Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Jos joku haluaa ottaa velkaa ja toinen haluaa sitä tietyin ehdoin antaa niin kumpihan se on syyllinen? Antajahan vain auttaa pyytäjää ja säännöt sovitaan velan ottohetkellä oli sitten kyseessä Matti Meikäläinen tai Kreikan talousministeri.

Kyllä velan pyytäjän pitää tietää mitä hän niillä rahoilla tekee ja miten hän ne maksaa takaisin. Jos siinä tilanteessa velanottaja sanoo: "en tule tätä koskaan maksamaan" niin saakohan hän sitä velkaansa nostettua?

Jos velka jää normaalioloissa maksamatta syyllinen on velallinen. Joissain erikoistilanteissa se voi olla olosuhteet mutta en edes pysty kuvittelemaan tilannetta jossa syyllinen olisi velan antaja.

Ketä vastaan te oikeastaan osoitatte mieltänne kun se kohdistuu pankkeihin? Koko homma näyttää siltä, ettette ole itsekään oikein selvillä miten maailma toimii.

Sekin on varsin ymmärrettävää, että pankki aika-ajoin miettii henkilökuntatarpeitaan ja jos kaikille ei löydy paikkaa niin vähentää henkilökuntaansa. Nytkin saattaa olla kyseessä matalasuhdanteeseen varautuminen joka varsin vähän on pankin syytä, se matalasuhdanne. Jos pankit saisivat päättää niin korkeasuhdanne olisi aina menossa.

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Velka on antajalle sijoitus joka tuottaa korkoja takaisin. Kyllä siinä pitää olla velan antajallakin vastuu että lainoja ei myönnetä idioottimaisuuksiin.

Höllästi myönnetty velka johtaa kasinovuosien tapaisiin ilmiöihin.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

" pankkien ottamista yhteiskunnalliseen omistukseen ja alistamista demokraattiseen ohjaukseen. "

Mitenköhän tätä demokraattisesti johdettua pankkia sitten oikesti johdettaisiin?

Suoritettaisiinko kansanäänestys ohjauskoron muutoksista etc...

Vai olisiko pankilla hallintoneuvosto, joka olisi parlamenttaarisin periaatein nimetty. Siellä sitten Kokkarit, Persut, Demarit, Keput etc... politikoisi ja keräisivät poliittisia irtopisteitä.

Mutta kuka ottaisi vastuun, että pankin pääomat eivät hupene ja rahoituslaitoksen luotonantokyky säilyisi hyvänä

-epäilen vahvasti tälläisen kansallistetun pankin toimintaedelletyksiä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Pasi Tervo

Taloustieteilijöiden mielestä kotitalouksien velkaantumista pitäisi nyt hillitä, johtuen talouslaman tuomista seurauksista. Siis työttömyyden kasvu jne. Toisaalta tänäkin vuonna esim. SAMPO-pankki on mainostanut asuntolainojaan televisiossa lupaamallaan yhden tunnin käsittelyajalla!?
Minusta se on vähintään kyseenalaista tuputtaa varsin löysäkätisesti lainaa kotitalouksille. Emmekö muista edellisen laman holtitonta luotonantoa? Moni jäi kahden asunnon loukkuun ja parhaimmilta meni vasaran alle koko omaisuus. Sitten saamme lukea laajennetuista itsemurhista, kun ei enää jakseta elää ikuisen velkataakan kanssa.
Kuluttajan omaa vastuuta ei voi myös tosiaan liikaa korostaa. Ei kannata mennä ottammaan mitään lainoja, jos maksukykyä ei olisi ja pankki siitä huolimatta lainan myöntäisi.

Arjen tarpeisiin on tullu perinteisille pankeille kilpailijoita PIKAVIPPI-firmoista. Liekö tälläkin jotain osuutta pankkien luotonanoihin. Kilpailu on kovaa ja sen jäljet vielä kovempia.

Bisnes on bisnestä ja raha laulaa, mutta Nordealla ei huolen häivää.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Eihän Pasi nopeus ratkaise vaan ne reunaehdot mitä pitää täyttää lainaa saadakseen.

Minä suosittelisin:

Omarahoitus säästämällä yli 50%.
Laina-aika max. 10 vuotta.
Tasaerä lyhennys jolloin korosta riippumatta laina joka maksulla lyhenee eikä koron muutos vaikuta laina-aikaan.
Osoitus siitä, ettei laita itseään mahdottomaan tilanteeseen vaan, että jää rahaa vielä elämiseen.

Uskoisin noilla päästävän parempaan lainasuhteeseen ja jos vielä lainan antajille luettaisiin lakia jossa yli 16% yli pankin vuotuisen säästökoron tavalliselle säästötilille nousevan koron vero olisi pankille 110% ylittävästä määrästä niin vippiyhtiötkin saataisiin kuriin.

Pankkien ja pikavippiyhtiöiden toimintaa ei voida verrata toisiinsa, pikavipit pitäisi saada ainakin henkilökohtaisen kirjallisen hakemuksen piiriin ja tuo korko politiikka tulikin jo selväksi edellisessä kappaleessa.

Pikavipeistä ei ole normaalin arjen tarpeisiin, niitä kun ei kannata käyttää kuin lottovoittajien. Normaalille kansalaiselle kuten Työeläkeläiselle ne ovat liian kalliita. Ihmettelen jos joku edes moista ehdottaa, onko vanha Elon laskuoppi täysin unohtunut?

Järkevä ihminen ei myöskään jää kahden asunnon loukkuun, moinen vaatii aikamoista spekulointia ja sitä järkevä ihminen ei tee.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Eihän Pasi nopeus ratkaise vaan ne reunaehdot mitä pitää täyttää lainaa saadakseen."

Fakta kuitenkin on, ettei pankkien toiminta ole tuossa ollut joka suhteessa asiallista. Tässä kun olen tuttaviltani kuullut heidän asuntolainanhakemisistaan, on käynyt ilmi, että pankit järjestään yrittävät saada ihmiset ottamaan lainaa yli tarpeensa ja jopa maksukykynsä rajoille niin, että lainan maksaminen on mahdollista vain nykyisellä matalalla korolla. Ikävä kyllä on myös niitä vähemmän valistuneita asunnonostajia, jotka ensin katsovat kuinka ison lainan he voivat saada ja vasta sitten alkavat etsiä asuntoa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Repo Man

Yhdysvalloissa perheenäiti väärensi sosiaalitoimiston ruokakuponkeja 4 000 dollarin edestä saadakseen lapsilleen riittävästi ruokaa. Äiti tuomittiin Mississipin oikeudessa 3 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen, vaikka tämä oli maksanut koko summan takaisin. Samaan aikaan Citigroup-pankki sai pankkitukea 45 miljardia dollaria. Yhtiön miljonäärijohtajista kaksi tuomittiin petoksesta 80 000 - 100 000 dollarin sakkoihin.

http://www.rollingstone.com/politics/blogs/taibblog/woman-gets-jail-for-...

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Totta kai myyjä yrittää myydä Opiskelija, on lainan ottajan vastuulla paljonko hän ottaa. Jos sitä ei pysty itse päättämään ei kannata sekaantua alkuunkaan koko hommaan. Onhan meistä jokainen ynnä- ja poislaskutaitoinen.

Pankin johtajiin pitääkin suhtautua terveellä järjellä ja aina kuvitella heidän olevan savolaisia jolloin kuulija vastaa puheiden todellisuudesta. Tyhmää aina hivutetaan, se on valitettava totuus.

Repo yhdistää kaksi ei verrannollista asiaa, rikoksen, tosin lieventävien asianhaarojen vallitessa ja talouspolitiikan. Tuohon olisi vielä tullut lisätä oliko tuo 45 miljardia lahja vai pääomaa pankille. Jos se oli pääomaa niin valtiohan on nyt pankin osakas ja voi saada rahansa takaisin kun asiat taas ovat kunnossa myymällä osakkeensa ehkä jopa voitolla. Lahjoihin tässä yhteydessä on hieman vaikeaa uskoa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Repo Man

Ilmeisesti Työeläkeläisen mielestä pankinjohtajien tietoinen väärä lausunto pankin varojen tilanteesta eli miljardiluokan petos on talouspolitiikkaa. No tämä selittääkin paljon. Kyllä rikos on rikos. Pankinjohtajathan saavat tuloksesta bonuksia, joten petoksella on ansaittu varmasti huomattava määrä henkilökohtaista palkkiotakin.

Työeläkeläisen logiikan mukaan myös esim. Kreikkaa ei saa syyllistää väärien tietojen antamisesta omasta taloudestaan rahaliitto-EMUun liityttäessä, Kreikkahan teki toki vain talouspolitiikkaa.

Niin, mitähän se pankkituki on, lahjaa vai pääomaa? Miten esimerkiksi Suomen valtio kostui 1990-luvulla maksetuista pankkituista? Kyllä jenkkipankkien saama tuki on samanlaista lahjaa kuin mitä Euroopassa ollaan nyt antamassa EU-pankeille. EU:ssa sovitut vähäiset pankkeihin kohdistetut kuritoimenpiteet – rajoitukset lainanannolle ja vaatimukset pankkien oman pääomakannan kasvattamisesta – astuvat voimaan vasta vuonna 2018.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Totta kai myyjä yrittää myydä Opiskelija, on lainan ottajan vastuulla paljonko hän ottaa."

Tottakai sitä toivoisi, että kaikki lainanhakijat olisivat jossain määrin valistuneita. Näin ei kuitenkaan ole, ja siksi osa vastuusta jää pankille. Oleellisin osa pankkien toimintaa on riskinarviointi. Siksi pankkien pitää myös pystyä arvioimaan voivatko he luottaa lainanhakijan maksukykyyn. Sen lainan ei siis pitäisikään olla yksin lainanottajan vastuu.

Nykyisen kriisin kohdalla tosin on nähty, että pankkeja ei ole pidetty kurissa ja niihin on pesiytynyt toimintamalli, jossa isoista riskeistä koituvat tappiot päätyvätkin veronmaksajien maksettaviksi, koska rahoitussektoria ei voi päästää kaatumaan. Siksi tämä pankkeihin kohdistuva kritiikki on ihan aiheellista, ja lainsäädäntö pitää saada sellaiseksi, että pankkien riskinotto saadaan kuriin esimerkiksi ottamalla pankit valtioiden ohjaukseen, suoraan kieltämällä pankkeja ohjaavassa lainsäädännössä liian isot riskit tai kieltämällä valtioiden osallistuminen pankkien rahoittamiseen, jolloin pankit eivät voisi luottaa siihen, että joku muu kyllä maksaa heidän tappionsa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

Unohtui tuossa mainita vielä Brasiliassa käyttöönotettu pankkien johtajien henkilökohtainen vastuu: http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/04/11/tassako-maailman-turvall...

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Tässä hieman osviittaa Revolle 1990 pankkikriisin hoidosta:

"Kriisin hoito ja pankkituki
Suomen Pankin pääkonttori Helsingissä.

Kriisin laajuus alkoi paljastua. Pankit ilmoittivat julkisuudessa miltei päivittäin uusista luottotappioista. Pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden turvaamiseksi valtio antoi vuonna 1992 kaikille pankeille pääomalainaa yhteensä 7,9 miljardia markkaa. Pääomalaina oli aluksi korotonta, mutta myöhemmin sen korko alkoi nopeasti nousta. Korkoa sai maksaa ainoastaan voitonjakokelpoisista varoista, ja jos pankit eivät olisi pystyneet maksamaan korkoa, valtio olisi voinut muuttaa lainan osakeomistukseksi. SKOPia lukuun ottamatta pankit maksoivat pääomalainan takaisin 1990-luvun loppuun mennessä."

Ei se nyt pelkkää lahjoitusta ollut!