N. K. Krupskaja: ”Suomalainen kokki” Berliinissä ja myrkytyskohtaus.
”Hotelliin, jonne me olimme asettuneet asumaan, me tulimme illalla sairaina. Molemmilta valui valkoinen kuola suusta, ja meidät valtasi jonkunlainen voimattomuus. Kuten sitten olikin selvinnyt, me, kuljeskellen ravintolasta ravintolaan, olimme saaneet myrkytyksen kalasta.
Täytyi kutsua yöllä lääkäri. Valdimir Iljitsh oli kirjoitettu hotelliin suomalaisena kokkina ja minä amerikkalaisena kansalaisena ja sen takia palvelija oli kutsunut amerikkalaisen lääkärin. Hän tarkasti Vladimir Iljitshin ja sanoi, että asia on hyvin vakavaa laatua, tutki minuakin, ja sanoi: ”No, te jäätte elämään!” ...
Makailimme pari päivää ja puolikipeinä matkasimme Geneveen, jonne tulimme tammikuun 20 (7) p:nä 1908. ...”
Aleksei, miten elitistiset bolshevikit, jotka eivät tehneet koskaan palkkatyötä, rahoittivat koko vuosisadan alun vallankumoukseen asti kestäneen jatkuvan hotellielämänsä ja riemmukkaan vapaa-aikansa lännen suurkaupunkien kulutusjuhlissa? Sanohan mistä rahat tulivat.
Opettava kertomus tuo blogi jos ajattelee asiaa kokonaisuutena.
Ensimmäinen opetus: "”Meidän täytyi mennä kommunistisissa poikkeustoimenpiteissä pitkälle, pitemmälle kuin olisi pitänyt..."
Todella mentiin, koko kommunistista vallankumousta ei olisi pitänyt aloittaa vaan olisi pitänyt tyytyä demokratiaan joka tosin vieläkin 100 vuotta myöhemmin kangertaa Venäjän laajassa maassa.
Toinen opetus:
"Sirola totesi Leninin sanoneen, että kommunistit voittavat maailmanmitassa silloin kun oppivat tekemään paremmin töitä."
70 vuotta yrittivät vaan eivät oppineet. Kommunismi tuhoaa yrittämisen halun tai jopa estää sitä kehittymästä ja homma pissii alleen kuten olemme nähneet.
Yhteenveto: koko homma olisi kannattanut jättää tekemättä, se oli jopa tehoton ihmismäärän liiallisen lisääntymisen estäjänä joten mitään positiivista jälkeä siitä ei jäänyt. Jos siis emme ota huomioon sitä opetusta, että kommunismi on tuhon tuoja.
Venäjän sosisaali-demokraattisella työväen puolueella oli erilaisia rahoituslähteitä Venäjän keisarikunnan niin sisä- kuin ulkopulellakin. Esimerkiksi tammikuussa 1907 VSDTP:n Kk:n oli laatinut seuraavan alustavan tilikertomuksensa:
Tulot:
Saatu vakuutusyhtiöltä – 100 000
Saatu herra K:lta 40% osuus – 38 000
Jäi luottamushenkilölle (P.N.) -
Asian hoitoon sekä muut kulut – 1 875
Saatu komission käytettäväksi – 60 125
Kulut:
Maksettu tt. M ja Hoz lokakuussa 1905 puolueen menojen maksuksi annetut vekselit – 9391 ruplaa 47 kopekkaa eli 15% kulujen kokonaissummasta...
... (jne).
Paljonko hankittiin eri maissa tehdyillä pankkiryöstöillä, joiden yhteydessä surmattiin sumeilematta tielle osuneita ihmisiä? Oletko muuten perehtynyt Buharinin kärähtämiseen erään Itävallassa tehdyn pankkiryöstön saaliin salakuljetuksesta. Monin tavoin kuvaava dokumentointi.
Työeläkeläinen kirjoitti: "Yhteenveto: koko homma olisi kannattanut jättää tekemättä,..."
Tuolla logiikalla me keikkuisimme edelleenkin puunoksissa petojen saaliina. Kaikki suuret historialliset muutokset ovat vaatineet omat rytinänsä. Jos esimerkiksi katsomme kapitalismin esiinnousua niin Ranskan suuren vallankumouksen kaikki koukerot tai USAn sisällissota huomioon ottaen Työeläkeläisen logiikalla olisi siirtyminen kapitalismiinkin "kannattanut jättää tekemättä". Mutta oikeasti historian kulku etenee.
Toki Venäjän vallankumouoksen osalta voidaan hyvällä syyllä epäillä oliko analyysi n.s. vallankumouksellisesta tilanteesta oikea. Olisiko pitänyt ruveta rakentamaan Venäjälle ensin kapitalismia ja sitten vasta eteenpäin sosialismiin? Lenin taisi ajatella, että kun Saksassa, Ranskassa ja Englannissa tapahtuu työväen vallankumous niin sitten taas ne kehittyneempinä menevät edellä ja Venäjä seuraa. Niin ei kuitenkaan silloin tapahtunut, tapahtuuko jatkossa ja jos niin koska, kas siinäpä kysymys.
Kommunismin kärsimysten poisjättäminen tuskin olisi meitä takaisin puuhun vienyt. Pahinta on kuitenkin se, ettette tekään ota oppia noista turhista uhreista vaan edelleen lykkäätte aatettanne kuin käärmettä pyssyyn.
Kapitalismi on monella tavalla edistystä kun taas kommunismi olisi ollut ajassa taaksepäin menoa, yhteiskuntaan joka vallitsi silloin kun puusta laskeuduttiin. Silloin ei vielä ollut kehittynyttä, ainakaan teknisesti, yhteiskuntaa ja sinne kommunismi oli uhrejaan viemässä.
Kannattaa ehkä mainita, että esimerkiksi Leo Trotski Stalinille omistetun keskeneräiseksi jääneen (1940) kirjansa 1. osassa hyvin perinpohjaisesti kertoo J. Alexsaderssonin nostattamista (paitsi kokonaissumma ja Buharin) asioista (Trotskin ’Stalin’-kirjan v. 1990 venäjänkielisen laitoksen 1. osan sivut 140-161).
""Vallankumouksellinen tilanne" on kommunistien antagonistinen vastine ja materialistinen jäljittely "neitseestäsyntymiselle"."
Onko tuo neitseellinen raskaaksi tuleminen jäänyt lääkärin urallasi ihan vieraaksi? Muut ihmiset kyllä tuntee paljonkin sellaisia tapauksia, ihan materialistisella pohjalla, ilman mitään jäljittelyjä.
Olen tosin Kuopiossa kuullut sellaisesta lääkäristä joka ei oikein tajunnut sitä että miehet eivät tule raskaaksi, siltä oli kylläkin lisenssi lähtenyt, koskien myöskin selvin päin työskentelyä...
""Vallankumouksellinen tilanne" on kommunistien antagonistinen vastine ja materialistinen jäljittely "neitseestäsyntymiselle"."
Voisitko hieman avata tätä? Onhan toki selvää, ettei Venäjällä olisi koskaan tapahtunut vallankumousta, jos siellä olisi ollut esimerkiksi laaja ja hyvinvoiva keskiluokka, oikeusvaltio ja demokratia, mutta sellaisia ei ollut. Siksi vallankumous oli mahdollinen siinä tilanteessa ja se toteutui vieläpä kahdesti, kuten vallankumoukset joskus tulevat pareittain (esim. Ranska).
Alexandersson kiistää käsitteen "vallankumouksellinen tilanne. Miten hän kuvaisi esimerkiksi yhteiskunnallista tilannetta jossa vanha ei enää toimi ja uusi lähtee liikkeelle, esimerkiksi tilannetta Ranskassa juuri ennen Suurta vallankumousta?
Työeläkeläinen kirjoitti: "Kapitalismi on monella tavalla edistystä kun taas kommunismi olisi ollut ajassa taaksepäin menoa, yhteiskuntaan joka vallitsi silloin kun puusta laskeuduttiin. Silloin ei vielä ollut kehittynyttä, ainakaan teknisesti, yhteiskuntaa ja sinne kommunismi oli uhrejaan viemässä."
Jos katsotaan kapitalismin alkuvaiheen rytinöitä, Ranskan Suurta vallankumousta, USAn sisällissotaa j.n.e. niin mitähän mieltä uhrien tarpeellisuudesta pitää Työeläkeläisen mielestä olla? ...mitä mieltä kapitalismin edistyksellisyydestä?
"Vallankumouksellinen tilanne" Venäjällä oli yhtä kuin sotilasvallankaappaus kaupungeissa ja terrori maaseudulla. Historiankirjoituksen varjoon on jäänyt ennen kaikkea bolshevikkien järjettömän epäfaktinen ja epäanalyyttinen suhde Venäjän perushuoltoon, maaseutuun, jonka he typeryydessään lietsoivat sisällissotaan. Bolshevikit olivat aivan pihalla Venäjän itsenäisten talonpoikien sivistyksestä ja kyvystä kaupunkityöläisiä rohkeampaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vastuunkantoon. He lietsoivat maaseudun roskaväen ja rikolliset kulkurit teurastamaan sivistyneet ja sosiaalisia uudistuksia ajaneet maaseudun pienomistajat, koska kokivat nämä kommunistisen pakkovaltansa ja totalitarisminsa uhaksi. Tästä alkoi silmitön nälänhätä ja tappaminen Venäjän kansan keskuudessa - ja bolsheviikeille oikein hyvä niin, koska se auttoi 4,5 %:n kannatusta nauttineiden kommunistien väkivaltaisia valtapyrkimyksiä. Venäjän sisällissota oli bolshevikien oman hourailun aikaansaannosta. Heidän "vallankumouksensa" on yhtä naurettava käsite kuin neitseestäsyntyminen, ikävä kyllä verenvuodatuksessaan paljon julmempi ja ihmisiä loputtomaan turmioon ja kärsimykseen syössyt hourekuva.
"Onhan toki selvää, ettei Venäjällä olisi koskaan tapahtunut vallankumousta, jos siellä olisi ollut esimerkiksi laaja ja hyvinvoiva keskiluokka, oikeusvaltio ja demokratia, mutta sellaisia ei ollut."
Eikö "vallankumouksellisen tilanteen" pitäisi marxismi-leninismin mukaan perustua juuri em. kaltaisen porvarillisen valtion kriisiytymiseen - eikä suinkaan jälki- ja esiteollisen yhteiskunnan sekasortoon, kuten Venäjällä tapahtui.
"Bolshevikit olivat aivan pihalla Venäjän itsenäisten talonpoikien sivistyksestä ja kyvystä kaupunkityöläisiä rohkeampaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vastuunkantoon."
Keitä mahdat tarkoittaa näillä itsenäisillä talonpojilla? Tarkoitatko sitä suurta nimellisesti vapautettua maaorjien joukkoa vai sitä paljon vähäisempää oikeasti itsenäisen maaseutuväen joukkoa?
"Eikö "vallankumouksellisen tilanteen" pitäisi marxismi-leninismin mukaan perustua juuri em. kaltaisen porvarillisen valtion kriisiytymiseen - eikä suinkaan jälki- ja esiteollisen yhteiskunnan sekasortoon, kuten Venäjällä tapahtui."
Eikö tuo ole nimenomaan marxilainen käsitys. Marxismi-leninismin kanta oli se, että vallankumous tarvitsee etujoukon, koska bolshevikit kyllästyivät odottelemaam Marxin ennustamaa väistämätöntä vallankumousta. Edelleenkään ei kuitenkaan päästä siitä mihinkään, että Venäjä oli joutunut tilanteeseen, joka purkautui vallankumoukseksi.
Alexanderssonin mukaan bolshevikit lietsoivat maaseudulle sisällissodan. Aha, minä kun tyhmyyttäni olen luullut, että sisällissota oli kauheinta mitä bolshevikit saattoivat kohdata juuri kannatuksensa kapeuden takia. Sisällissodan aloittivat sitä paitsi valkoisten kenraalien joukot ja siihen yhtyivät lukuista ulkopuoliset maat, m.l. Suomi, ihan ilman bolshevikien yllytystä. Niin minä olen luullut enkä käsitystäni ihan tällä Alexanderssonin kirjoituksella vielä muuta. Lisää pitäisi tulla faktaa ja perusteltua argumentopintia.
Vallankumouksellinen tilanne on, taas minun käsitykseni mukaan, mikä tahansa olotila jossa valtaapitävien ylläpitämät yhteiskunnalliset olosuhteet ovat niin riittävästi vastoin hallittujen kokemaa, että he ovat valmiit lähtemään ja muuttamaan olosuhteita. Niin oli Ranskassa 1780- ja -90 lukujen vaihteessa ja niin oli Venäjällä I Maailmansodan lopussa. On sitten toinen juttu, mikä on se uusi joka syntyy ja millaisen myllerryksen kautta se syntyy.
Eiköhän Myyryläinen Ranskan vallankumous enemmänkin suuntautunut vanhentunutta periytyvää monarkiaa kohtaan kuin omistusmuotoa? Tuskin jenkitkään sisällissodassaan sosialismia olivat ajamassa vaan muita uudistuksia kuten orjuuden poistoa.
Noilla molemmilla tapahtumilla yhteiskunta kehittyi parempaan vaan kaikki komukokeilut ovat vieneet sitä taaksepäin.
En olisi uskonut, että näin perustavaa laatua olevia asioita on kerratta va mutta kuten muinaiset latinalaiset sanoivat: "repetition est mater studiorum" eli: Ransakan suuressa vallankumouksessa kumottiin vanhaa feodaalista yhteiskuntajärjestystä jotta uusi, kapitalistinen pääsisi esiin. Kesti vielä vuosikymmeniä sen jälkeenkin ennenkuin porvaristo oli täysin voittanut ja sinäkin aikana vallankumous n.s. niitti satoaan.
Samoin USAn sisällissodassa jenkit olivat kaatamassa etelän feodalismia kapitalisminsa tieltä. Orjuus oli siinä pieni sivujuonne. Se ei olisi sinällään saanut pohjoisen kapitalisteja liikkeelle vaikka sinällään onkin feodalismille ominainen työvoiman hankintamuoto ja kapitalismissa sellaiseksi tehoton. Kapitalismissa henkiorjuus kannatti vaihtaa palkkaorjuudeksi ja ottaa työläisetkin suuressa mitassa rahavaihdannan piiriin.
Sehän se feodalismi muistutti suuresti kommunismia, tosin feodalismissa oli tilanherroja enemmän kuin kommunismissa jossa herrana oli vain puolueen pääsihteeri. Oliko hänellä ensiyön oikeus on vielä jäänyt selvittämättä.
"Noilla molemmilla tapahtumilla yhteiskunta kehittyi parempaan vaan kaikki komukokeilut ovat vieneet sitä taaksepäin."
Miten niin? Jos Venäjällä olisi mennyt hyvin, koko vallankumousta ei olisi syntynyt. Toisen maailmansodan jälkeen itäblokkiin jääneet maat oli jo tuhottu täysin, eivätkä ne mitään kehityksen huippua edustaneet ennen sotaakaan. Vaikka suurempi itsemääräämisoikeus ja parempi talouspolitiikka olisi varmasti antanut noissa maissa paremmat edellytykset talouskasvulle, ei voi silti väittää kommunistien aiheuttaneen erityistä taantumusta. Kuubassa kommunistien vallankumouksen jälkeen yhteiskunnalliset olot paranivat huomattavasti ja ne ovat kauppasaarrosta huolimatta isoille kansan joukoille paremmat kuin naapurimaissa. Aasiassa taas kommunistiset vallankumoukset liittyvät pitkälti itsenäistymiseen. Eikä kyllä ole kovin uskottavaa, että esimerkiksi Vietnam olisi kehittynyt paremmin Ranskan alaisuudessa kuin itsenäisenä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Unto Kiiskinen Jokioinen
Myyryläinen kirjoitti erinomaisesti orjuuden luonteesta ja historiasta.
Samanlaisen tulkinnan orjuuden olemuksesta luin C.T.Russellin kirjasta
Harmagedonin taistelu, neljäs osa
vuodelta 1897. Hän kirjoitti rohkeasti
suunnilleen näin: Kapitalistit eivät lopettaneet orjuutta siksi, että he olisivat muuttuneet hyväsydämisiksi.
He huomasivat hädän orjuuden tehokkaammaksi riiston keinoksi. Palkkatyöläisenä entisen orjan saattoi jättää heitteille työn loppuessa.Mitään vastuuta ja huolta työntekijästä ei tunnettu.
Orjuus on vuosien kuluessa muuttanut ulkoisia muotojaan, mutta todellinen häikäilemätön toisten hyväksikäyttö ei ole vähentynyt.
Tunteetonta orjuuden kannattamista löytyy paljon myös uskontojen taholta yhtä paljon kuin menneinä vuosisatoinakin.
Kiiskinen täsmentää mielestäni oikeasuuntaisesti yhtä puolta kapitalistisesta suhtautumisesta orjuuteen. Merkittävä piirre oli, että feodalistisessa henkiorjuudessa eläessään orjat ovat omistajansa omaisuutta josta kannatti pitää niin huolta, että niiden arvo säilyi ja mahdollisesti parani. He olivat ikäänkuin vaihto-omaisuutta joiden kustannus-hyöty -suhdetta kannatti tarkkailla ja hoitaa.
Toinen tärkeä piirre oli, että orjia pidettiin omavaraistaloudessa jolloin orjien huolto oli rahatalouden ulkopuolella. He olivat sijoitettua pääomaa hyvin hitaassa kierrossa. Kapitalismissa se on tehotonta resurssienkäyttöä ja pääomaa on sidottu ydinliiketoiominnan kannalta tehottomasti.
Kapitalismissa kierto piti saada nopeammaksi ja sijoittaminen kohdistumaan tarkemmin. Ruvettiin siis maksamaan työpanoksesta palkkaorjalle ja otettiin ne rahat takaisin kun palkollisen piti ostaa ruokaa, vaatetta ja yösijaa itselleen ja myös perheelleen. Sen sijaan palkollisten työvoiman uusintaminen jätettiin heidän taloudellisessa mielessä omalle vastuulleen (toki sitä moraalikoodeilla tiukasti valvoen ja ohjaten).
Kapitalistit siis saivat kaksi hyötyä vanhoihin feodaaliherroihin nähden: ei tarvinnut huolehtia kuin palkanmaksusta tehdyn työn osalta ja markkinat kasvoivat kun entiset orjat olivat nyt kuluttajia. Nämä raadolliset taloustieteelliset realiteetit sitten kuorrutettiin poliittista taistelua varten ideologisilla julistuksilla vapaudesta. Käytännössä orjuuden laatu vain muuttui mutta sama alistussuhde jatkui ja jatkuu yhä sillä edelleenkin elämme palkkaorjuuden kautta.
Tässäkin suhteessa tapahtuu koko ajan laadullisia muutoksia sillä pitkistä ja tiettyä turvaa tuoneista pitemmistä työsuhteista ollaan siirtymässä takaisin alkuaikojen kaltaiseen lyhyisiin pätkätöihin. Muutosta sanotaan siirtymiseksi epätyypillisiin työsuhteisiin. Kyseessä on kuitenkin pikemminkin siirtymistä alkuperäisen tyylisiin.
Aina on tietysti Opiskelija mielenkiintoista miettiä miten olisi jos ei olisi kuten on. Ei kannata verrata mitään enää 1900 luvun lopulla mihinkään tsaarin aikaan Venäjällä vaan miten maailma kehittyi länsimaissa rautaesiripun vapaalla puolen. Samaanhan olisi ollut mahdollisuus toisellakin puolen aitaa jos siellä olisi sitä haluttu. En lähtisi edes Kuuban oloja kehuskelemaan ja helppoahan niistä pakotteista olisi ollut päästä eroon, vain demokratiaa olisi tarvittu. Miksi demokratia on niin hapanta kommunismiin pyrittäessä? Jos se olisi hyvä ajatus niin sinnehän kaikki haluaisivat varsinkin nyt kun on näyttöaikaa ollut noin 100 vuotta.
Minä lähtisin siitä Unto, että elintason noustessa ja kristinuskon (protestanttisen varsinkin) levitessä orjuus alkoi näyttää pahalta silmään. Siitä pyrittiin sen vuoksi eroon joskin sitä taidettiin Venäjällä aika pitkään harrastaa maaorjuuden muodossa.
Enkä usko tuohon sinun toiseenkaan väitteeseesi palkkatyöläisestä joka on helppoa heittää pihalle. Viimeiset orjat suuremmassa mitassa täällä ainakin melkein sivistysmaissa taisivat olla Neuvostoliiton keskitysleirien orjatyöläiset, heitähän oli miljoonia ja he olivat vielä montaa orjaa kurjemmassa asemassa.
Toisaalta eivät kapitalistit orjuutta lopettaneet vaan yhteiskuntien yleinen mielipide eli kansa jota kommunistit pelkäsivät viimeiseen asti, ei saanut vapaasti perustaa puolueita eikä yhdistyksiä vaan oli vain valtion hyväksymät kanavat vaikuttaa. Se oli orjuutusta koko kansalle.
Mikä on se kommunistisen liikkeen sosiaalinen omatunto joka tuomitsi ihmiset mielipiteen eikä minkään pahojen tekojen mukaan kuolemaan tai orjatyöleireille? Vastatkaa nyt siihen ensin ennen kuin alatte muita moittimaan. Kyllä lähes jokainen tietää orjuutta olleen ja ehkä jossain olevan vieläkin mutta että täällä missä me kuvittelemme naapurissakin sivistyksen asuvan.
Työeläkeläisen kannattaisi tutustua historiaansa hieman paremmin. Orjuus ja orjakauppa oli erityisen hyvää liiketoimintaa nimen omaan kristillisen uskontopakon aikoihin.
Henki- ja maaorjuuden muuttivat palkkaorjuudeksi nimen omaan kapitalistit. Yleisellä mielipiteellä siinä oli hyvin vähän tekemistä. Itse asiassa se jopa enemmistöltään vastusti orjien vapauttamista. Kristityt humanistit saattoivat ihan hyvin saarnata ihmisten tasa-arvoa samaan aikaan kun pitivät orjuutta, etenkin eriväristen, Jahven asettamana maailmanjärjestyksenä. Suojataanhan kristittyjen kymmenessä käskyssä edelleenkin orjien omistusoikeus naapureiden kateudelta.
"Henki- ja maaorjuuden muuttivat palkkaorjuudeksi nimen omaan kapitalistit. Yleisellä mielipiteellä siinä oli hyvin vähän tekemistä."
Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassako kansalaiset ihan oma-alotteisesti säätivät itselleen lain: Velvoitamme itsemme näkemään nälkää ja mahdollisimman suurelta osin tietysti keskitysleirioloissa. Pyydämme salaiselta poliisilta rangaistumääräyksemme, mahdollisimaan nopeasti, julmasti ja suurta osaa kansalaisista koskien.
"Ei kannata verrata mitään enää 1900 luvun lopulla mihinkään tsaarin aikaan Venäjällä vaan miten maailma kehittyi länsimaissa rautaesiripun vapaalla puolen. Samaanhan olisi ollut mahdollisuus toisellakin puolen aitaa jos siellä olisi sitä haluttu."
Ei vaan kysymys on erilaisista lähtökohdista. Siksi on ihan syytä ottaa huomioon millaisista oloista ensin tsaarin ja sitten Kerenskin syrjäyttäneet vallankumoukset lähtivät.
"En lähtisi edes Kuuban oloja kehuskelemaan ja helppoahan niistä pakotteista olisi ollut päästä eroon, vain demokratiaa olisi tarvittu."
Kuubassa olot ovat paremmat kuin monella sen naapurtilla, joissa eriarvoisuus ja rikollisuus ovat ihan eri luokkaa. Kuubassa esim. kaikki lapset käyvät koulua. Ne pakotteet on sitä paitsi todettu WTO:ssa laittomiksi, joten niistä voi syyttää yksin USA:ta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Aleksei Levkojev
N. K. Krupskaja: ”Suomalainen kokki” Berliinissä ja myrkytyskohtaus.
”Hotelliin, jonne me olimme asettuneet asumaan, me tulimme illalla sairaina. Molemmilta valui valkoinen kuola suusta, ja meidät valtasi jonkunlainen voimattomuus. Kuten sitten olikin selvinnyt, me, kuljeskellen ravintolasta ravintolaan, olimme saaneet myrkytyksen kalasta.
Täytyi kutsua yöllä lääkäri. Valdimir Iljitsh oli kirjoitettu hotelliin suomalaisena kokkina ja minä amerikkalaisena kansalaisena ja sen takia palvelija oli kutsunut amerikkalaisen lääkärin. Hän tarkasti Vladimir Iljitshin ja sanoi, että asia on hyvin vakavaa laatua, tutki minuakin, ja sanoi: ”No, te jäätte elämään!” ...
Makailimme pari päivää ja puolikipeinä matkasimme Geneveen, jonne tulimme tammikuun 20 (7) p:nä 1908. ...”
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Aleksei, miten elitistiset bolshevikit, jotka eivät tehneet koskaan palkkatyötä, rahoittivat koko vuosisadan alun vallankumoukseen asti kestäneen jatkuvan hotellielämänsä ja riemmukkaan vapaa-aikansa lännen suurkaupunkien kulutusjuhlissa? Sanohan mistä rahat tulivat.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Opettava kertomus tuo blogi jos ajattelee asiaa kokonaisuutena.
Ensimmäinen opetus: "”Meidän täytyi mennä kommunistisissa poikkeustoimenpiteissä pitkälle, pitemmälle kuin olisi pitänyt..."
Todella mentiin, koko kommunistista vallankumousta ei olisi pitänyt aloittaa vaan olisi pitänyt tyytyä demokratiaan joka tosin vieläkin 100 vuotta myöhemmin kangertaa Venäjän laajassa maassa.
Toinen opetus:
"Sirola totesi Leninin sanoneen, että kommunistit voittavat maailmanmitassa silloin kun oppivat tekemään paremmin töitä."
70 vuotta yrittivät vaan eivät oppineet. Kommunismi tuhoaa yrittämisen halun tai jopa estää sitä kehittymästä ja homma pissii alleen kuten olemme nähneet.
Yhteenveto: koko homma olisi kannattanut jättää tekemättä, se oli jopa tehoton ihmismäärän liiallisen lisääntymisen estäjänä joten mitään positiivista jälkeä siitä ei jäänyt. Jos siis emme ota huomioon sitä opetusta, että kommunismi on tuhon tuoja.
Alkuperäinen kirjoittaja: Aleksei Levkojev
Venäjän sosisaali-demokraattisella työväen puolueella oli erilaisia rahoituslähteitä Venäjän keisarikunnan niin sisä- kuin ulkopulellakin. Esimerkiksi tammikuussa 1907 VSDTP:n Kk:n oli laatinut seuraavan alustavan tilikertomuksensa:
Tulot:
Saatu vakuutusyhtiöltä – 100 000
Saatu herra K:lta 40% osuus – 38 000
Jäi luottamushenkilölle (P.N.) -
Asian hoitoon sekä muut kulut – 1 875
Saatu komission käytettäväksi – 60 125
Kulut:
Maksettu tt. M ja Hoz lokakuussa 1905 puolueen menojen maksuksi annetut vekselit – 9391 ruplaa 47 kopekkaa eli 15% kulujen kokonaissummasta...
... (jne).
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Paljonko hankittiin eri maissa tehdyillä pankkiryöstöillä, joiden yhteydessä surmattiin sumeilematta tielle osuneita ihmisiä? Oletko muuten perehtynyt Buharinin kärähtämiseen erään Itävallassa tehdyn pankkiryöstön saaliin salakuljetuksesta. Monin tavoin kuvaava dokumentointi.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Työeläkeläinen kirjoitti: "Yhteenveto: koko homma olisi kannattanut jättää tekemättä,..."
Tuolla logiikalla me keikkuisimme edelleenkin puunoksissa petojen saaliina. Kaikki suuret historialliset muutokset ovat vaatineet omat rytinänsä. Jos esimerkiksi katsomme kapitalismin esiinnousua niin Ranskan suuren vallankumouksen kaikki koukerot tai USAn sisällissota huomioon ottaen Työeläkeläisen logiikalla olisi siirtyminen kapitalismiinkin "kannattanut jättää tekemättä". Mutta oikeasti historian kulku etenee.
Toki Venäjän vallankumouoksen osalta voidaan hyvällä syyllä epäillä oliko analyysi n.s. vallankumouksellisesta tilanteesta oikea. Olisiko pitänyt ruveta rakentamaan Venäjälle ensin kapitalismia ja sitten vasta eteenpäin sosialismiin? Lenin taisi ajatella, että kun Saksassa, Ranskassa ja Englannissa tapahtuu työväen vallankumous niin sitten taas ne kehittyneempinä menevät edellä ja Venäjä seuraa. Niin ei kuitenkaan silloin tapahtunut, tapahtuuko jatkossa ja jos niin koska, kas siinäpä kysymys.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Kommunismin kärsimysten poisjättäminen tuskin olisi meitä takaisin puuhun vienyt. Pahinta on kuitenkin se, ettette tekään ota oppia noista turhista uhreista vaan edelleen lykkäätte aatettanne kuin käärmettä pyssyyn.
Kapitalismi on monella tavalla edistystä kun taas kommunismi olisi ollut ajassa taaksepäin menoa, yhteiskuntaan joka vallitsi silloin kun puusta laskeuduttiin. Silloin ei vielä ollut kehittynyttä, ainakaan teknisesti, yhteiskuntaa ja sinne kommunismi oli uhrejaan viemässä.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
"Vallankumouksellinen tilanne" on kommunistien antagonistinen vastine ja materialistinen jäljittely "neitseestäsyntymiselle".
Alkuperäinen kirjoittaja: Aleksei Levkojev
Kannattaa ehkä mainita, että esimerkiksi Leo Trotski Stalinille omistetun keskeneräiseksi jääneen (1940) kirjansa 1. osassa hyvin perinpohjaisesti kertoo J. Alexsaderssonin nostattamista (paitsi kokonaissumma ja Buharin) asioista (Trotskin ’Stalin’-kirjan v. 1990 venäjänkielisen laitoksen 1. osan sivut 140-161).
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
""Vallankumouksellinen tilanne" on kommunistien antagonistinen vastine ja materialistinen jäljittely "neitseestäsyntymiselle"."
Onko tuo neitseellinen raskaaksi tuleminen jäänyt lääkärin urallasi ihan vieraaksi? Muut ihmiset kyllä tuntee paljonkin sellaisia tapauksia, ihan materialistisella pohjalla, ilman mitään jäljittelyjä.
Olen tosin Kuopiossa kuullut sellaisesta lääkäristä joka ei oikein tajunnut sitä että miehet eivät tule raskaaksi, siltä oli kylläkin lisenssi lähtenyt, koskien myöskin selvin päin työskentelyä...
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
""Vallankumouksellinen tilanne" on kommunistien antagonistinen vastine ja materialistinen jäljittely "neitseestäsyntymiselle"."
Voisitko hieman avata tätä? Onhan toki selvää, ettei Venäjällä olisi koskaan tapahtunut vallankumousta, jos siellä olisi ollut esimerkiksi laaja ja hyvinvoiva keskiluokka, oikeusvaltio ja demokratia, mutta sellaisia ei ollut. Siksi vallankumous oli mahdollinen siinä tilanteessa ja se toteutui vieläpä kahdesti, kuten vallankumoukset joskus tulevat pareittain (esim. Ranska).
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Alexandersson kiistää käsitteen "vallankumouksellinen tilanne. Miten hän kuvaisi esimerkiksi yhteiskunnallista tilannetta jossa vanha ei enää toimi ja uusi lähtee liikkeelle, esimerkiksi tilannetta Ranskassa juuri ennen Suurta vallankumousta?
Työeläkeläinen kirjoitti: "Kapitalismi on monella tavalla edistystä kun taas kommunismi olisi ollut ajassa taaksepäin menoa, yhteiskuntaan joka vallitsi silloin kun puusta laskeuduttiin. Silloin ei vielä ollut kehittynyttä, ainakaan teknisesti, yhteiskuntaa ja sinne kommunismi oli uhrejaan viemässä."
Jos katsotaan kapitalismin alkuvaiheen rytinöitä, Ranskan Suurta vallankumousta, USAn sisällissotaa j.n.e. niin mitähän mieltä uhrien tarpeellisuudesta pitää Työeläkeläisen mielestä olla? ...mitä mieltä kapitalismin edistyksellisyydestä?
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
"Vallankumouksellinen tilanne" Venäjällä oli yhtä kuin sotilasvallankaappaus kaupungeissa ja terrori maaseudulla. Historiankirjoituksen varjoon on jäänyt ennen kaikkea bolshevikkien järjettömän epäfaktinen ja epäanalyyttinen suhde Venäjän perushuoltoon, maaseutuun, jonka he typeryydessään lietsoivat sisällissotaan. Bolshevikit olivat aivan pihalla Venäjän itsenäisten talonpoikien sivistyksestä ja kyvystä kaupunkityöläisiä rohkeampaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vastuunkantoon. He lietsoivat maaseudun roskaväen ja rikolliset kulkurit teurastamaan sivistyneet ja sosiaalisia uudistuksia ajaneet maaseudun pienomistajat, koska kokivat nämä kommunistisen pakkovaltansa ja totalitarisminsa uhaksi. Tästä alkoi silmitön nälänhätä ja tappaminen Venäjän kansan keskuudessa - ja bolsheviikeille oikein hyvä niin, koska se auttoi 4,5 %:n kannatusta nauttineiden kommunistien väkivaltaisia valtapyrkimyksiä. Venäjän sisällissota oli bolshevikien oman hourailun aikaansaannosta. Heidän "vallankumouksensa" on yhtä naurettava käsite kuin neitseestäsyntyminen, ikävä kyllä verenvuodatuksessaan paljon julmempi ja ihmisiä loputtomaan turmioon ja kärsimykseen syössyt hourekuva.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
"Onhan toki selvää, ettei Venäjällä olisi koskaan tapahtunut vallankumousta, jos siellä olisi ollut esimerkiksi laaja ja hyvinvoiva keskiluokka, oikeusvaltio ja demokratia, mutta sellaisia ei ollut."
Eikö "vallankumouksellisen tilanteen" pitäisi marxismi-leninismin mukaan perustua juuri em. kaltaisen porvarillisen valtion kriisiytymiseen - eikä suinkaan jälki- ja esiteollisen yhteiskunnan sekasortoon, kuten Venäjällä tapahtui.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Bolshevikit olivat aivan pihalla Venäjän itsenäisten talonpoikien sivistyksestä ja kyvystä kaupunkityöläisiä rohkeampaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vastuunkantoon."
Keitä mahdat tarkoittaa näillä itsenäisillä talonpojilla? Tarkoitatko sitä suurta nimellisesti vapautettua maaorjien joukkoa vai sitä paljon vähäisempää oikeasti itsenäisen maaseutuväen joukkoa?
"Eikö "vallankumouksellisen tilanteen" pitäisi marxismi-leninismin mukaan perustua juuri em. kaltaisen porvarillisen valtion kriisiytymiseen - eikä suinkaan jälki- ja esiteollisen yhteiskunnan sekasortoon, kuten Venäjällä tapahtui."
Eikö tuo ole nimenomaan marxilainen käsitys. Marxismi-leninismin kanta oli se, että vallankumous tarvitsee etujoukon, koska bolshevikit kyllästyivät odottelemaam Marxin ennustamaa väistämätöntä vallankumousta. Edelleenkään ei kuitenkaan päästä siitä mihinkään, että Venäjä oli joutunut tilanteeseen, joka purkautui vallankumoukseksi.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Alexanderssonin mukaan bolshevikit lietsoivat maaseudulle sisällissodan. Aha, minä kun tyhmyyttäni olen luullut, että sisällissota oli kauheinta mitä bolshevikit saattoivat kohdata juuri kannatuksensa kapeuden takia. Sisällissodan aloittivat sitä paitsi valkoisten kenraalien joukot ja siihen yhtyivät lukuista ulkopuoliset maat, m.l. Suomi, ihan ilman bolshevikien yllytystä. Niin minä olen luullut enkä käsitystäni ihan tällä Alexanderssonin kirjoituksella vielä muuta. Lisää pitäisi tulla faktaa ja perusteltua argumentopintia.
Vallankumouksellinen tilanne on, taas minun käsitykseni mukaan, mikä tahansa olotila jossa valtaapitävien ylläpitämät yhteiskunnalliset olosuhteet ovat niin riittävästi vastoin hallittujen kokemaa, että he ovat valmiit lähtemään ja muuttamaan olosuhteita. Niin oli Ranskassa 1780- ja -90 lukujen vaihteessa ja niin oli Venäjällä I Maailmansodan lopussa. On sitten toinen juttu, mikä on se uusi joka syntyy ja millaisen myllerryksen kautta se syntyy.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Eiköhän Myyryläinen Ranskan vallankumous enemmänkin suuntautunut vanhentunutta periytyvää monarkiaa kohtaan kuin omistusmuotoa? Tuskin jenkitkään sisällissodassaan sosialismia olivat ajamassa vaan muita uudistuksia kuten orjuuden poistoa.
Noilla molemmilla tapahtumilla yhteiskunta kehittyi parempaan vaan kaikki komukokeilut ovat vieneet sitä taaksepäin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
En olisi uskonut, että näin perustavaa laatua olevia asioita on kerratta va mutta kuten muinaiset latinalaiset sanoivat: "repetition est mater studiorum" eli: Ransakan suuressa vallankumouksessa kumottiin vanhaa feodaalista yhteiskuntajärjestystä jotta uusi, kapitalistinen pääsisi esiin. Kesti vielä vuosikymmeniä sen jälkeenkin ennenkuin porvaristo oli täysin voittanut ja sinäkin aikana vallankumous n.s. niitti satoaan.
Samoin USAn sisällissodassa jenkit olivat kaatamassa etelän feodalismia kapitalisminsa tieltä. Orjuus oli siinä pieni sivujuonne. Se ei olisi sinällään saanut pohjoisen kapitalisteja liikkeelle vaikka sinällään onkin feodalismille ominainen työvoiman hankintamuoto ja kapitalismissa sellaiseksi tehoton. Kapitalismissa henkiorjuus kannatti vaihtaa palkkaorjuudeksi ja ottaa työläisetkin suuressa mitassa rahavaihdannan piiriin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Sehän se feodalismi muistutti suuresti kommunismia, tosin feodalismissa oli tilanherroja enemmän kuin kommunismissa jossa herrana oli vain puolueen pääsihteeri. Oliko hänellä ensiyön oikeus on vielä jäänyt selvittämättä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Noilla molemmilla tapahtumilla yhteiskunta kehittyi parempaan vaan kaikki komukokeilut ovat vieneet sitä taaksepäin."
Miten niin? Jos Venäjällä olisi mennyt hyvin, koko vallankumousta ei olisi syntynyt. Toisen maailmansodan jälkeen itäblokkiin jääneet maat oli jo tuhottu täysin, eivätkä ne mitään kehityksen huippua edustaneet ennen sotaakaan. Vaikka suurempi itsemääräämisoikeus ja parempi talouspolitiikka olisi varmasti antanut noissa maissa paremmat edellytykset talouskasvulle, ei voi silti väittää kommunistien aiheuttaneen erityistä taantumusta. Kuubassa kommunistien vallankumouksen jälkeen yhteiskunnalliset olot paranivat huomattavasti ja ne ovat kauppasaarrosta huolimatta isoille kansan joukoille paremmat kuin naapurimaissa. Aasiassa taas kommunistiset vallankumoukset liittyvät pitkälti itsenäistymiseen. Eikä kyllä ole kovin uskottavaa, että esimerkiksi Vietnam olisi kehittynyt paremmin Ranskan alaisuudessa kuin itsenäisenä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Unto Kiiskinen Jokioinen
Myyryläinen kirjoitti erinomaisesti orjuuden luonteesta ja historiasta.
Samanlaisen tulkinnan orjuuden olemuksesta luin C.T.Russellin kirjasta
Harmagedonin taistelu, neljäs osa
vuodelta 1897. Hän kirjoitti rohkeasti
suunnilleen näin: Kapitalistit eivät lopettaneet orjuutta siksi, että he olisivat muuttuneet hyväsydämisiksi.
He huomasivat hädän orjuuden tehokkaammaksi riiston keinoksi. Palkkatyöläisenä entisen orjan saattoi jättää heitteille työn loppuessa.Mitään vastuuta ja huolta työntekijästä ei tunnettu.
Orjuus on vuosien kuluessa muuttanut ulkoisia muotojaan, mutta todellinen häikäilemätön toisten hyväksikäyttö ei ole vähentynyt.
Tunteetonta orjuuden kannattamista löytyy paljon myös uskontojen taholta yhtä paljon kuin menneinä vuosisatoinakin.
Missä on sosiaalinen omatunto?
Onko se piilossa ainoastaan joillakin yksilöillä?
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Kiiskinen täsmentää mielestäni oikeasuuntaisesti yhtä puolta kapitalistisesta suhtautumisesta orjuuteen. Merkittävä piirre oli, että feodalistisessa henkiorjuudessa eläessään orjat ovat omistajansa omaisuutta josta kannatti pitää niin huolta, että niiden arvo säilyi ja mahdollisesti parani. He olivat ikäänkuin vaihto-omaisuutta joiden kustannus-hyöty -suhdetta kannatti tarkkailla ja hoitaa.
Toinen tärkeä piirre oli, että orjia pidettiin omavaraistaloudessa jolloin orjien huolto oli rahatalouden ulkopuolella. He olivat sijoitettua pääomaa hyvin hitaassa kierrossa. Kapitalismissa se on tehotonta resurssienkäyttöä ja pääomaa on sidottu ydinliiketoiominnan kannalta tehottomasti.
Kapitalismissa kierto piti saada nopeammaksi ja sijoittaminen kohdistumaan tarkemmin. Ruvettiin siis maksamaan työpanoksesta palkkaorjalle ja otettiin ne rahat takaisin kun palkollisen piti ostaa ruokaa, vaatetta ja yösijaa itselleen ja myös perheelleen. Sen sijaan palkollisten työvoiman uusintaminen jätettiin heidän taloudellisessa mielessä omalle vastuulleen (toki sitä moraalikoodeilla tiukasti valvoen ja ohjaten).
Kapitalistit siis saivat kaksi hyötyä vanhoihin feodaaliherroihin nähden: ei tarvinnut huolehtia kuin palkanmaksusta tehdyn työn osalta ja markkinat kasvoivat kun entiset orjat olivat nyt kuluttajia. Nämä raadolliset taloustieteelliset realiteetit sitten kuorrutettiin poliittista taistelua varten ideologisilla julistuksilla vapaudesta. Käytännössä orjuuden laatu vain muuttui mutta sama alistussuhde jatkui ja jatkuu yhä sillä edelleenkin elämme palkkaorjuuden kautta.
Tässäkin suhteessa tapahtuu koko ajan laadullisia muutoksia sillä pitkistä ja tiettyä turvaa tuoneista pitemmistä työsuhteista ollaan siirtymässä takaisin alkuaikojen kaltaiseen lyhyisiin pätkätöihin. Muutosta sanotaan siirtymiseksi epätyypillisiin työsuhteisiin. Kyseessä on kuitenkin pikemminkin siirtymistä alkuperäisen tyylisiin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Aina on tietysti Opiskelija mielenkiintoista miettiä miten olisi jos ei olisi kuten on. Ei kannata verrata mitään enää 1900 luvun lopulla mihinkään tsaarin aikaan Venäjällä vaan miten maailma kehittyi länsimaissa rautaesiripun vapaalla puolen. Samaanhan olisi ollut mahdollisuus toisellakin puolen aitaa jos siellä olisi sitä haluttu. En lähtisi edes Kuuban oloja kehuskelemaan ja helppoahan niistä pakotteista olisi ollut päästä eroon, vain demokratiaa olisi tarvittu. Miksi demokratia on niin hapanta kommunismiin pyrittäessä? Jos se olisi hyvä ajatus niin sinnehän kaikki haluaisivat varsinkin nyt kun on näyttöaikaa ollut noin 100 vuotta.
Minä lähtisin siitä Unto, että elintason noustessa ja kristinuskon (protestanttisen varsinkin) levitessä orjuus alkoi näyttää pahalta silmään. Siitä pyrittiin sen vuoksi eroon joskin sitä taidettiin Venäjällä aika pitkään harrastaa maaorjuuden muodossa.
Enkä usko tuohon sinun toiseenkaan väitteeseesi palkkatyöläisestä joka on helppoa heittää pihalle. Viimeiset orjat suuremmassa mitassa täällä ainakin melkein sivistysmaissa taisivat olla Neuvostoliiton keskitysleirien orjatyöläiset, heitähän oli miljoonia ja he olivat vielä montaa orjaa kurjemmassa asemassa.
Toisaalta eivät kapitalistit orjuutta lopettaneet vaan yhteiskuntien yleinen mielipide eli kansa jota kommunistit pelkäsivät viimeiseen asti, ei saanut vapaasti perustaa puolueita eikä yhdistyksiä vaan oli vain valtion hyväksymät kanavat vaikuttaa. Se oli orjuutusta koko kansalle.
Mikä on se kommunistisen liikkeen sosiaalinen omatunto joka tuomitsi ihmiset mielipiteen eikä minkään pahojen tekojen mukaan kuolemaan tai orjatyöleireille? Vastatkaa nyt siihen ensin ennen kuin alatte muita moittimaan. Kyllä lähes jokainen tietää orjuutta olleen ja ehkä jossain olevan vieläkin mutta että täällä missä me kuvittelemme naapurissakin sivistyksen asuvan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Työeläkeläisen kannattaisi tutustua historiaansa hieman paremmin. Orjuus ja orjakauppa oli erityisen hyvää liiketoimintaa nimen omaan kristillisen uskontopakon aikoihin.
Henki- ja maaorjuuden muuttivat palkkaorjuudeksi nimen omaan kapitalistit. Yleisellä mielipiteellä siinä oli hyvin vähän tekemistä. Itse asiassa se jopa enemmistöltään vastusti orjien vapauttamista. Kristityt humanistit saattoivat ihan hyvin saarnata ihmisten tasa-arvoa samaan aikaan kun pitivät orjuutta, etenkin eriväristen, Jahven asettamana maailmanjärjestyksenä. Suojataanhan kristittyjen kymmenessä käskyssä edelleenkin orjien omistusoikeus naapureiden kateudelta.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
"Henki- ja maaorjuuden muuttivat palkkaorjuudeksi nimen omaan kapitalistit. Yleisellä mielipiteellä siinä oli hyvin vähän tekemistä."
Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassako kansalaiset ihan oma-alotteisesti säätivät itselleen lain: Velvoitamme itsemme näkemään nälkää ja mahdollisimman suurelta osin tietysti keskitysleirioloissa. Pyydämme salaiselta poliisilta rangaistumääräyksemme, mahdollisimaan nopeasti, julmasti ja suurta osaa kansalaisista koskien.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Ei kannata verrata mitään enää 1900 luvun lopulla mihinkään tsaarin aikaan Venäjällä vaan miten maailma kehittyi länsimaissa rautaesiripun vapaalla puolen. Samaanhan olisi ollut mahdollisuus toisellakin puolen aitaa jos siellä olisi sitä haluttu."
Ei vaan kysymys on erilaisista lähtökohdista. Siksi on ihan syytä ottaa huomioon millaisista oloista ensin tsaarin ja sitten Kerenskin syrjäyttäneet vallankumoukset lähtivät.
"En lähtisi edes Kuuban oloja kehuskelemaan ja helppoahan niistä pakotteista olisi ollut päästä eroon, vain demokratiaa olisi tarvittu."
Kuubassa olot ovat paremmat kuin monella sen naapurtilla, joissa eriarvoisuus ja rikollisuus ovat ihan eri luokkaa. Kuubassa esim. kaikki lapset käyvät koulua. Ne pakotteet on sitä paitsi todettu WTO:ssa laittomiksi, joten niistä voi syyttää yksin USA:ta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Miten Alexanderssonin purskautus liittyy jotenkin orjuuden kehityksen arvioimiseen tai yleensä mihinkään?