset, tuovat Suomen elinkeinoelämään kilpailukykyä ja hyvinvointia. Niin onko kokkaripomo oikeassa vai väärässä? Nyt kysyisin Teiltä Porvarit sitä, että kumman Ökyporvariston vai kurjaliston ansiotulo menee todennäköisimmin peruselintarvikkeisiin.

Onhan hyvä huomata se, että rivityöväestön palkka on yrityksen kirjanpidossa menojen puolella, ei tulojen. Nyt voimme vielä sanoa sen, että työpalkka on menoerä yrityksen kirjanpidossa, mutta kysyntäerä markkinoilla. Niin palkkamenoa pitää ymmärtääkseni ajatella yrityksen kannalta arvoiden siten kuin alaspäin aukeava parabeli kertoo; siis optimikohta on silloin, kun tangentin kulmakerroin on nolla.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

On tietysti hyvä, että työttömilläkin on järjestö joka heitä edustaa. On kuitenkin saatettu ajauduttu hieman harhaan kun on alettu vaatia jatkuvan työttömyyden tukemista ja kuvittelemaan työttömyyttä ammatiksi jonka pitää elättää ihmiset. Työttömyyden tulee olla aina väliaikaista ja pitkiä työttömyysjaksoja pitää katkoa erilaisilla aktivointikeinoilla, noita keinoja voisivat ay-liikkeen edustajatkin alkaa ehdottelemaan. Mainittujen keinojen pitää nostaa ihmiset ylös punkasta aamulla töihin lähdön aikaan ja päästää vapaaksi vasta kun työaika normaalistikin päättyy.

Monet passivoituvat ja tulevat lähes työhön kykenemättömäksi jos heidän annetaan loikoa se 500 päivää päivärahalla huolimatta mahdollisesta työttömienyhdistyksen päiväkerhosta. Sen saamiseksi on kohta alusta alkaen vaadittava osallistumista säännöllisesti yhteiskunnan toimintaan.

Työttömyyden tukemisen sijaan on alettava tukemaan työllisyyttä, siinä tuottavalle ja kannattavalle työlle on annettava etusija ja poistuvia huonosti kannattavia aloja ei enää kannata saattohoitaa.

Vaikka työllisyyskursseilla on varsin huono maine ja varmaan ainakin osin syystä, niin ovatko kurssilaisetkaan panneet parastaan? Heidän pitää vaatia kurssin järjestäjältä todellista koulutusta näennäisen sijaan. On myös tarkkaan harkittava minkä alan kursseja järjestetään jotta edes suurimmalla osalla olisi mahdollisuus työllistyä kohtuu ajassa.

Kuka sen sanoo paljonko kela-maksujen poisto on vähentänyt työttömäksi joutuvien määrää? Tuskin se sitä ainakaan on lisännyt, ei monikaan vastuullinen yrittäjä heitä talostaan hyviä työläisiä pihalle jos hiemankin on toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja jos rahaa riittää palkkojen maksuun ilman lisävelan ottoa. Useat ovat saattaneet saada tuon vuoksi pitää työnsä. On kuitenkin selvää, ettei senkään vuoksi voi jatkaa työsuhteita jos työtä ei ole tarjolla vaan firma on pelastettava ensin, sen pitää olla tarjoamassa palveluja ja työpaikkoja tilanteen taas parannuttua.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Kaleva-Matti hyvä. Ymmärsit täysin väärin kommenttini, tai sitten et edes sitä lukenut läpi.
Kannatan työllisyyden tukemista ja aktiivista työttömyyden torjuntaa. En ottanyt kantaa verojakaumaan, tai työhtosopimuksiin, josta sinä olit huolestunut.
Kantani on aktiivinen työvoimapolitiikka. Vastustan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, koska se on passivoiva järjestelmä (ei kannata vastaanottaa työtä, koska tulot alenevat).
Samoin ansiosidonnainen järjestelmä on epäoikeudenmukainen. Siinä hyötyjiä ovat vakituisessa työsuhteesa olevat hyvinpalkatut palkansaajat, jotka kuuluvat liittoon tai kassaan. Pienipalkkainen pätkätyöläinen ei siitä juurikaan hyödy. Samoin se jättää pienyrittäjät kokonaan turvan ulkopuolelle. Se on siis epäsolidaarinen ja elitistinen järjestelmä. Se on menneen ajan voimakkaiden ammattiyhdistyliikeiden luomus, jolla ammattiyhdistysliitot "pakottivat" työväestön liittymään liittoonsa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

MOLSKIS!

Mitä tarkoittaa työllisyyden tukeminen? Onhan se selvä asia, että hyödyke- ja palvelukysyntä ratkaisee sen, että ottaako pienyrittäjät ja laajemmin omistajat lisää väkeä töihin. Oletteko Te Arvoisa Nimimerkki sitä mieltä, että tällä hetkellä HYVÄ LÄNSI rp:ssä vallitsee Klassikkomalli ja sen mukaiset odotukset Elinkeinoelämässä, joista keskeisenä on oleva Identtisyysoletus C:n ja Q:n suhteen?

Klassikkomalli pitää sisällään myös seuraavat oletukset:"Vallitsee täydellinen Informaatio, alalle ja sieltä pois pääsee kitkatta, yritykset ovat pieniä kuin pisara meressä, joten ne ottavat markkinahinnat annettuina sekä vallitsee täystyöllisyystasapaino, joten kaikki, jotka haluavat tehdä työtä, niin saavat sitä". Nyt minä vielä ihmettelen sitä, että miten Klassikko ja Monetaari pystyy oman talousteoriansa pohjalta tutkimaan loogisesti ja reaalisesti pätevällä tavalla Elinkeinoelämän ongelmia kuten KASVU, INFLAATIO ja TYÖTTÖMYYS, sillä näitä Klassikkomallin ja Monetarismin mukaan ei pitänyt olla edes olemassa.

PS Niin vastustatteko Te pieneläjän ja rivityöväestön sekä kurjaliston vakuutusturvaa? Ymmärtääkseni ansiosidonnainen työttömyysturva on Työttömyysvakuutus rp:n antama huoltoetuus silloin, kun työttömyyteen joutuneelle ei voi järjestyä kohtuuajassa uutta työpaikkaa. Jos olisi olemassa tasaturva eli kaikki saisivat samantasoisen työttömyysturvan ja jota ei oltaisi sidotu indeksiin, niin kuinka kauan uskoisitte kestävän sen hetken tulon, kun etuuden huoltoarvo on alentunut toimeentuloturvan kannalta arvioiden täysin ala-arvoiselle tasolle?

PS Niin miten valtiovalta voi taata kaikkille työpaikan kohtuutyöehdoilla, jos Työvoimatoimistoon ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä vastaa ehkä 1/3 työttömien määrästä. Nyt kysyisin vielä sitä, että miten Te haluatte työllistää kaikki työttömät tuottavasti, jos lähtökohtana on se, että työvoimatavaran tarve yrityksessä säätää työllistettävien määrän.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Molskis Martti.
Kysymyksesi oli sen verran maailmaa syleilevä, että keskityn tässä vastaamaan vain työllisyyttä tukevaan hallituspolitiikkaan ja ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos sopii.

Käsitit minut väärin, jos luulet minun vastustavan pieneläjän ja rivityöväestön sekä kurjaliston vakuutusturvaa. Haluaisin nimenmaa parantaa heikossa asemassa olevien ihmisten turvaa ja poistaa ylisuuria etuja niiltä, jotka jo muutenkin ovat turvatussa asemassa.

Ansiosidonnainen päiväraha on nimenomaan tällainen instrumentti. Ansiosidonnainen päiväraha on epäoikeudenmukainen. Siinä (parhaan) edunsaaja on korkeapalkkainen ansiotyössä oleva henkilö. Pienipalkkainen tai pätkätöitä tekevä ei siitä juurikaan etua saa. Kaikkein törkein kohta ansiosidonnaisen päivärahan kanssa on se, että se jättää pienyrittäjät ja järjestäytymättömät kokonaan edun ulkopuolelle. Yrittäjä kelpaa siihen vain maksumiehen roolissa.

Ammattiyhdistysliikkeet ovat harhaanjohtavasti levittäneet uskomusta, että liitot rahoittaisivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Tämähän on vain liittojen propagandaa. Todellisuudessa se rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittäviltä veroluontoisilta työttömyysvakuutusmaksuilla, sekä valtionosuuksilla.

Siis ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksajia olemme me kaikki, yrittäjät mukaan lukien, mutta sen eduista nauttii vain järjestäytyneet tai kassoihin kuuluvat työntekijät. Mitä paremmin olet palkattu, sen korkeampaa korvausta nostat. Tämä on epäoikeudenmukaista ja oikeustajun vastaista.

Lisäksi ansiosidonnainen passivoi työnhakijoita, kuten Helsinkiläisessä työvoimatoimistossa on todettu.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Työllisyyttä voidaan tukea monella tavalla ja on osin tehtykin, voidaan pienentää kustannuksia esim. verojen ja maksujen pienentämisellä. Huolehditaan eri aloilla pätevästä työvoimasta kun tarvetta esiintyy. Rahoitetaan tuotekehitystä jotta aina olisi uutta Nokiaa tulossa pienemmässäkin mittakaavassa. Tuossa nyt alkuun muutama esimerkki.

Työllisyyttä voidaan tukea myös pitämällä olosuhteet ja kustannusrakenne sellaisena, että mahdollisemman harvan kannattaa lähteä halvan työvoiman maihin teettämään tuotteitaan. Tuotanto pitää rakentaa erityiskoulutettua työvoimaa vaativaksi ja vasta uuden innovaation myötä siirrettäväksi massatuotantoon halpamaiden tehtaisiin. Innovointi on se joka meidät pitää hengissä.

Olen ollut innovoimassa tuotetta jota on nyt yli 30 vuotta levitetty ympäri maailmaa ja Suomea ja se jatkuu edelleen vaikka olen eläkkeellä. Se ei siis ole vaikeaa kunhan on intoa tehdä muutama vuosi täällä mainittua paskatyötä paskapalkalla eli työtä lähes ilman palkkaa ja ilman työaikaa 24/7.

Eihän täällä kenenkään vakuutusturvaa vastusteta, vakuutuksen maksaja vain voi asettaa kohtuullisia ehtoja vakuutuksen maksulle. Työntekijäthän maksavat työttömyysvakuutuksista ja kassojen varoista noin 5 – 6%, valtio eli me kaikki muistaakseni yli 60% ja loput tulevat muualta. Valtiolla on toisin sanoen valta yksin päättää esim. niistä aktivointikeinoista joilla työkunto voidaan ylläpitää työttömyyden aikana, ettei suistuttaisi pitkään työttömyyteen. Nykyisillä ehdoilla ei voida taatatyötä kaikille, kysehän on solidaarisuudesta muita työikäisiä kohtaan.

Jos solidaarisuutta löytyisi niin palkoista ja työajoista tehtäisiin joustavia, siten työpäivää voitaisiin muutella 4 – 10 tunnin välillä palkan joustaessa. Näin voitaisiin pitää ihmisiä töissä ja vain vapaa-aika muuttuisi kuormituksen mukaan. Tuo puolipalkkaakin olisi varsin lähellä työttömyyspäivärahaa joten selviytyminen olisi nykyistä parempaa kun työkelpoisuus säilyisi useammalla ilman pitkiä katkoja.

Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola

Ilman ansiosidonnaista olisi sossun luukku kutsunut, mistä ei välttämättä olisi edes apua myönnetty.
Työskennellessäni ravintola-alalla, ei siellä tunnetusti hyvät palkat ole koskaan olleet, mutta sillä pärjää.
Työttömyysjaksoilla ei toimeentulo olisi ollut mitenkään mahdollista, jos korotettua päivärahaa ei saisi.

Ansiosidonnaisella ei todellakaan rikastu ja itse henkilökohtaisesti mieluiten käyn töissä kun loisin kotona nauttimassa "suurta päivärahaa".

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Ongelma ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kanssa on sen epäoikeudenmukaisuus. Edusta voi nauttia ainoastaa ansiotyössä oleva liiton tai kassan jäsen. Kustannusen sensijaan maksetaan yhteisesti kerätyistä verorahoista, Huonoimmassa asemassa on tässä yrittäjät. He toimivat järjestelmän maksumiehinä, mutta eivät ole oikeutetut edunsaajaksi työttömyyden kohdatessa.

Toisaalta jos ajattelee asioita toisinpäin. Lieneekö ansiosidonnaisen työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta, monien työttömien työllistyminen on vaikeaa. Sen sijaan yrittäjät työllistävät itsensa kiitettävän hyvin mahdollisen työttömyyden kohdatessa. Onko kukaan koskaan törmännyt yrittäjään, joka on ollut 500 päivää työttömänä? Sensijaan moni on varmasti törmännyt entisiin yrittäjiin, jotka elättävät itsensä vaikka taksi-renkinä. Monen palkansaajan mielestä taksikuskin homma on "paskaduuni" ja kannattaa mielummin olla ansiosidonnaisella.
Yrittäjät ja palkansaajat on kumpikin samaa ihmisrotua. Toinen ryhmä vaan passivoituu herkemmin kuin toinen. Se ei johdu niinkään ryhmien välisestä systemaattisista eroita, vaan passivoivasta työttömyyspolitiikasta, jossa ansiosidonnaisnen työttömyysturva näyttelee pääosaa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

Molskis!

Miksi ansiosidonnainen on epäoikeudenmukainen ? Mehän voimme liittyä ammattiliittoon, jos ei muusta syystä niin siitä, että saamme näinä erittäin epävarmina aikoina ongelmatilanteissa jotain tukea. Ymmärtääkseni tässä maailmass ei ole ilmaisia lautasia, joten jotta voimme saada jotain myös tarvittaessa, niin pitää maksaakin.

Jos Teidän arvoisa nimimerkki on oikeudenmakaisuusongelma se, että Yrittäjät eivät saa itselleen Työttömyysvakuutusta, niin miksi Te ette lähde ajamaan sitä esimerkiksi Kokkariien TOIVO- ja KORVA-remmi rp:ssä? Onkohan se syynä siihen, että yrittäjät eivät voi saada työttömyysturvaa, että oletetaan Liiketalousteorian mukaan yritystoiminnan jatkuvan loputtommin ja myös se, että miten me voimme valvoa yrittäjäkuviota siten, että yksityisyrittäjät eivä vedä välistä?

Voihan yrittäjä lopettaa liiketoimintansa ja myös olla omistamatta missään muualla yhtään mitään suoraan. Nyt voivathan yrittäjät kuitenkin tehdä hiljaisen sopimuksen siitä, että se yrittäjä, joka jatkaa, niin maksaa edelliselle yrittäjälle jotain kahisevaa esimerkiksi keksinnöistä, liikeideasta jne.

PS Niin aikaisemmassa kirjoituksessani kerroin Klassikkomallista ja monetarismista jotain. Nyt tuli vain mieleen se, että koska Te sanoitte siten, että tarinoin maailmaa syleilevästi, niin Te ette varmaan tiennyt sitä, että minun tarina olivat Uusklassinen Talousteorian rp:n perusoletukset eli sen teoria, johon nykymaailmassa kaikki talous- ja yhteiskuntapolitiikka perustuu.

Alkuperäinen kirjoittaja: uetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Hyvä Martti.

Ansiosidonnainen on epäoikeudenmukainen järjestelmä, koska siina edunsaajan on oltava palkansaaja ja kuuluttava johonkin liittoon tai kassaan. Muilla ei ole nautintaoikeutta ansiosidonnaisesta. Erityisen epäreiluksi järjestelmän tekee. että kaikki osapuolet, muös ne joilla ei ole nautintaoikeutta, joutuvat ansiosidonnaisen rahoitukseen yhdessä osallistumaan (ansiosidonnainen rahoitetaan pääsääntöisesti valtion budjetista, ei ammattiliittojen jäsenmaksuista, kuten yleensä luullaan)

Yrittäjä ei ole palkansaaja. Yrittäjä ei voi kuulua liittoon tai kassaan. Mutta yrittäjä osallistuu ansiosidonnaisen rahoitukseen verotuksen muodossa. Martti, onko tämä sinusta oikeudenmukainen järjestelmä?

Martti, sinulla on perinteinen käsitys yrittäjistä. Luulet niiden kaikkien olevan upporikkaita patruunoita. Valtaosa yrittäjistä on pienyrittäjiä, hiljaisia puurtajia, jotka pitkällä päivällä ansaisevat vaatimattoman toimeentulonsa. Yrittäjä ja Kokoomus ei ole synonyymi. Yrittäjiä löytyy kaikista puoluesta, myös kommunisteista. Martti, älä tuomitse koko joukkoa jonkun stereotypiasi mukaan.


Ehdotit työttömälle yrittäjälle, että myy lafkasi ja mene kortistoon.
No mietitääs vähän. Jos esim. yrityksessä on ja sen omistaa laattamies, putkimies, maalari ja autokuski, niin laatoitushommien loputtua laattamies ei voi ajaa firmaa konkurssiin päästäkseen peruspäivärahalla (siis ansiosidonnaiseen hänellä ei ole milloinkaan pääsyä). Sillä jos firma menisi konkurssiin, olis lopputuloksena myös työtön putkimies, maalari ja autokuski. Sitä varmaan ei kukaan haluaisi?

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

MOLSKIS!

Minähän kirjoitin jotain sellaista, että jos ansiosidonnainen on Teistä epäoikeudenmukainen järjestelmä, niin miksi Te ette voisi lähteä korjaamaan järjestelmää siten, että perustyönsankarin asema ei huonontuisi vaan myös näiden Teidän mainitsemienne muiden asema korjaantuisi? Toivoisin myös Teidän vielä kerran miettivän sitäkin tilannetta, joka esimerkiksi kohtasi erästä katunarria ja kulkuria, kun HÄN sai kenkää eli omistaja totesi, että Hän ei ole tarpeeksi hyvä ja tuottava tai jotain vastaavaa.

Niin se tilanne, joka katunarria ja kulkuria kohtasi, oli sellainen, että kun hän alkoi etsiä uutta työpaikkaa ns puhelintiedustelulla, niin kun hän oli soittanut ainakin sataan mahdolliseen työpaikkaan, niin aina oli vastauksena se, että soita uudestaan viikon päästä tai me otamme yhteyttä muutaman päivän päästä, niin nyt voimme kysyä, että tuliko omistajaremmiltä yhteydenottaja. Voin sanoa sen, että ei tullut. Voin myös sanoa sen, että puhelintiedustelu ei ole mitään halpaa lystyä. On hyvä huomata myös sekin asia, että silloin ovat vitsit vähissä, jos et saa rahaa mistään, jotta voisit ostaa edes ruokaa maksaa vuokrasi.
PS Toivon myös Teidän miettivän sitä tilannetta, että voisi olla suuri nälkäarmeija vaatimassa känttyä. Niin pitää vielä sanoa sekin asia, että eläkkeet ovat myös sellaisia kuin Te tarinoitte. Niin pitääkö eläkkeistäkin ottaa pois esimerkiksi 60-prosenttia. Niin alkakaa ajamaan Kokkarien TOIVO- ja KORVA-remmi rp:ssä yrittäjien vararikkotukea; siis sellaista, joka vastaisi työnsankarin työttömyyskorvausta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Ansiosidonnainen työttömyysturva on epäoikeudenmukainen.
Se rahoitetaan yhteisistä varoista (noin 60% valtion budjetista, lähes loput työnantajilta ja 4-6% palkansaajilta)
Edunsaajia ovat vain palkansaajat, jotka kuuluvat liittoon tai kassaan.
Siinä on jotain maalaisjärjen vastaista.
Selityshän on tietysti ammattiyhdistyspolitiikassa. Varsinkin ennen "Loimaan kassoja" olivat palkansaajat pakotetut liittymään liitoihin saadakseen työttömyystyrvan. Näin liitot varmistivat jäsenmääränsä.
Edelleenkin liittoihin kuulutaan paljolti työttömyysetuisuuksien tähden, vaikka liitoilla ei ole mitään tekemistä työttömyyden rahoituksen suhteen.
Siis ansiosidonnainen on liitojen politiikaa. Sen sijalle pitäisi kehittää joku poliittisesti neutraalinpi järjestelmä, joka keskittyisi työttömyyden hoitoon, eikä politikointiin

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Kyllä Martti "Tuetaan työllisyyttä jne." on oikeassa sanot mitä hyvänsä. Sen ansiosidonnaisen pitäisi olla ilman jäsenyyksiä vain sen liittojen maksuosuuden verran pienempi. Suomessahan on mielestäni yhdistymisvapaus hyvin pitkälti, siksi yhdistyksiin kuuluvia ja kuulumattomia ei periaatteessa voi erotella juuri kuin tuon yhdistyksen osuuden verran. Onneksi saimme Loimaan kassan johon taitaa väkeä rynnätä aina vaan lisää.

Meillä annetaan aivan liikaa ay-liikkeen puuttua politiikkaan joka olisi eduskunnan ja hallituksen reviiriä. Ammattiyhdistysten johtoa kun ei valita demokraattisesti vaan ainoastaan yhdistysten oman väen voimin ja meillähän on tuo jo aiemmin mainittu yhdistymisvapaus jota ay-liikkeen on vaikeaa ymmärtää vaikka se on taannut heille aikoinaan toimintavapauden.

Jos ay-liikkeen halutaan puuttuvan politiikkaan on niiden hallinto alettava valitsemaan vapailla vaaleilla kuten eduskuntakin, jokainen halukas saa silloin osallistua jos muutoin vaan kiinnostaa oli jäsen tai ei. Nykyisinhän jäsenillä on tavallaan perustuslain vastaisesti kaksinkertainen äänioikeus kun he saavat äänestää sekä valtiollisissa että ay-liikkeen vaaleissa ja molempien tuloksena pääsevät muuttamaan ehkä painostustoiminkin valtakunnan politiikkaa. Siitä on tehtävä loppu, moinen ei kuulu demokratiaan. Demokratiassa kansa päättää ei kansanryhmä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

MOLSKIS!



Miksi Me komutkin emme voi olla jäseninä EK:n työnantajaliitoissa ihan samaan tapaan kuin Te vaaditte jäsenyysasian hoidettavan SAK-liittoissa, STTK ja AKAVA rp:ssä? Miksi pitää kohdella ammattiliittoja täysin eri tavalla kuin Suomen Työnantajayhdistyksiä?

Yhtä hyvin kuin ammattiliittojen jäsenmaksut niin myös työnantajaliittojen jäsenmaksut ovat esimerkiksi verovähennyskelpoisia. Sen voin sanoa, että jos esimerkiksi Suomen yrittäjät ry:n jäsenistö pääsi valloittamaan SAK:n tai STTK:n, niin ainakin Hyvä Kysymys on se, että kenen etua nyt sekä SAK että STTK todennäköisesti ajaisivat.

Onhan meillä olemassa eräs esimerkki nimittäin AFL-CIO Vapaa Maailma rp:n ihantolasta eli USA:sta. Kun AFL-CIO rp lopetti puhumasta sosialismista ja yleensä työväenaatteesta, niin tämä tarkoitti käytännössä sitä, että La COSA NOSTRA rp:n asiamiehet olivat valloittaneet tämän AFL-CIO rp:n. Niin mikä edistyksellinen yhteisö oli, on ja tulee olemaan La COSA NOSTRA?

Ja vielä sille toiselle ansiosidonnaisen vastustajalle haluan esittää seuraavan kysymyksen: Miksi ansiosidonnainen on epäoikeudenmukainen, sillä saavathan myös Suomen yrittäjät kaikenlaista tukea sekä valtiolta että kunnilta. Niin valtio antaa yrityksille esimerkiksi suoraa rahallista tukea markkinointiin ja tutkimustoimintaan sekä erilaisia avustuksia ja myös suoraa hintatukea.

Nyt kysyisin sitä asiaa, että kumpi Ansiosidonnainen työttömyysavustus vai Suomen Liike-elämän ja Maanviljelijöiden saamat miljoonatuet ovat epäoikeudenmukaisempia. Onko Ryysyköyhälistö rp:n jäsenen saama avustus silloin, kun työttömyys iskee päälle, epäoikeudenmukaisenpi kuin esimerkiksi Nokia Oyj:n tai Nalle Puh rp:n saamat tukiaisrahat? Onko Teiltä Porvarit unohtunut kohtuullisuussääntö?

Niin mitähän tapahtuu silloin, kun nälkäiset työttömät alkavat etsiä innolla työtä ja kun tilanne sitten kuitenkin on sellainen, että työtä ei yrittäjäremmiltä heru edes nollatuntipalkalla? Niin mikä neuvoksi?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Ansiosidonnainen on epäoikeudenmukainen, koska se ei kohtele tasapuolisesti eri työntekijäryhmiä. Etua nauttii ainoastaa liittojen tai kassojen jäsenet. Yrittäjät ovat suuri työntekijäryhmä, jota myöskin koettelee epävarmuus omasta työpaikastaan. Ansiosidonnainen jättää yrittäjät kokonaan edun ulkopuolelle. Yrittäjä sensijaan toimii normaalin veronkannon myötä järjestelmän maksumiehenä.

Kaleva- Martti taitaa nyt vähän väärinymmärtää elinkeinotuet. Ne eivät ole tulonsiirtoja yrittäjille, vaan niiden tarkoitus on tukea jotain elinkeinoa. Elinkeinoja taaas tuetaa, jotta saataisiin turvattua työpaikkoja ja luotua työpaikkoja.

Olen kanssasi samaa mieltä, että valtion harjoittana elinkeinotuki ei välttämättä ole kovin tehokasta. Yleensä valtion ojauksessa tuet vain vääristävät kilpailua. Minunkin mielestäni elinkeinotukia pitäisi rankalla kädellä karsia. Ihanteelisessa tilanteessa niitä ei olisi ollenkaan.

Maataloustuki taas on oma aluepoliittinen juttunsa, jolla on pitkä vaikea historiansa. Niitäkin pitäisi karsia. Ihanteelisessa tilanteessa niitäkään ei olisi ollenkaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

"Tuetaan työllisyyttä..." on oikeassa siinä, ettei molskis oikein tiedä mihin suurin osa elinkeinotuista menee. Niillä tuillahan maksetaan palkkoja suurimmaksi osaksi. Osa tuista käytetään tuotekehittelyyn joka sekin on yleensä palkanmaksua ja osa on lainamuotoista joka maksetaan takaisin kun tuote on tuottamassa tai pelkkänä korkotukena.

Tukiaisia, ainakin siinä muodossa jossa ne vääristävät kilpailua pitäisi selventää siten, että tuetaan silloin kaikkia tai ei ketään. Tuotekehityksen tukeminen on kuitenkin edullista koska meillä on oltava aina uutta tuotetta tulossa vanhojen siirtyessä halvempiin tuotantomaihin alkukankeuden jälkeen.

Maataloustuet ovat asia erikseen, tässä en ota kantaa jonkun entisen taistolaisiin kuuluneen tukiin maanviljelystä saatikka kuningattarien. Maataloustuet mahdollistavat meille lähes omavaraisuuteen yltävän maatalouden joka on todella suuri etu nykymaailmassa. Niitä todella kannattaa maksaa.

Kun jatkosodan aikana tuotantomme laski oleellisesti niin olimme riippuvaisia Saksan meille myymästä viljasta kuulemma 2/3 osan osalta. Olisimme toisin sanoen nähneet nälkää ilman sakujen myötämielisyyttä. Nyt olemme tehneet virheen myymällä Kemiran lannoiteteollisuuden ulkomaille mutta sille lienee kriisiaikoina mahdollista antaa ultimaatumi toimia maan edun mukaisesti vaikka se nyt tuppaakin isottelemaan. Onneksi isottelijat varsin lyhyellä aikajaksolla tuppaavat kaatumaan omaan pöhötautiinsa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

HEIPPA

Te Nimimerkki "Tuetaan työllisyyttä eikä Työttömyyttä" kirjoititte siten, että ansiosidonnainen on epäoikeudenmukainen siitä syystä, että se ei kohtele tasapuolisesti eri työntekijäryhmiä. Nyt kysyisin sitä, että mitkä työntekijäryhmät ovat sellaisia, jotka eivät halutessaan voisi pyrkiä ammattiliiton jäseneksi ja sen jäsenenä ollessaan eivät voisi nauttia erilaisista Huoltovakuutusturvan etuuksista kuten Työttömyysvakuutus jne.

Nyt voimme ehkä ottaa käsittelyyn ns Yrittäjäryhmät ja miettiä samalla sitä, että miten eri yrittäjäryhmät voisivat turvata oman toimeentulonsa silloin, kun kohtalona on kestää vararikko tai konkurssi. Vararikkohan on konkurssia helpompi asia siitä syystä, että tällöin yrittäjä vai lopettaa toimintansa, kun taas konkurssitilanne lainsäädännössä on tarkasti säädelty; siis täytyy ilmoittaa tarkkaan varallisuus ja jos et ilmoita, niin tästä on säädetty kovat rangaistusseuraamukset. Uskoakseni sille, että miksi pienyrittäjäkuntaa varten ei olla kehitelty mitään sellaisia huoltoturvaetuukka kuin on palkkatyöläisten ansiosidonnainen, on yrittäjätulojen valvonta ja sen vaikeus. Onhan olemassa erilaisia veroparatiiseja, joihin yrittäjät voivat piilottaa ainakin rahavarantonsa ja arvopaperinsa.

Onhan ilmeisesti edellä oleva tarinointi riittävä perustelu sille, että Libertaristien ajatusrakenne ei voi olla arkipäivää kuten myös se, että Klassikkomalli ei ole reaalinen ja odotuksilla täydennetty Klassikkomalli ei ole sen paremmin reaalinen kuin ei myöskään looginen? Miksi on näin? Klassikkomallin toinen nimi on Täydellisen Kilpailun Malli ja nyt on Hyvä Kysymys se, että jos täydellisyyteen tulee mukaan epätäydellisyys nimittäin Odotukset, niin mitä voimme sanoa tälläisestä mallista? Odotuksilla Täydennetty Klassikkomalli on myös toiselta nimeltään Uusklassinen Talousteoria eli Monetarismi siis se, jonka mukaan tällä hetkellä kaikkialla TELLUS-planeetalla talous- ja yhteiskuntapolitiikka suunnitellaan ja kehitellään.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Hei Martti, onko järjestelmä sinusta oikeudenmukainen ja puolueeton, jos
ammattisidonnainen edellyttää ammattiliittojen jäsenyyttä (tai kassan). Ammatiliitot eivät rahoita työttömyysturvaa, vaan se rahoitetaan valtion ja työnantajien toimesta, sekä 4-6% osuus kaikilta työntekijöiltä kerättävästä työttömyysvakuutusmaksusta.

Selität myöskin, että ammattisidonnainen ei tarvitsekkaan koskea yrittäjiä, koska ei voida aukottomasti todistaa, että yrittäjä on aidosti vararikossa, rahoja voi olla jemmassa vaikka Jerseyn saarella tai sukanvarressa.

Mielestäni tässä kohtaan, Martti, puhuit itsesi pussiin. Vaadit yrittäjältä vararikkoa saadaksensa ansiosidonnaisen (jota hän kuitenkin veronmaksajana rahoittaa), mutta vastaavia ehtoja et aseta palkansaajalle. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus ei edellytä edunsaajalta vararikkoa tai varattomuutta, jos hän on palkansaaja (ja kuuluu liittoon tai kassaan), mutta yrittäjältä työttömyysturvan saamine edellyttää!

Ja vielä ensimmäiseen kysymykseesi. Yrittäjät eivät voi liittä ammattiliton jaseneksi ja saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Tunnusta Martti vaan, että kysymys on puhtaasti ammattiliittojen valtapolitiikasta ja painostuskeinosta, millä liitot pakottavat työtekijät liittymään liittoihin (tai kassaan). Politiikalla on pitkä ja surkea historia suomessa, joka on johtanut nykyisekaltaisen ammattiyhdistysmafian syntymiseen.

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Minusta ansiosidonnainen työttömyysturva on ajastaan jäljessä monista syistä:

1) monilla pätkätyöläisillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta liittyä ammattiliittoon (liitot usein vaativat työntekijöiltä tietynpituista työssäoloa ja/tai alan ammattitutkintoa)
2) monilla aloilla (ja varsinkin osa-aikatyössä) palkat ovat niin surkeita, että ansiosidonnainen korvaus jää tosi pieneksi (laskekaa huviksenne, kuinka hyvin ansiosidonnaisella elää esim. 1000 euron kk-palkalla työtä tekevä työn päättymisen jälkeen: ei ole kovin leveä elämä)
3)ansioturva ei tosiaan ulotu kaikille aloille (yrittäjiin, taiteilijoihin jne.)ja näiden ammatinharjoittajien on vaikea todistaa työttömyyttään myös Kelalle ja sossulle (jolloin he pahimmassa tapauksessa jäävät puille paljaille


Ratkaisu on riittävä perusturva kaikille: 900 euroa/kk. Niin kauan kuin järjestelmä ei kykene takaamaan ihmisille työtä, josta saa riittävän toimeentulon, on taattava elanto. Vai haluammeko lisää omaisuusrikoksia, itsemurhia ja syrjäytettyjä laitapuolen kulkijoita? Sosiaaliturva ei passivoi ihmistä, taloudellinen turvattomuus sen tekee. Nyt monilla ei ole esim. rahaa mennä lääkäriin hoitamaan sairauksiaan, saati ostaa lääkkeitä, kun nämä menot on pois ruuasta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

Moi!

Minusta nykyinen ansiosidonnainen ei ole sellainen asia, etteikö sitä voisi kehitellä. Minusta ansiosidonnaisella on se etu, että ainakin jotkut jotenkin sitä ansiosidonnaista saavat, voivat kehitellä itselleen sellaisen rahamäärän, että sillä elää jotenkin välttävällä tasolla.

Olen ymmärtänyt ja tajunnut ns tasaetuudet sellaisiksi, että niiden reaalitaso pyrkii aina alenemään. Parhaimmatkaan indeksijärjestelmät eivät takaa sitä, että kansalaispalkka tai vastaavat tasarahaetuudet pysyvät yleisen palkka- ja hintakehityksen kuvioissa.

Muistan jotain sellaista lukeneeni ennen nykyista ansiosidonnaista olleesta työttömyysturvasta, että ensi alkuun tämä tasarahainen työttömyysturva oli jopa yleiseen palkkatasoon verrattuna hyvä. Kun vuosia kului, niin tasarahaisen työttömyysturvan reaalitaso aleni alemista päästyään ja loppuvaiheessa ennen nykyisen ansiosidonnaisen tuloa se aikaisempi tasarahainen työttömyysturva oli vain murto-osa keskimääräisestä palkasta ja vielä sellainen, että sillä ei elänyt ilman roskalaatikkoa kunnolla. Nyt on myös hyvä huomata se nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan erityispiirre, että se on Huoltovakuutusetu ei siis sosiaalietuus.

Me komut haluamme myös kysyä sitä, että kumpi tulee Yläluokalle ja Omistajaremmille halvemmäksi, turvallisuuskaartin ja armeijan lähettäminen kaduille nälkäisten mellakointia rauhoittamaan kovat piivussa vai ostamalla yhteiskuntarauha sopivalla ansiosidonnaisella Huoltovakuutusturvalla. Mitähän Libertaarit, Anarkistit ja Leninisti haluavat vastata komun uteluihin?

Minusta ansiosidonnaista ei kannata muuttaa tasarahaetuteen, jos ei muusta syystä niin ainakin siitä, että Porvari ja Libertaari on aina sitä mieltä, että rivityöväestön pitää alistua täysin tekemään töitä omistajan ja yrittäjän käskemillä työ- ja palkkaehdoilla. Niin ja myös kaikki ns ilmainen raha on porvarin mielestä puhdaasti loiselämistä suosivaa, ja jota kunnollinen ja isänmaallinen työläinen ei halua missään nimessä tukea.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Satu tuo esille hyvin ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäkohtia.

Se on muhkea järjestelmä vakituisessa työsuhteessa olevalle, hyväpalkkaiselle ansiotyössä olevalle henkilölle, joka joutuu työttömäksi.
Sen ulkopuolelle jää suuri joukko erillaisia ryhmiä (pätkätyöläiset, taiteilijat, yrittäjät, osa-aikatyöläiset etc.)

Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota perusturvaan ja taata ihmisille hädänalaisessa tilassa toimeentulo, kun upottaa miljardeja, viime vuonna noin 3,5Me, kalliiseen järjestelmään. 3,5Me saataisiin varmasti paljon aikaiseksi perusturvan puolella.

Samoin tulisi pyrkia löytämään ratkaisuja, missä työttömäksi joutuneille löytyisi mahdollisimman nopeasti uusi työpaikka ja työttömyyskausi jäisi aina mahdollisimman lyhyeksi.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Tarkempia lukuja, kuin yllä esittämiäni lukuja voi katsoa vaikka valtion talouarvioesityksestä sivulta:
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/vm_2011.html

Ansiosidonnaiseen, siis ansiopäivärahoihin arvioudaan kuluvan ensi vuonna noin 2,5 miljardia euroa

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Kaleva-Martilta jää nyt aika olennainen pointti huomiotta: pitkäaikaistyöttömyys on jatkuvassa kasvussa. Yhteiskuntarauhan ostaminen ansiosidonnaisella ei tässä kehityskulussa enää onnistu, kun työt vähenevät pysyvästi entistä useammilta. Syrjäytetyt ja pitkään työttömänä olleet tarvitsisivat eniten rahaa, ei niinkään ne, jotka ovat hyvällä liksalla saaneet vuosia painaa hommia. Kokeilepa elää muutama vuosi Kelan päivärahalla ja sossun tuella, kymmenettuhannet joutuvat pärjäämään niillä vuodesta toiseen. Eivät vaan kannustu työhön, jo on kumma...

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

Molskis!

Yritän ottaa myös pitkäaikaistyöttömätkin huomioon Huoltoturvavakuus rp:n avulla. Niin ei kannattaisi joka paikassa ylistää vallankumousaatetta varsinkin, kun meillä ei ole ainakaan tällä hetkellä harmainta aavistustakaan siitä, että mitä voisi olla Sosialismi ja Kommunismi Talous- ja Yhteiskuntajärjestyksinä.

Kun Te Satu Kortelainen hyökkäätte sosiaalipoliittista vaihtoehtoa vastaan sanomaalla siten, että ansiosidonnainen suosii vain niitä työnsankareita, jotka ovat olleet hyväpalkkaisissa töissä, niin Te unohdatte kovalla tavalla se, että mitä ansiosidonnainen tekee silloin, kun 500 päivää ansiosidonnaista on täynnä. Minä tiedustelisinkin sitä, että miksi me emme voi edes yrittää kehitellä Sosiaalipolitiikkaa sellaiseksi, että on olemassa monenlaista huoltoturvajärjestelmää ansiosidonnaista, tasarahaturvaa jne.

Nyt kysyisinkin sitä, että Miksi Te Satu Kortelainen haluatte tukea Kokkari- ja Kepuliremmin tasarahakuviota. Onko asiamme ymmärrettävä siten, että ainoata oikeaa sosiaalipolitiikkaa tekee Kokkarien ja Kepulien TOIVO- ja KORVA-remmi rp ehkä Vasurien TOIVO- ja KORVA-remmi rp:llä täydennettynä. Nyt täytyy vielä sanoa se asia, että sekä teknologia että TELLUS-planetalla vallitseva kovan tason palkkahajonta saa aikaan sen, että SUOMI-nimisestä valtiosta katoaa paljon nyt ja tulevaisuudessa ainakin teollisia työpaikkoja,ja jolle me emme yhtään mitään voi, sillä omistajaremmi todennäköisesti toimii periaatteella kustannukset minimiin ja voitto maksimiin.

Ymmärtääkseni Suomen keskeinen ongelma ei ole ENERGIA vaan se, että millä keinoin suomalainen työnsankari pystyy kilpailemaan kaukomaiden haplapalkkamaita vastaan. Nämä kaukomaat ovat vielä sellaisia, että ikävä kyllä näissä maissa toimivien omistajien ja yrittäjien ei tarvitse välittää yhtään mitään sellaisesta asiasta kuin ammattiyhdistysliie.

Alkuperäinen kirjoittaja: Pekka Virtanen

Niinkauan kun köyhille ja työttömille
tarjotaan hengissä pysymisen tarpeet,
eivät he järjestäydy tai tunne solidaarisuutta toisiaan kohtaan.
Eivätkä myöskään äänestä vaaleissa.
Näitä työttömien kesytysohjelmia on vaikka kuinka. Halpaa ruokaa ja tietokoneita raplattavaksi. Iltapäivä-
tansseja ja ilmaisia museoita ja
katuja tallattavaksi päästä päähän.
Varakkaat taas lätkivät kolopallojaan ja ajelevat mustilla laseilla varustetuilla bemareillaan ja mersuillaan. Köyhälistöä ja totta he
näkevät vain teatteri-illoissaan,joissa
tarjotut aulaviinakset irroittavat
hekottavan naurun kun taas joku kompastelee näyttämöllä yhteiskunnan
kiemuroissa. Köyhien ja maahanmuuttajien tuoksu ei ulotu
Kultahammasrannikolle eikä Nurmijärvelle. Ikean rojun keskellä
syntyy syviä ihmissuhteita kun köyhät ja rikkaat etsivät makuualustojaan ja
muita tarvekaluja kunnollisen ja tasokkaan elämänsä viettämiseksi.
Vapaus , veljeys ja tasa-arvoisuus vai
Työ, Totuus ja Oikeamielisyys.
That is the question.

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Anteeksi nyt, mutta minä kaipaan konkretiaa tähän keskusteluun. 900 euroa olisi minusta hyvä perusturvan taso (puhun nyt minimiturvasta eli Kelan päivärahoista). Entäpä Teistä, Arvoisa Herra Kaleva-Martti?

Valitettava tosiasia nyt kuitenkin on, että Kelan työttömyysturvaa (noin 500 euroa miinus vero 20 %) ei voida korottaa, koska ammattiliitot tätä vastustavat. Minä kuulun ammattiliittoon, mutta en silti hyväksy sitä, että joidenkin on pakko vuosikausia pärjätä 400 euron perusturvalla, hakea muita tukia ja elää kädestä suuhun. Kommarina tunnen solidaarisuutta myös tätä ihmisryhmää kohtaan ja olen sitä mieltä, että varallisuutta on jaettava, esimerkiksi siten, että aletaan laskea ansiosidonnaisia korvauksia sieltä palkka-asteikon yläpäästä. Pienipalkkaisia en ole riistämässä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

Molskis!

Miksi Te Satu Kortelainen ette vaadi ökykokkarien kovan tason liikevoitosta edes osaa ryysyköyhälistölle? Onko Teistä SK se asia oikein, että Omistajajyrä Nalle Puh ja Kumppanit saavat maataloustukia miljoonatolkulla, mutta sitä kammoksutaan, kun työnsankari on ymmärtänyt liittyä ammattiliittoon ja on myös maksanut jäsenmaksunsa, josta syystä hänellä on mahdollista saada 500 päivää ansiosidonnaista?

Minä kyllä pidän erikoislaatuisena komuna sellaista, joka haluaa vähentää toisten työläisten etuja, jotta joku erikoisryhmä saisi jotain. Nyt on ainakin Hyvä Kysymys se, että kuinka kauan Te SK uskotte ryysysakin saavan nauttia korkeaa tasarahaetuutta ennen kuin Kokkarien ja Kepulien TOIVO- ja KORVA-remmi alkaa höpöttämään sitä, että jos Työtön joutenololla saa suurin piirtein saman ansion kuin työnsankari, niin kuka ihme enää haluaa mennä myymään omaa työvoimatavaraansa yrittäjäremmille.

Niin minusta olisi hyvä miettiä sitä, että miten me voimme turvata työläisille jonkinlaiset perusetuudet. Nyt voimme vielä kysyä sitä, että miksi joku tai jotkut ovat unohtaneet sen, että ikävä kyllä Klassikkomallin oletukset eivät ole reaalisia, koska me joudumme ikävä kyllä kärsimään sellaisista yhteiskuntailmöistä kuin INFLAATIO, TYÖTTÖMYYS ja KASVU; näitä edellä lueteltuja yhteiskuntailmiöitä ei pitäisi edes olla olemassa Klassikkomallin mukaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Eiköös K-M Nalle ole vain esimerkki siitä, että stalinistikin voi pärjätä kun unohtaa Stalinin opit?

On myös tosiasia, että tämä talous on nykyään hieman nollasummapeliä koska emme voi kasvattaa yhteisvaluutan vuoksi kustannustasoamme suuresti devalvaatiomahdollisuuden puutuessa, muutoin loppuu koko talous siinä mielessä kuin se nyt toimii. Parempaan se ei meitä veisi vaan turmioon, siis talouden kaatuminen.

Nallenkin maataloustuki on seurausta siitä tavasta jolla halutaan pitää maatalous toiminnassa täällä Jussin suon ja kuokan mailla, ilman tukia maataloustuotteet joko kallistuisivat rutkasti tai joutuisimme tyystin tuonnin varaan.

Tuonti on hyvä mutta vaarallinen poikkeusolosuhteissa, on todella hyvä omata yhden satokauden vilja varastossa kuten myös yhden vuoden nettoansio talletuksina, silloin ei halla ole niin vaarallinen eikä lamakaan.

Tuota apua eli ansiosidonnaista ei saisi antaa pitkään ilman mitään vastinetta koska se vieroittaa monet työelämästä, parin kolmen kuukauden jälkeen olisi hyvä tarjota vaikka yhteiskuntapalvelua 20 tuntia viikossa jotta elämän rytmi säilyy ja työkelpoisuus pysyy ennallaan.

Myös koulutusta työttömyysjakson aikana on lisättävä jotta ammattitaito ei pääse häviämään. Minun työssäni aikoinaan parin vuoden tauko olisi lopettanut työn tyystin niin nopeasti homma muuttui. Olisin ollut pelkkä taakka työnantajalle pitkään kunnes olisin saanut tietoni ja rutiinini ajan tasalle. Ajan hermolla pitää pysyä nopeasti muuttuvassa talouden ja tekniikan maailmassa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Minä ymmärsin, että tässä keskusteltiin nyt työttömyysturvan parantamisesta.

Tottakai kai vaadin liikevoitoista isompaa viipaletta kansalle, varallisuusveron korotuksia ja rikkaiden verohelpotusten vähentämistä, ei tästä ole nyt kyse, vaan niiden kaikkein surkeimmassa asemassa olevien duunarien elämän rahoittamisesta.

Sanon nyt vielä kerran: 900 euron perusturva on minimi, monien ansiosidonnaiset jäävät nyt paljon sen alle. Ainakin 600 000 suomalaista elää alle minimitason, onko se pieni erikoisryhmä Teidän mielestänne? Tällä porukalla ei ole maksettuja omistusasuntoja, vaan he joutuvat asumaan kalliisti vuokralla vuodesta toiseen, kun halpoja vuokra-asuntoja ei ole. Näissä perheissä on myös lapsia.

Yli 3000 euroa kuussa tienaavilla palkansaajilla olisi kyllä mahdollisuus hieman tinkiä saavutetuista eduistaan tämän ihmisryhmän hyväksi. Varsinkin kun kovilla liksoilla töitä tehneet yleensä ottaen työllistyvät uudestaan nopeammin kuin vähän tienaavat.

Minimipalkka kokoaikatyöstä pitää nostaa 1500 euroon/kk, jotta työnteon kannattavuus säilyy.

Minua häiritsee se, että Te Herra Martti rupeatte täällä silmäänpistävästi teitittelemään minua ja kohtelemaan minua työväenluokan vihollisena, mutta itse esiinnytte täällä etunimellänne niin kuin lapset.

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Täsmennän nyt tässä (kun kaikki eivät taida olla asiasta tietoisia), että Sata-komiteahan esitti Kelan minimietuuksiin hyvin maltillisia korotuksia viime syksynä, mutta ne eivät menneet läpi, kiitos ay-porukoiden solmiman ns. sosiaalitupon. Ay-väki tuli siihen lopputulokseen, että Kelan etuuksia ei voida korottaa ilman, että ansiosidonnaisia etuuksia korotetaan. Ansiosidonnaisten etuuksien korotukseen ei ole varaa, joten minimiturvakaan ei nouse senttiäkään. Tällekö pitäisi hurrata?

Alkuperäinen kirjoittaja: Kaleva-Martti

Molskis!

Te Työeläkeläinen ja Satu Kortelainen väitätte paljon eli etsitte kylläkin vastauksia kysymyksiin MITÄ ja MITEN, mutta missä on vastauksen etsiminen kysymykseen MIKSI? On hyvä huomata SK se, että suomalainen työnsankari kilpailee halusimme tai emme aina koko TELLUS-planeetan kuvioissa. Nyt työllistymiseen vaikuttaa keskeisesti TEKNOLOGIA ja AUTOMAATIO, ja jotka yhdessä tarkoittavat sitä, että jos johonkin työpaikkaan esimerkiksi 20 vuotta sitten olisi tarvittu rivityöväestön jäseniä noin 200, niin nyt 2000-luvulla tullaan murto-osalla toimeen entiseen aikaan verrattuna.

Koska nyt varsinkin rivityöväestön edustajilla on työllistymisongelmia ja työllistymisaste tämän päivän SAK-palkkatasolla on heikko, niin nyt pitäisi kehittää koulutusta ja vakuutusrahastojen etuuksia paremmin nykyaikaa vastaaviksi. Minusta kaikkein tarkein asia on Työnsankarin palkkaus ja yleensä rivityöväestön palkkarakenne. Nyt pitää kysyä sitä asiaa erityisesti, että pitäisikö palkkataulukkorakenteita kehitellä sellaisiksi, että voitaisiin ottaa työnsankarin palkkauksessa huomioon liikemaailman kilpailutilanne ja työläisen ammattitaito entistä kattavammin. Jos työläinen joutuu vaihtamaan ammattiaan kokonaan, niin Hyvä Kysmys on nyt se, että mitä omistajan pitäisi tälläiselle maksaa hänen uudessa työpaikassaan.


Tämä edellä oleva tarinointi koskee erityisesti rivityöväestöä, mutta ihan samalla tavalla omiin työllistymisasioihinsa ja palkkaukseensa joutuvat ottamaan kantaa tulevaisuudessa myös insinöörit, ekonomistit, juristit, filosofit jne eli akateeminenkin ala, sillä esimerkiksi insiöörin saa Nokia ja Kone jne Intiassa ja Kiinassa töihin murto-osalla siitä, että mitä joutuisi Suomessa maksamaan, siis ehkä yhdellä kymmenes osalla. Niin tälläinen on nyt pallotustilanne pääsääntöisesti koko TELLUS-planeetalla ja omistajat vielä ovat sitä mieltä, että jotta voisi välttää voutikuviot, niin pitää noudattaa periaatetta Kustannukset minimiin ja Voitto maksimiin.

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Asian kääntöpuoli: mitä pienempiä matalimmat sosiaalietuudet ovat, sitä helpompi ihmisiä on riistää (saada töihin alle minimipalkkojen, vrt. Aasian maat). Entä millä työläinen enää kilpailee, kun koulutusinflaatio jyllää? Yhä useammalla on yhä useampi tutkinto - eikä siltikään töitä...

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Meiltä puuttuu suurempi into tutkintojen suorittajilta lähteä itsenäiseen työnsä kauppaamiseen. Yrittäjyys pitäisi saada kaikkiin opinto-ohjelmiin mukaan. Parempi yrittäjänä kuin luuserina. Itsensä työllistäminen on varsin hyödyllistä ja suotavaa, voihan siinä ajan mittaan löytyä hommia toisellekin.

On myös opittava se tosiasia, ettei läheskään kaikessa pysty kilpailemaan kehitys- ja kehittyvien maiden kanssa ja että meidän on laskettava odotuksiamme vanhan teollisuuden osalta sitä mukaa kun niiden taso esim. Kiinassa ja Intiassa nousee.

Muut kun ovat nousevalla käyrällä niin vanhat teollisuusmaat ovat laskevalla.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Oikein työssä Satu koulutus on vasta ensimmäinen porras ammattitaitoon. Olen ollut tilaisuudessa seurata ammattikoulun ja ammattikorkean suorittaneiden alkua työelämässä ja siinä menee aikaa ennen kuin tulosta alkaa oikeasti syntyä. Opiskelu ei anna työvalmiutta vaan valmiuden valmentua työhön.

Ammattitaito on se mikä jyllää, ei keskiarvo.

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Se on ihan pystyyn kuollut ajatus, jotta kaikista tehtäisiin yrittäjiä. Kaikkien työkyky ei ihan yksinkertaisesti riitä yrittämiseen, joka ainakin alkuvaiheessa vaatii pitkiä työpäiviä ilman viikonloppuvapaita ja lomia. Tämä tarkoittaa rautaista terveyttä, jota esim. mulla ei ole.

Miten ihminen, jolla ei ole juuri mitään työkokemusta ryhtyy yrittämään? Ideoita ja ammattitaitoa ei synny, jos ei ole työtä...

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Kaikista ei varmaan voi tulla yrittäjiä, mutta mitä enemmäm meillä on yrittäjäjiä ja yrittäjähenkisyyttä, sen tehokkaammin talouselämämme varmasti toimii. Valitettavasti Suomessa yrittäjyys on paljon vähäisempää, kuin muissa keski euroopan maissa. Englannissa yrittäjyys on hyvin yleistä ja yrittäjyys on myös arvostettua ja sille annetaan paremmat edellytykset kuin meillä. Näin syntyy maahan hyvinvointia ja työpaikkoja.

Alkuperäinen kirjoittaja: Arvo

Parhaita lastenkasvattajia ovat ne joilla ei itsellään ole lapsia ja näyttää siltä, että työttömiä neuvoo se, jolla ei ole siitä kokemusta eikä ole vastoinkäymisiä asiasta. Eivät työttömät ole mitään idiootteja vaan ajattelevat itsenäisesti. Juuri porvarit ovat aina mollanneet ja syyllistäneet työttömiä, tekemällä heille kaksinkertaisen taakan. Ennen sanoivat, että ovat niin laiskoja, sitten sanoivat, kun työttömyys kasvoi, että kyllä sitä työtä tekevälle löytyy. Onneksi nykyään tätä absurdiaa kohtaa harvoin. Tosin ne jotka taas eivät tiedä, moittivat avustusten suuruutta, vaikka ne on niukkoja.

Työttömyyshän on selvä rikos ihmisyyttä kohtaan, mutta siitä ei rankaista. Työttömyys johtuu kapitalistisen talousjärjestelmän epävakaudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Ja sitten kaikkea tukea aiotaan leikata.

Kaikista ei voi tulla yrittäjiä kuten Satu sanoi, tosin kaikkihan me työelämässsä "yritämme". Ostovoiman laskiessa ja taantuman oloissa yrityksen perustaminen (pienyritys) vaikeutuu. Varmasti niitä menee konkkaan. Luulen että yrittäjyystietoa tärkeämpää olisi aloittavalle työntekijälle ay-tietous, että tietäisi etunsa. Leikkausten lisäksi tulee hinnankorotuksia. Ei hätiä mitiä, kyllä kommentit kertoo, miten toimehemme tullaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Todellakaan, Satu, kaikista ei voi edes tulla yrittäjiä koska yrittäjyys vaatii jotain mitä kaikilla ei ole eli älliä. Kuitenkin kuten ”Tuetaan työllisyyttä...” sanoo yrittäjyys on aliarvostettu Suomessa ja tässä kohden kommunistinen naapuri aikoinaan ja komut täällä Suomessa ovat osin syyllisiä saarnaamalla vain suurten työpaikkojen puolesta.

Tiedän mitä yrittäjyys on, isäni oli pienyrittäjä ja olen itsekin moista harrastanut tosin yhdessä kaverin kanssa joka antoi jonkin verran vapautta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Arvo valittaa, että työttömiä neuvoo se, jolla ei ole siitä kokemusta eikä ole vastoinkäymisiä asiasta.
Itse olen tällä hetkellä työtön!
Olen myös yrittäjä!
Jotenkin minua huvittaa palstalla olevien tovereiden marina pienistä työttömyyskorvauksista. Tietääkö arvon toverit, mikä on työttömyyskorvauksen taso yrittäjillä Suomessa. Se on 0 euroa kuussa.
Yrittäjä vastaa itse omasta työllisyydestä tai työttömyydestä. Jos yrittäjältä loppuu hommat ja uutta ei löydy, niin sitten on etsittävä joku muu homma, eikä jäädä marisemaan kortistoon. Eikä saa olla ronkeli.
Lopputuloksena on, että palkansaajapuolella Suomessa tilastoidaan korkeitakin työttömyyslukuja, mutta yrittäjäpuolella työttömyys on lyhytaikaista ja he yleensä hakeutuvat nopeasti johonkin uuteen toimeen.
En usko, että palkansaajien ja yrittäjien geeneissä mitään eroa on.
Ero taitaa olla enemmän asenteissa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Luulin lähettäneeni seuraavan jo 4 tuntia sitten vaan minnekähän hävisi. Nyt uudelleen:

Osin, Arvo, työttömät käyttäytyvät asiallisesti mutta osin eivät. Moni menettää työkykynsä viettämällä aikaa kirjaston ja hyödyllisten harrasteiden sijaan kuningas alkoholin parissa päästäen elämänsä laskevalle luiskalle. Noita heikkoja varten pitäisikin järjestää korvausten saamisen edellytykseksi yleishyödyllistä kerhotoimintaa, kutsuttakoon sitä vaikka yhteiskuntapalveluksi vaikka hoitoahan se itseasiassa olisi.

Työttömyys on osin myös asenne kysymys, valitaan työtä ja sanotaan jotain ”paskaduuniksi” vaikka työ olisi ihan kelvollista vaikkakin vähän tuottavaa. Parempi kuitenkin kuin vetelehtiminen ja ainahan tienattu euro on parempi kuin avustuseuro. Huonotkin työpaikat ovat plussaa kun aikanaan olosuhteet muuttuvat ja töitä alkaa taas olla jaossa. Ihmettelen työnjohtajaa joka palkkaa vuosia avustuksilla loisineen johonkin muuhun kuin aputyöhön ainakaan alkuun nähdäkseen onko miehestä enää mihinkään vai onko kaikki mennyt hukkaan.

Miten voi työttömyys olla rikos? Työttömyyshän johtuu aina ulkopuolisista tekijöistä siihen ei ainakaan työnantaja ole syyllinen. Työnantajan intressissä on työllistää kaikki kykenevät ja tuotteliaat työläiset mutta jos ei ole työtä ja työehdot ovat jäykkiä on ainoa mahdollisuus vähentää väkeä jotta firma ei joudu vaikeuksiin rahoituksen takia.

Ay-tietoisuus ei tuota senttiäkään lisätuloja yhteiskuntaan, on todella parempi olla yrittäjähenkinen kuin ay-henkinen koska pienikin yrittäjyys tuottaa jotain kun taas ay ainoastaan vie. Montakohan euroa on ay-liike nostanut kansantuloa? Millaisesta palvelu tai tuotantotoiminnasta se tulo tulee jos ei lasketa työnantajien sinne tilittämiä jäsenmaksuja? Nakkikioskillakin tehdään kansantalouden kannalta hyödyllisempää työtä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Työeläkeläinen otta esille aran, mutta tärkeän asian: "Noita heikkoja varten pitäisikin järjestää korvausten saamisen edellytykseksi yleishyödyllistä kerhotoimintaa, kutsuttakoon sitä vaikka yhteiskuntapalveluksi vaikka hoitoahan se itseasiassa olisi."
Näin ehkäisisimme osan kansasta luisumasta sohvan nurkkaan tai lähikapakan nurkkapöytään. Samalla poistaisimme harmaata työtä markkinoilta, joita jokunen työttömäksi rekisteröitynyt saattaa harjoittaa. En ymmärrä, miten tässä vastikkeellisessa työttömyyskorvauksessa voisi olla mitään ongelmaa.
Asiasta puhuminen vain taitaa olla Suomessa ja ay-piireissa tabu.

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Siitä olen tämän palstan porvariskeskustelijoiden kanssa samaa mieltä, että pienyrittäjiä tuetaan Suomessa heikosti. Tällekin ihmisryhmälle kuuluu minusta säällinen toimeentulo ja perusturva (työttömyyskorvaus). Pienyrittäjiä pidän duunareina siinä missä muiden palkkalistoilla olevia työläisiä.

Eri mieltä olen kuitenkin tästä näkemyksestä, että yrittäjyys itsestään selvästi lisäisi hyvinvointia. Aloittavista yrityksistä isoin osa menee konkkaan parin ensimmäisen elinvuotensa aikana. Ei tämä minusta kovin kannustavalta tunnu. Mutta voi olla, että multa puuttuu nyt sitä ns. "yrittäjyysälliä", jota ei taida olla kovin monella muullakaan...;)

Ihmettelen kyllä kovasti tätä sitkeästi eläteltyä kuvitelmaa työttömistä laiskoina luusereina. Itelläni on pitänyt kovastikin kiirettä työttömänä ollessa (parhaillaan olen kylläkin työssä). Koen olevani yhteiskunnassa mukana kehnohkosta työmarkkina-asemastani huolimatta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Ihan hyvä pointti, Satu. Pitää välttää stereotypiaa "työttömästä laiskasta luuserista". Jokainen ihminen on yksilö ja jokainen ihminen haluaa olla tärkeä ja hyödyksi muille. Olosuhteet ja tilanteet vain vaihtelevat.
Yrityksistä menee tosiaan konkkaan parin ekan vuoden aikana suurin osa. Tämä on tervettä evoluutiota. Ei kaikki liikeideat toimi. Tämä pitää vain hyväksyä. Ja yhteiskunnan ja meidän kaikkien pitää hyväksyä ja olla leimaamatta kokurssin tehnyttä yrittäjää. Isoin ongelma taitaa olla asennepuolella. Konkurssin tehnyt yrittäjä leimataan herkästi epäonnistuja-huijariksi, johon ei voi luottaa. Politiikan ja yhteiskunnan puolella taas on selkeä eriarvoisuus yrittäjien ja palkansaajien työttömyysturvan puolella.

Uskon, että mitä enemmän yrittäjyyttä ja erityisesti pienyrittäjyyttä suositaan, sitä enemmän syntyy tuottavia työpaikkoja ja sitä tehokkaampi talous maassa on (ja sitä enemmän saadaan verotuloja valtion kassaan, jolla luodaan hyvinvointia kaikille). Yrittäjä sitoituu työhönsä ihan erilailla, kuin palkansaaja. Yrittäjä joustaa töiden mukaan ihan toisella tavalla kuin palkansaaja. Yrittäjä tekee vain tuottavaa työtä (muuten konkurssi kolkuttaa ovea). Siis vilkas yritystoiminta lisää talouden tehokkuutta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen

Porvarillisesti ajattelevat "oman onnensa sepät" saattavat pitää minua holhousyhteiskunnan uhrina, kun totean, että mielestäni ihmisellä on oikeus tulla työllään toimeen. Ei minua kiinnosta hirveästi yrittäminen silkasta yrittämisen ilosta, vaan haluan elää työlläni. Jos yrittäjien työttömyys- ja eläketurva olisi parempi, ehkä yrittäjyys kiinnostaisi vähän enemmän jopa minua.

En lähtisi rinnastamaan yrittäjän ja palkansaajan työmotivaatiota. Yrittäjä on tavallaan "itse osansa valinnut", palkansaajalla ei välttämättä ole samanlaista valinnanvapautta työnsä suhteen, mikä voi nakertaa motivaatiota esim. monilla matalapalkka-aloilla.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuetaan työllisyyttä eikä työttömyyttä

Satu, olet täysin oikeassa. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla työllään toimeen. Näin se on aina oltava.

Ongelmia meillä on matalapalkka aloilla. Sinne tarvittaiin toimia sekä verotuksen, että työehtosopimusten puolella, jotta tilanne siellä paranisi. Köyhyysloukkujen poistaminen on tärkeä tehtävä.

Totta myöskin, että yrittäjäksi valikoituu poikkeuksellisen motivoituneita henkilöitä. Kun taas matalapalkka-aloilla meillä on motivointiongelmia.

Yhteiskunnan kannnalta on parempi, mitä pienempi yrittämisen kynnys on. Yrittäjyys lisää ihmisten motivoiotumista työlleen ja lisää sitä kautta talouselämän tehokkuutta (elikkä muna-kana ilmiö).

Pienyrittäjäksi suunnittelevan kynnystä lisää erityisesti turvattomuus, kuten Satu sanoit, "Jos yrittäjien työttömyys- ja eläketurva olisi parempi, ehkä yrittäjyys kiinnostaisi vähän enemmän jopa minua."

Mielestäni palkansaajan ja yrittäjän työttömyysedut pitäisivät olla yhteismitallisia, eikä niinkuin tänä päivänä meillä on toisaalta palkansaajille muhkeat ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset keski ja korkeissa tuloluokissa ja toisaalta 0 euron työttömyyskorvaukset yrittäjille.

Kannattaa mielummin pysyä palkansaajana tai vaikka nauttia ansiosidonnaista, kuin ruveta yrittämään Tämä ei varmaan ole kenenkään etu missään tapauksessa.