Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Mites on? Vasemmisto tuota jostain syystä kannattaa, mutta en tiedä miksi.

Jos saamelaisilla olisi pankkeja, opettelisimme kaiketi heidän kieltä yleissivistyksen nimissä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Meillä on itsenäisyyden alkuaikoina ollut vain yksi luotettava, edes suurin piirtein, naapuri Ruotsi. Meillä on ollut varsin suuri, nykyään ehkä laskeva, ruotsinkielinen vähemmistö vanhoilta ajoilta ja siksi maamme on kaksikielinen virallisesti. En minäkään koulussa ollut mikään intoilija ruotsin opiskelussa mutta myöhemmin olen siitäkin vähästä joka nuppiin tarttui ollut kiitollinen, se on helpottanut elämää monella tavoin.

Pakko ruotsin lisäksihän ainakin minulla oli pakkovoimistelu ja -urheilu, pakkopiirustus ja pakkolaulu, lisäksi vielä monia muita pakko aineita kouluaikaan. Sanoisin kuitenkin niistä useimmilla olleen hyvää vaikutusta myöhempään elämään vaikka ne silloin tuntuivat todella pakolta.

Mitä muita pakko aineita pitäisi poistaa? ja miksi? Ruotsin kieleen en näe syytä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Työeläkeläisen mainitseman naapurin luotettavuudesta voi olla vähintäänkin kahta mieltä. Voisi ottaa esimerkiksi Ruotsin suhtautumisen Ahvenanmaan kysymykseen, spekulatiivisen politiikan II Maailmansodan aikana, sen jälkeisen intrigoinnin NATOn kanssa, myöhemmän EU-politiikan, Suomen kielen aseman Ruotsissa j.n.e.

Mitä tulee ruotsinkielisen kielivähemmistön kokoon niin se ei ole varsin suuri vaan varsin pieni. EU-tasolla lienee vähemmistön koon rajana 20% jotta sille pitäisi taata erityisiä oikeuksia. Ruotsinkielisten määrä on n. 4,8%. Esimerkiksi Kanadassa ei ole kaikille pakollista pakkoranskaa tai Sveitsissä pakkosaksaa, pakkoranskaa, pakkoitaliaa tai pakkoretoromaniaa j.n.e. vaikka osuudet ovat suurempia.

Työeläkeläinen vetoaa pakko-muihin aineisiin. Niimpä, kaikissa maissa ja kaikissa yhteiskunnissa on koulukkaille tiettyjä pakollisia aineita kaikille. Myös väkisin opetetaan vieraita kieliä. Enemmistölle pakotetaan vähemmistön kieltä kuitenkin vain siirtomaissa. Entisissä ja nykyisissä siirtomaissa on tapana pakottaa siirtomaaherrojen kieltä enemmistölle mutta ei muuten.

Kieltenopetuksessamme pitäisi oikeasti päästä monipuolistamaan opetettavien kielten määrää. Silloin jonkin vieraan kielen, ruotsinkin sellainen on, pakottaminen kaikille on suorastaan haitallista. Sen sijaan pitäisi päästä tarjoamaan vaihtoehtoja joista koulukkaat voisivat valita, kuitenkin niin, että olisi vähimmäismäärä opiskeltaville kielille.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Vaan eipä ole ruotsit pariin sataan vuoteen Myyryläinen, hyökänneet asekädessä tähän maahan. Se lisää luotettavuutta!

Toinen naapuri taas jo 1800 luvun lopulla kadehti suomalaisten pärjäämistä ja alkoi asetella esteitä sekä aloitti pyrkimykset meidän venäläistämiseksemme.

Kuten joku viisas aikoinaan sanoi, ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua olkaamme siis suomalaisia! Vaan eivät tsaarit, ainakaan kaikki eivätkä Moskovan herrat kunnioittaneet kansallisia pyrkimyksiämme ja saivat hieman nokilleen. Kalliiksi se heillekin tuli jopa kalliimmaksi kuin meille monella mittarilla mitattuna.

Suomalaisten luottamus venäläisiin pätkii edelleen varsin suurella kansanosalla.

Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola

Historioitsijat/tutkijat kerran selvittelivät eräässä ajankohtaisohjelmassa vallanvaihtoa Suomen sodassa 1808-1809.
Mikäli Olisimme jatkaneet Ruotsin vallan alaisuudessa, tuskin olisimme saaneet itsenäisyyttä ja suomenkielistä koulutusta.
No, onneksi kiertopalkintona kulkeminen on päättynyt.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Työeläkeläiseltä on jäänyt huomaamatta ruotsalaisten hyökkäilyt vuonna 1918 Ahvenanmaalle ihan miehitys- ja alueen Ruotsiin liittämistarkoituksessa. Samoin suunnitelmat myöhemminkin olivat aika pitkällä käyttää toisen osapuolen hankalaa tilannetta hyväksi.

Ihanko venäläiset kadehtivat meidän nälänhätiämme 1800-luvun lopulla? Eiköhän kyse ollut ihan integroitumisesta ja integroimisesta suuressa valtakunnassa. Toimet olivat kuitenkin aika lepsuja verrattuna ruotsalaisen yhteiskunnan integroimiskehitykseen. Siellä kun suomenkielen puhumisesta sai koulussa vielä 1960-luvulla fyysisiä rangaistuksia. Ei onneksi enää Suomen puhumisesta nykyisin sentään rangaista, paitsi Suomen ruotsalaisseuduilla.

Itselläni luottamus niin itäiseen kuin läntiseenkin naapuriin on tällä hetkellä jotakuinkin samalla tasolla.

Sitä paitsi Suomen koulujen pakko-Ruotsissa lienee pikemminkin kyse meidän omien koulukkaidemme kielitaidon kehittämisestä parhaalla mahdollisella tavalla eikä naapureidemme asioista, ovat luotettavia tai ei ja missä ilmansuunnassa tahansa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Don Q.

Hohhoijaa...

Pitääkö meidän kummatkin hyvät naapurimme teilata. Samat ihmiset iskevät niin Venäjää kuin Ruotsiakin.

Mistähän meille löytyisi semmoiset naapurit joiden kanssa voisi elää. Tuskin mistään.

Alkuperäinen kirjoittaja: Joutomies

"En minäkään koulussa ollut mikään intoilija ruotsin opiskelussa mutta myöhemmin olen siitäkin vähästä joka nuppiin tarttui ollut kiitollinen, se on helpottanut elämää monella tavoin.", kirjoittaa Työeläkeläinen, eikä näe mitään syytä "pakkoruotsin" poistamiseen.

Tässä asiassa olemme Työeläkeläisen kanssa aivan samaa mieltä, laaja kielitaito mahdollistaa todella monipuolisen sivistyksen hankkimisen. Ruotsin kielen varhainen oppiminen koulussa avaisi kätevästi tien muihin germaanisiin kieliin.
Mutta, kun vastoin kielten opettajien kantaa aloituskieleksi runnottiin aikanaan englanti, niin saatiin kasvava ongelma, kun "pakkoenglanti" syrjäyttää muut kielet kokonaan.

Siitä meidän pitäisi olla huolissaan, eikä toisen kotimaisen kielen opettamisesta koulussa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Joutomies kirjoittaa Ruotsista "porttikielenä" jonka kautta on helppo oppia muita germaanisia kieliä. Ihan sama portti on auki englannin kautta ihan samoihin kieliin. Ei Ruotsin kieli ole siinä suhteessa mitenkään erityinen portinvartija. Jos sellaista erityistä etsisi niin se kai olisi Latina mutta sekään ei ole kuin hieman Ruotsia enemmän maailmalla käytetty kieli.

Toisaalta olen samaa mieltä, että laaja ja monipuolinen kielitaito on yksilöille ja yhteiskunnalle hyödyllistä. Erityisesti yhteiskunta ja yksilöt hyötyvät jos yhteisössä on paljon erilaisen, laaajan kielitaidon omaavia. Siis ei pakolla mitään vaan valinnanvaraa ja sitä varaa monipuolisesti käyttämään.

Unohtaa ei kuitenkaan pidä, että kielitaidot ovat tarpeettomia jos ei ole mitään sisältöjä joita niillä kaikilla osatuilla kielillä välittää.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

Yllätyksekseni olen kerrankin samoilla linjoilla Työeläkeläisen kanssa, jos unohdetaan nuo naapuriuhkakuvat kummaltakin suunnalta. Omat syyni pakkoruotsin kannattamiseen ovat seuraavat:

1) Suomalaisuus luotiin 1800-luvulla ruotsin kielellä ja ruotsin osaaminen sitoo meidät omaan historiaamme.

2)Meillä on kuitenkin aika suuri ruotsinkielinen vähemmistö. Näen rikkautena ja monipuolisuutena sen, että meillä on kaksi eri kielialuetta, mutta pakkoruotsin/pakkosuomen kautta voimme kuitenkin ymmärtää toisiamme ja olla yhtenäinen kansa.

3)Kieli ei ole vain sanoja ja kielioppia, vaan se on myös se filosofia, joka sen kielen takana on. Kun ilmeisesti kuitenkin haluamme mieltää itsemme osaksi pohjoismaita, pääsemme käsiksi pohjoismaiden olemukseen parhaiten ruotsin opiskelun kautta.

4) Ruotsi on edelleen meille tärkeä kumppani, enkä haluaisi suomalaisten täysin taantuvan sille junttiasteelle, että molotamme pelkkää englantia ruotsissakin.

5)Ei ole juuri näyttöä siitä, että poistamalla ruotsin kielen pakollisuus koulusta, opiskelijat saataisiin lukemaan muita kieliä. Kun ruotsin kieli poistettiin ylioppilaskirjoituksista pakollisena, ei muiden kielten kirjoittaminen lisääntynyt. Tosin en kannata tuota pakollisuutta ylioppilaskirjoituksissa, koska se voi olla kohtuutonta niille, joilla on vaikeuksia sen kanssa.

Veikkaan, että tässä pakkoruotsikeskustelussa on kyse paljolti angloamerikkalaisen kulttuurin hegemoniasta suomessakin, jonka myötä täällä kuvitellaan, että ei tarvitse opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia. Kuitenkin yleissivistykseen tähtäävän koululaitoksen tuotteista tulisi varsin kapeakatseisia, jos he eivät näkisi muuta kuin englanninkielisen maailman.

Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola

Meillä yläasteella oli sellainen systeemi, että 7-8 luokalla Ruotsi oli pakollinen kieli ja viimeisenä vuonna sen sai ottaa valinnaisena (Itse päädyin siihen) Valinnaisia kieliä lisäksi oli Saksa ja Ranska.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era

Taas kerran Opiskelija puhuu järkeä. Ruotsin opetuksen vähentäminen ei todellakaan ole kohentanut ns pienten kielten (venäjä, ranska, saksa, espanja ym kymmenien miljoonien puhumia kieliä) asemaa koululaitoksessa. Venäjän tekeminen kaikille pakolliseksi Itä-Suomessa ei ole ajatuksena valtavan houkutteleva. Pelkäänpä, että se ruokkisi ry**ävihaa.
Germaanisten kielten porttiteorian osalta olen Joutomiehen kanssa samaa mieltä. Englannin kielessä kelttiläiskielten ja ranskan vaikutus ovat vahvat. Siitä mm puuttuvat substantiivien suvut, joihin ruotsi totuttaa, kuten sanojen taipumiseenkin.
Tässä yhteiskunnassa täytyy osata englantia, mutta juuri siksi englannin ehtii oppia myöhemminkin. On turhaa tuhlata siihen niin paljoa energiaa koulussa, kun netti, televisiot ja kaupalliset radiot suoltavat englantia 24/7. Saksaa, venäjää tai espanjaa saati portugalia taas ei noissa tuuteissa juuri kuule eikä näe.
Mielestäni Suomen kielellisten vähemmistöjen (ruotsi, saame, romani, venäjä, somali) oikeuksia tulisi ennemminkin parantaa kuin huonontaa. Jos aiomme säilyttää perustuslain ja taurvata kaikille yhtäläisen mahdollisuuden kouluttautua julkiseen virkaan, ruotsinopetusta ei voi tehdä valinnaiseksi.
Valinnaisuuden ihannoijia kehotan muistelemaan nuorten kanssa 7. luokalla käytyjä kiistoja, valitaanko musiikkia/kuvista vai laajaa matematiikkaa tai uusi kieli. Aikuisten on kannettava vastuunsa lasten todellisten etujen ajamisessa.
Alle 30-vuotiaitten kielitaitoa ei ole varaa kaventaa nykyisesytä enää yhtään: he osaavat 80%sti vain suomea, englantia ja himpun ruotsia.

Alkuperäinen kirjoittaja: Jyrki Laukkanen

Muistaakseni ruotsalaiset conquistadorit
väheksyivät Suomen kantaväestön kieltä
varsin pitkään ja vasta maan
itsenäistyttyä suomen kieli kelpasi
svenskatalande eliitille.
Globalisoituminen pakottaa miettimään
mitä kieliä tarvitaan kauppasuhteissa.
Englannilla kaupankäynti on monessa
kulttuurissa loukkaus.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Sekä Opiskelija että Era kirjoittavat ruotsista n.s. porttikielenä. Varmaan on niikin, että sen pohjalta on helppo oppia sen sukulaiskieliä. Mutta toimii se toisinkinpäin. Opiskelemalla ensin esimerkiksi saksaa niin se toimii tarvittaessa porttikielenä ruotsiin. Sillä myös ruotsin voi opiskella myöhemmin jos sitä tarvitsee.

Opiskelija kirjoittaa meidän haluavan kuitenkin mieltää itsemme osaksi pohjoismaita. Onko todella niin? Entä mikä on kehitys jatkossa? Eikö ole niin, että meidän eliittimme haluaa meidän viitekehyksemme olevan EU:ssa jossa ruotsi kielenä on ihan yhtä marginaalissa kuin Suomikin. Jos taas katsomme avarammin maailmaa niin olemme edelleenkin molemmat, niin ruotsalaiset kuin suomalaiset, tukevasti marginaalissa. Ja jatkossa kai paikallinen viitekehys tulee olemaan Itämeri ja sen ympärtistö ja tuskimpa siinä ruotsi tulee olemaan minkäänlainen lingua franca.

Sikäli olen samaa mieltä, että pakkovenäjä ei ole yhtään sen parempi kuin pakkoruotsikaan. Sen sijaan meidän pitäisi pystyä jakamaan resursseja niin, että todellinen valinnanvapaus koulukkaille toteutuisi.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Opiskelemalla ensin esimerkiksi saksaa niin se toimii tarvittaessa porttikielenä ruotsiin."

Taisit tämän porttikieliasian osalta sekoittaa minut Joutomieheen, mutta ei sillä taida olla paljon väliä. Totta on, että Saksa varmaankin toimisi kaikkein parhaana porttina muihin germaanisiin kieliin, mutta pakkosaksaa ei oikein voisi perustella, muuta kuin tuolla porttikielinäkökulmalla.

"Opiskelija kirjoittaa meidän haluavan kuitenkin mieltää itsemme osaksi pohjoismaita. Onko todella niin? Entä mikä on kehitys jatkossa?"

Kyllä tuo pohjoimaalaisuus tuntuu olevan sellainen teema, jota aika ajoin politiikassa korostetaan. Tietysti se on mielestäni aika luontevaa, koska pohjoismaat ovat yhteiskuntarakenteeltaan aika samanlaisia ja pohjoismaisella yhteistyöllä alkaa olemaan jo aika pitkät perinteet.

"Eikö ole niin, että meidän eliittimme haluaa meidän viitekehyksemme olevan EU:ssa jossa ruotsi kielenä on ihan yhtä marginaalissa kuin Suomikin."

EU:ssa Suomi on usein ollut samassa kimpassa juuri Ruotsin, Tanskan ja Saksan (, jossa kovasti ihaillaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallia,) kanssa. Ja kyllä pohjoismaat yhdessä ovat aika merkittävä talousalue (ainakin toistaiseksi).

"Sen sijaan meidän pitäisi pystyä jakamaan resursseja niin, että todellinen valinnanvapaus koulukkaille toteutuisi."

Mutta kun ei ole näyttöä siitä, että halukkaita muiden kielien lukijoita olisi yhtään enempää, jos ruotsin pakollisuus poistuisi. Nyt kaikki oppivat ainakin yhden kielen englannin lisäksi, ja sille, että tuo kieli on ruotsi, on mielestäni ihan hyvät perusteet (naapuruus ja kumppanuus, pohjoismaisuus, oma vähemmistö, historia jne.). Lisäksi varsinkin pienillä paikkakunnilla voisi käydä niin, ettei ole edes mahdollista lukea mitään muita kieliä, jos tuo kenttä täysin pirstoutuu ja kannattavan kokoisia kielten ryhmiä ei saada kokoon.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era

Ruotsinopiskelun vastustajat ovat viitanneet siihen, että ruotsin virkamieskokeen suorittaneet ihmiset ovat Oulussa olleet ruotsinkurssilla AVI-jaon muutoksen tuoman rannikkoruotsalaisen asiakaskunnan palvelemiseksi. Se muka todistaa ettei kouluruotsista ole tosi tilanteessa apua.
On kuitenkin ihan eri asia järjestää tiivis ammattialan kielikurssi kielen perusteet jo opiskelleille ihmisille kuin aloittaa aivan alkeista. Vaikkapa tasutalla olisi saksantaitokin.
Ruotsin helppoudesta sinällään voi olla Myyryläisen kanssa samoilla linjoilla; venäläinen työtoverini luki ruotsinkielisen tenttikirjan englannintaitonsa pohjalta ja piti hommaa aika helppona, koska asia sinällään oli jo jotenkin tuttua.
Tärkein perusteluni ruotsinopiskelulle on Suomen perustuslaki, joka määrää, että ihmisellä on oikeus äidinkielisiin valtionpalveluihin suomen- tai ruotsinkielellä. Jos osa koulukkaista ei opi yhtään ruotsia, he ovat automaattisesti ulkona julkisiin palveluihin liittyvistä tehtävistä.
Joko muutetaan perustuslaki - ja herätetään melkoisesti huomiota taka-askeleella - tai opiskellaan kaikki ruotsia, tai tehdään viroista paremman väen yksinoikeus.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Taisimpa todella yhdistää Opiskelijan virheellisesti porttikielestä kirjoittajiin. Sitä syvästi katuen ja alamaisesti anteeksi anelen.

Kaiken kaikkiaan en halua myöskään pakkosaksaa, en pakkovenäjää t.m.s.. Sen sijaan kaipaan sitä aitoa valinnanvaraa. Sikäli olen samaa mieltä, että puhtaan valinnanvapauden kautta jäävät vieraat kielet harvojen hyödyksi kouluopetuksen kautta. Siksi vaihtoehdot tulisi tulla vaihtoehtoisuuden kautta. Esimerkiksi kaikille pakollinen yksi vieras pitkä ja yksi lyhyt oppimäärä täydennettynä vapaaehtoisilla täydentävillä kursseilla. Sekä lisäksi mahdollisuuksien mukaan lisäksi vapaaehtoisia lisäkieliä. Ongelma on sitten kuinka tarjota riittävän laaja valikoima josta aidosti voisi valita muutakin kuin englannin.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Era kirjoittaa perustuslaista. Minusta perustuslain vaatimus voidaan toteuttaa nykyteknologialla muutenkin kuin pakottamalla Ruotsin kielen opiskelua kaikille. Ei tarvita kovinkaan suurta joukkoa täydellisesti Ruotsin kieltä ja sen eri murteita tuntevia tarjoamaan palveluja esimerkiksi videoneuvottelujen välityksellä. Tällä hetkellä suomalaiset lääkärit pystyvät tekemään diagnooseja siten suomalaisille potilaille, miksi ei siis samaa voisi tehdä suomenruotsalaisille. Puhumattakaan muista palveluista.

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

Minun mielestäni pakkoruotsin pitäisi olla pakollista niille jotka itse haluavat sitä pakko-opiskella.

Kaikkiin muihin ihmisiin, niin ja miksei muihinkin eläimiin, pitäisi soveltaa vapauden, veljeyden ja tasa-arvon periaatteita.

Meil vapauuden kaiho soi,
nyt rinnassamme toverit oi...

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskeilja

"Ei tarvita kovinkaan suurta joukkoa täydellisesti Ruotsin kieltä ja sen eri murteita tuntevia tarjoamaan palveluja esimerkiksi videoneuvottelujen välityksellä. "

Mielikuva tästä on pari lääkäriä tai poliisia ym. virkamiehiä käymässä videoneuvotteluja Vantaan (tai, jos Kepu päättää, Kuopion) toimistostaan koko ruotsinkielisen väestönosan kanssa. Kuulostaa lähinnä juuri sen suuntaiselta tehokkuusajattelulta, jonka ansiosta meillä eivät junat kulje, ja muu infra onkin jo myyty ulkomaille. Nuo lääkäreiden videokonsultoinnit kuulostavat muutenkin aika pahalta. Antaisivatko he leikkauksissakin vain videon välityksellä ohjeita kandeille tai sairaanhoitajille? Samalla systeemillähän saataisiin koko maan terveydenhoitokustannuksia kuriin.

En millään näe mitään suurta epäkohtaa siinä, että tässä maassa kaikki tutustuvat maan virallisiin kieliin ja virkamies, joka ei sitä virkamiesruotsia opi, ei välttämättä ole ihan oikeassa paikassa siinä virassaan ("Kukin kykynsä mukaan..."). Korostaisin myös sitä, että Suomen ruotsinkieliset ovat aivan yhtä suomalaisia kuin Suomen suomenkieliset, ja sitä kautta heillä pitäisi olla samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin meillä suomenkielisillä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Opiskelija kertoo saamistaan mielikuvista. Niiden ei tarvitse olla tulevaisuudenkuva vaan teknologiaa voidaan käyttää hyödyksikin. Esimerkiksi tässä ruotsinkielisessä palvelussa mahdollisuus olisi, että vasalaiset ruotsinkieliset tai närpesläiset palvelisivat myös suomalaisempien alueiden äidinkieleltään ruotsinkielisiä asioissa joissa he eivät kaksikielisyydellään pärjää. Ihan samalla tavalla voitaisi tarjota palveluja umpiruotsinkielisimmillä seuduilla asuville suomenkielisille. Viranomaiskohtaamisen ei myöskään tarvitse olla vain koneellinen vaan vain erityistä asiantuntemusta vaadittaessa käytettävää konsultointia tai tulkkausta. Teknologia ei ole uhka vaan mahdollisuus mutta sitä mahdollisuutta voidaan todella käyttää hyvin tai huonosti.

Tuo n.s. virkamiesruotsi ei anna käytännössä valmiuksia hoitaa ruotsinkielisten palvelua. Ainakaan ruotsinkieliset eivät tunnu siihen luottavan enkä minäkään ole vakuuttunut.

P.s. meillä ei ole virallisia kieliä vaan kansalliskieliä joita ovat suomi, ruotsi, saame (oik. neljä eri kieltä), romani ja viittomakieli. Toki niihin kaikkiin sekä moniin muihinkin kieliin kannattaa tutustua. Sen sijaan pakollisessa kieltenopiskelussa tulisi olla enemmän valinnanvaraa koska
Världen är så stor, så stor,
Lasse, Lasse liten!
Större än du nånsin tror
Lasse, Lasse liten.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"ruotsinkieliset tai närpesläiset palvelisivat myös suomalaisempien alueiden äidinkieleltään ruotsinkielisiä"

Jos edes potilastietoja ei osata siirtää, kuulostavat nämä videoneuvottelut aika utopistisilta. Tuo myös lisäisi ruotsinkielisten alueiden kuormaa aika paljon.

"Viranomaiskohtaamisen ei myöskään tarvitse olla vain koneellinen vaan vain erityistä asiantuntemusta vaadittaessa käytettävää konsultointia tai tulkkausta."

Mistäköhän ne tulkkaavat konsultit sitten kaikki tulisivat.

"Tuo n.s. virkamiesruotsi ei anna käytännössä valmiuksia hoitaa ruotsinkielisten palvelua."

Kyllä se kuitenkin tietyt valmiudet antaa. Lisäksi nähdäkseni virkamiestenkin tulisi pitää osaamisensa tehtävänsä määräämällä tasolla.

"P.s. meillä ei ole virallisia kieliä vaan kansalliskieliä joita ovat suomi, ruotsi, saame (oik. neljä eri kieltä), romani ja viittomakieli. "

"17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Kansalliskieli on rinnastettavissa "viralliseen kieleen". Noilla muilla ryhmillä on kyllä tiettyjä lain takaamia oikeuksia omalle kielelleen.

"Sen sijaan pakollisessa kieltenopiskelussa tulisi olla enemmän valinnanvaraa..."

Ei ääretön valinnaisuus nähdäkseni ole mikään ratkaisu. Valinnaisuus niinkin, että jokin B-kieli jää pakolliseksi, voi johtaa siihen, että Helsingin keskustan tai Kauniaisten kouluissa voidaan kyllä lukea kaikkea arabiasta swahiliin, muuta lähiöstä tai pienemmästä/köyhemmästä kaupungista löytyy vain yksi puoliksi pätevä saksanopettaja (tai jonkin toisen kielen opettaja). Oppilas myös suurella todennäköisyydellä valitsee sen kielen, jota kaveritkin lukevat tai joka on kivaa/helppoa, eikä välttämättä sitä, josta voisi olla jotain hyötyä. Lisäksi nuo aiemmin mainitsemani syyt huomioiden on ihan hyvä, että täällä opitaan myös sitä toista kansalliskieltä. Ei se ruotsin opiskelu nyt niin raskasta ole.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Opiskelijan huoli valinnanvapauden käytännön toteutumisesta on ihan paikallaan, etenkin syrjäseuduilla. Osaratkaisu siihen on, että nyt hyvin laajsta ruotsin opetukseen uhratuista resursseista vapautuu käytettäväksi myös muihin kieliin.

En myöskään käsittääkseni tarjoillut ääretöntä valinnanvapautta. Jonkinlainen nykyistä laajempi valikoima sen sijaan pitäisi pystyä tarjoamaan kaikkialla. valikoima voisi esimerkiksi mahdollisesti olla minimissään jotakin sellaista kuin saksa, ranska, venäjä, ruotsi.

Opiskelija kysyy mistä tulkkaavat konsultit. Jos esimerkiksi nyt kaikille tarjottavaa ruotsin opetusta keskitetään pienemmän mutta halukkaamman eli motivoituneemman joukon opettamiseen niin...

Opiskelijan huolestunut huomautus potilastietojen käsittelystä on paikallaan. Olen samaa mieltä, että kuntoon olisi saatava ja on saatavissa. edelleenkään teknologia ei ole este vaan kyky ja halu sitä soveltaa.

Samoin Opiskelijan tarkennus perustuslaista on kohdallaan. Suomen ja ruotsin kielien lisäksi muilla kielillä ei ole ihan samaa asemaa. Sen sijaan muistelen, että kansalliskielen merkityseroa viralliseen kieleen aikanaan korostettiin kovastikin.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

Myyrylyläisellä on ihan valideja pointteja ja luulen, että tästä ei sopua saada aikaiseksi. Tätä käsiä heilutellen tehtyä spekulaatiota palveluiden hoitamisesta ei varmaankaan ole kovin hedelmällistä jatkaa loputtomiin. Tosin tuo neljänkin kielivaihtoehdon tarjoaminen kautta maan vaikuttaa aika hankalalta (tai tässä "MINUN VERO RAHAT"-maassa liian kalliilta) toteuttaa. En myöskään näe, että ruotsinkielestä pitäisi luopua, jotta voidaan lukea muitakin kieliä. Ennemmin pitäisi päästä eroon englannin ylivallasta A1-kielenä. Muistaakseni ne, jotka valitsivat jonkin muun A1-kielen aloittivat englannin opinnot hieman myöhemmin A2-kielenä, enkä kuullut heidän juurikaan valittavan valinnastaan.

Meillä taitaa tuo ratkaiseva näkemysero syntyä noista mainitsemistäni syistä pakkoruotsin kannattamiselle (historia, kielivähemmistö jne.), jotka taas eivät ole Myyryläisen silmissä yhtä merkittäviä.

"Sen sijaan muistelen, että kansalliskielen merkityseroa viralliseen kieleen aikanaan korostettiin kovastikin."

Tuon rinnastuksen luin alunperin Wikipediasta, mutta näköjään sama rinnastus löytyy myös Oikeusministeriön sivuilta. Vanhassa perustuslaissa oli viralliset kielet, mutta en tiedä miksi vuonna 2000 tulleessa uudessa perustuslaissa on kansalliskielet. Lieneekö jotain EU-tason asioita, kun meillä on nykyisin noita virallisia papereita myös noilla EU:n kielillä?

Alkuperäinen kirjoittaja: kullervojoensuu

armakselle...aloituksessa väheksyt Saamenkieltä joka on suomen virallinen kieli..saamenkieltä käyttää 400.000 ihmistä,siis enemmän kuin "hurreja".
Lisäksi lapissa on paljon "piilo" kommunisteja ,jotka eivät nyt voi äänestää
koska ei ole aatteen kannattajista selvää?
eli kuka on kommunisti. Hemmokin meni persuihin.

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

En väheksynyt saamenkieltä enkä saamelaisia.

Totean vain:
Jos saamelaisilla olisi ollut rahaa ja pankkeja, meillä olisi nyt saame virallisena kielenä perustuslaissa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen

Olen opiskelijan kanssa samaa mieltä vaikeuksista laajentaa aidosti kielivalikoimaa. Eikä mielestäni sitä helpota pitäminen kiinni ruotsin pakollisuudesta.

Opiskelija tulkitsee käsitystäni historian ja vähemmistöaseman merkityksestä oikein. Käsittääkseni historian "painolasti" ruotsille tulee sen tavallaan siirtomaaisäntäasemasta ennen muinoin. Sieltä juontaa sen asema eliitin kielenä (vaikka kaikki ruotsinkieliset eivät suinkaan eliittiin kuulukaan) seka tarve saattaa se erityisasemastaan yhdeksi kieleksi muiden meille tärkeiden kielten joukossa.

Muistelen aikoinaan virallisesta/-sista kielestä/-listä luopumista perustellun halulla tasavertaistaa eri kielten asemaa sekä mahdollistaa joustavampi kielipolitiikka. Siinä ei näytetä onnistutun.

Käsittääkseni meidän haastemme tulevaisuudessa ei ole kuinka säilyttää ruotsinkielen asema vaan kuinka säilyttää yleensä suomi elävä kielenä ja kuitenkin pystyä kommunikoimaan laajasti eri kielillä sekä täällä kotimaassa että maailmalla. Se ei onnistu keskittymällä kahteen eli pakolliseen ruotsiin ja mukamasvapaaehtoiseen englantiin.

P.s. Olen Armaksen kanssa saamen kielen asemasta joltisestikin samaa mieltä.

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Ääh!

Tarkoitin siis: saame kansalliskielenä perustuslaissa.